Espoossa Kehäkakkoselle on ilmaantunut uusi suunnistustaulu, vallitsevien graafisten ohjeiden mukainen.
Asiassa on vain yksi pikku mutta: Kyltti on virheellinen. Kehäkakkonen ei ole moottoritie eikä moottoriliikennetie, eli tekstin Viherlaakso vihreälle pohjavärille ei ole mitään perustetta.
Sitä voikin sitten pohtia, mikä on se ajatuksenkulku, jolla vihreään on päädytty. Jospa nimi Viherlaakso, ja ruotsinkielinen "Grön" on otettu kunnolla tosissaan. Teillä ja Turuilla jää innokkaana odottelemaan viitoitusta Punametsään ja Harmaakallioille.
Tai sitten on otettu mallia tien muusta viitoituksesta. Onhan niin, että kulkusuunnassa edellisissä viitoissa kummassakin suunnassa ylin nimi on vihreällä. Tässähän on hieno pelisääntö!
Missään tapauksesaa ei tietenkään voida katsoa, miten olemassa oleva suunnistustaulu on tehty. Kun keskeisin uudistus on häivyttää teksti "Kehä" ja numero 102 ja korvata ne rinkulasymbolilla, niin onhan kyseessä niin suuri uudistus, että vanhasta ei voi ottaa mallia.
Onhan siinä tietysti ollut kylttimaalarilla suuri hämmenys ja tänka på, jotta mihin tämä tie oikein vie, vilkaissut karttaa ja katso, Viherlaaksohan siellä toisessa päässä on. Mistä sitten moottoritienvihreä on tullut... jos se näyttää moottoritieltä, kuulostaa moottoritieltä niin onhan sen oltava moottoritie, paitsi että silloin koko taulun pitäisi olla vihreä.
VastaaPoistaIhan mielenkiinnosta, onko toisen suunnan taulussa sitten määränpäänä Matinkylä?
Kyllä siinä "Matinkylä" lukee: https://maps.app.goo.gl/MEAzDZpyj9YrgH478. Tämä sinänsä on minusta hyvä muutos, että kehätielle tuli oma merkkinsä ja viitoituskohteena käytetään jatkossa kehäteilläkin paikannimiä. Onhan tuo ollut kummallinen anomalia, että Suomessa on kolme (vai onko muitakin?) tietä, joilla viitoituskohteena on käytetty paikannimen sijaan kyseisen tien nimeä.
PoistaTienumerot (101, 102, 50) olisin kuitenkin kyltteihin jättänyt, koska ne esiintyvät kartoissakin ja koska kanta- ja seututeiden numerot muutenkin merkitään opasteisiin hyvinkin johdonmukaisesti. (Seututeiden osalta on tosin muutama poikkeus, ainakin 135, 138 ja 846.)
Vihreäpohjaiselle Viherlaaksolle ei tietenkään mitään järkevää syytä ole.
Etelän suuntaan viitoituskohteena olisi kyllä luontevaa olla Matinkylän lisäksi "Länsiväylä". Se esiintyy viitoituskohteena muuallakin Espoossa, esim:
VastaaPoistahttps://maps.app.goo.gl/aoLV27Lq3R8QYGcJ9
Edelleenkin viitoituskohteena käytetään paikkojen, ei teiden nimiä. Katkoviivan sisässä oleva 51 kertoo jo, että tietä pitkin pääsee Länsiväylälle.
PoistaOlisin kyllä sillä kannalla, että kehäteitä olisi hyvin loogista viitoittaa kehäteinä. Nehän eivät ole oikeastaan teitä, joita pitkin mennään jostain paikasta johonkin paikkaan, vaan ne ovat ennen kaikkea siirtymätaipaleita säteittäisten teiden välillä. Kehäykkösellä noudatettu menettely on varsin hyvä: viitoitetaan "Kehä I" ja toisena kohteena suunnassa seuraava kaupunginosa niitä varten, joille käsitteet "itään" ja "länteen" ovat vaikeat.
VastaaPoistaYhtenäistä kansainvälistä käytäntöä kehäteiden viitoitukseen ei ole. Tanskan ja sitä matkineen Suomen käytäntö on kyllä huonoimmasta päästä: Rinkulasymboli on etenkin Suomessa enempi koominen, koska yhtään täyden ympyrän kiertävää kehätietä ei ole.
Norja ja Belgia esimerkiksi viitoittavat usein pelkästään tekstillä "Ring" ja mahdollisesti tienumerolla. Hollannissa on sekä teksti "RING" että paikan nimiä. Ranskassa on rinkulasymboli ja lisäksi sama tekstinä, paikan nimien lisäksi. Saksassa ei Berliiniä lukuun ottamatta juuri kehäteitä ole, ja siellä viitoitus ei puhu kehistä mitään. (Münchenin osittaiskehätiellä on parissa kohdassa maininta kehästä, mutta ei systemaattisesti.)
Niin ja kyllä muuallakin Suomessa viitoitetaan teiden nimillä. Ei nyt hirveän tiheästi, mutta kuitenkin. Esim https://maps.app.goo.gl/Fc6oUoSWDbeNRbqT6
Jos minä olisin fiksu ja vastuullinen kilpimaakari, kävisin aina välillä katsomassa, onko Matilla jotakin sanottavaa kilpituotoksistani. Miten on, ottavatko kilpimaakarit koskaan opiksi tässä blogissa julkaistuista huomioista?
VastaaPoistaEn tiedä tuosta, mutta useamman kerran olen antanut aiheesta palautetta Ely-keskukselle tai kunnalle, ja selkeät virheet on aina korjattu. Korjauksen nopeus riippunut virheen vakavuudesta: Suuntaan, johon kääntyminen oli kielletty, osoittanut tienviitta käytiin poistamassa parissa päivässä, mutta toisaalta portaalissta väärässä järjestyksessä olleet kauko- ja lähikohde (eli virhe, jota suurin osa ei todennäköisesti edes tunnista virheeksi) käännettiin oikeaan järjestykseen samalla, kun opasteita muutenkin piti muuttuneiden kaistajärjestelyjen vuoksi säätää eli saattoi mennä toista vuottakin. Korjattiin kuitenkin.
Poista