Yksi tiehistorian haara on tutkia, mitä tielle tapahtuu sen jälkeen, kun se menettää asemansa. Tästä jonkinlaisia ääripäitä ovat Kilon-Friisilän maantie Espoossa ja Helsingistä lähtevät säteittäiset valtatiet. Ensin mainittu on täysin pirstoutunut asemakaavoituksen edetessä ja viimeksi mainitut elävät uutta elämää seututeinä moottoriteiden rinnalla.
1960-luvun alkupuolelle asti kolmostie kulki Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Uuden linjauksen valmistuttua paikoin uskomattoman mutkainen tie Hämeenlinnasta Pälkäneen Laitikkalaan jäi maantieksi ja hieman unholaankin runsaan kymmenen vuoden ajaksi. 1970-luvun alussa tälle osuudelle valmistui nykyaikainen maantie, joka nykyisin on kantatie 57.
Vanha tielinja on suurimmalta osaltaan vielä näkyvissä maastossa. Hattulassa on se on useassa paikassa osana paikallista tieverkkoa; vieläpä päällystettynä eikä enää soratienä kuten valtatien aikaan. Parissa paikassa se on muuttunut osaksi maantieverkkoa. Esimerkiksi ns. Valteen suora on nykyisin osa Hauhontaustan maantietä. Paikoin tien palasia on yksityisteinä aivan kohtalaisessa kunnossa. Osin tie on metsäautotienä.
Nekin osat vanhasta tiestä, joille ei ole löytynyt käyttöä, ovat 40 vuodenkin jälkeen vielä näkyvissä maastossa. Ne kuitenkin kertovat, mitä käyttämättömälle tielle hämäläisessä runsaassa metsässä käy: se hiljalleen katoaa. Puusto valloittaa pientareet, ojat kasvavat umpeen ja tien pinta vähitellen ruohottuu. Jonain päivänä se on kadonnut, eikä sitä enää näy tarkimmassakaan maastokartassa. Metsä on syönyt valtatien.
Löytyisikö tuosta Kilon ja Frisilän välisestä tiestä mitään vanhaa karttakuvaa, että mistä se on mennyt?
VastaaPoistaKilontie alkoi nykyiseltä Suomenojalta haarautuen Finnoontien vanhasta reitistä (nykyisestä Suomalaistentiestä) Finnoon koulun kohdalla. Siitä se jatkui nykyisen Kuitinmäentien linjaa Kalastajantien risteykseen, jota ennen Heinämäeksi kutsuttiin. Siitä tie jatkoi nykyistä Piispantilankujaa ja -tietä ja edelleen Kuitinmäentien pohjoispuolen pyörätietä, joka jäi Prisman alle.
VastaaPoistaTie kääntyi kohti koillista nykyisenä Aamutienä, edelleen Lystimäentienä, Kalenteritienä ja Kokinkyläntienä Mankkaalle. Mankkaalta tie jatkui nykyisen Mankkaantien suuntaisesti nykyiseen Nihtisiltaan, jossa jossain Scandicin tienoilla siitä haarautui Kauniaisiin kulkeva tie.
Siitä tie jatkui nykyisten Nihtisillantien, Lansantien, Kilontien ja Vanhan Kilontien linjaa yhtyen Bembölen ja Helsingin väliseen maantiehen, jota nykyisin vanhaksi Turuntieksi kutsutaan.
Tien on pirstonut neljä isoa muutosta: 1950-luvulla Tarvontien ja silloisen Kauniaisten liittymän rakentaminen, 1960-ja 1970-luvulla Olarin ja Merituulentien rakentaminen, 1990-luvulla Kilon tasoristeyksen poistaminen ja 2000-luvulla Kehä II:n rakentaminen.