Jossain vaiheessa Tiehallinnon ja kaiketi myös kunnat valtasi ajatus, että on pahasta, jos kunnan hallintotaajama on eri niminen kuin kunta itse.
Tästä ajatuksesta on seurannut se, että varsin monet tunnettu paikannimet ovat kadonneet viitoituksesta, koska ne on korvattu kunnan nimillä. Päijät-Hämeessä tämä meni niin pitkälle, että jopa kunnianarvoisa Vääksy yritetiin hävittää Asikkala-nimen alle, mutta Siperia opetti.
Periaate on johtanut jopa miltei sekoiluun. Erimerkiksi Turenkia on viitoitettu sekä Turenkina, Janakkalana että kumpanakin. Viimeksi mainitussa tapauksessa viitoituksesta ei käy ilmi, että kyse on samasta paikasta: Viitat osoittavat sekä Turenkiin että Janakkalaan, joihin on yhtä pitkä matka.
Viime aikojen kuntaliitokset aiheuttavat mielenkiintoista pohdintaa: Mikä arvo viitoituksessa on esimerkiksi sillä tiedolla, että Toijan taajama oli Kisko-nimisen entisen kunnan keskustaajama? Kiskoakin hullumpi on Tuulos-viitoitus: viitoituksen kohde on Syrjäntaan kylä, josta lähes kaikki kunnan palvelut siirtyvät muualle jo ennen kunnan liittymistä Hämeenlinnaan.
Nyt, kun Kiskon, Suomusjärven, Längelmäen ja Tuuloksen kuntia ei enää ole, olisi varmaankin aika pohtia Toijan, Kitulan, Länkipohjan ja Syrjäntaan palauttamista maailmankartalle.
Oman ongelmansa aiheuttavat myös kuntaliitokset, joiden seurauksena uudessa kunnassa on kyllä kunnan kanssa samanniminen kylä, joka ei kuitenkaan ole kunnan keskustaajama.
VastaaPoistaNäin on esim. Oulun eteläpuolella Siikajoella: Kun Siikajoen ja Ruukin kunnat vuonna 2007 yhdistyivät Siikajoen kunnaksi, tulikin uuden kunnan keskustaajamaksi Ruukki ja Siikajoen kirkonkylä jäi sivukyläksi.
Tässä tapauksessa viitoitusongelma on ratkaistu minusta aivan fiksusti: Ruukin kylä viitoitetaan edelleen Ruukkina (vaikka se siis onkin nykyisin Siikajoen keskusta). Entiset Siikajoen kirkonkylään osoittaneet Siikajoki-viitoitukset taas on vaihdettu muotoon Siikajoenkylä.