Keskikesän kunniaksi esitetään asianharrastajille pohdittaviksi tusinan verran hyvin merkittäviä kysymyksiä:
1. Mitkä kaksi valtatietä risteävät kahdesti ja missä?
2. Missä kunnassa kulkee numeroltaan kolme peräkkäistä valtatietä?
3. Mikä on asukasluvultaan suurin kunta, jossa ei kulje kantateitä?
4. Minkä kunnan alueella kulkee suurin määrä valtateitä?
5. Minkä kahden valtatien risteyksessä näiden valtateiden numeroiden summa on suurin?
6. Mikä kantatie on koko matkaltaan myös valtatietä?
7. Mikä valtatieosuus on muutettu kantatieksi ja myöhemmin takaisin valtatieksi?
8. Missä on Suomen lyhyin eurooppatie, kun viitoittamatonta E67-tietä ei oteta huomioon?
9. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden summa on 100?
10. Missä sijaitsevat ne kaksi kahden tien risteystä, joissa risteävien teiden numeroiden tulo on 100?
11. Missä sijaitsevassa kahden kantatien risteyksessä kumpikin tienumero on alkuluku?
12. Mikä kantatie kahdesti ylittää 1900-luvulla käytössä olleen entisen valtakunnanrajan?
Vastauksia on tarjolla joskus.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitokset mielenkiintoisesta visasta. Alenpana arvauksia. (Tyhjät rivit ovat tarkoituksella, jotta vastauksia ei näkisi "vahingossa".)
VastaaPoista1. 4 ja 5 Lusi, Heinola ja Sodankylä
2. Turku: 8, 9, 10
3. Oulu
4. Jyväskylä: 4, 9, 13, 18, 23 (Näistä tosin 18 on koko ajan päällekkäinen 23:n kanssa.)
5. 27+28=55 (Nivala)
6. 60 (3/9, Tampereen kehätie)
7. Nokia–Huittinen oli alunperin osa valtatietä 9. Kun 9-tie siirrettiin kulkemaan nykyistä, eteläisempää linjausta, tuli vanhasta linjauksesta kantatie 41. Vuonna 1996 valtatietä 12 jatkettiin Tampereelta Raumalle kyseistä Nokian ja Huittisten kautta kulkevaa reittiä pitkin.
8. E4 Torniossa, alle 1 km
9. Muonio: 21 ja 79; Paltamo: 22 ja 78
10. Mäntsälä: 4 ja 25; Kuusamo: 5 ja 20
11. Sinettä, Rovaniemi: 79 ja 83
12. En keksi muuta kuin 51:n, joka ylittää Porkkalan vuokra-alueen. Tässä ei tosin sanan varsinaisessa mielessä taida olla kyse valtakunnanrajasta, koska kyseessä oli vuokra-alue, joka virallisesti kuului Suomeen mutta oli annettu määräajaksi Neuvostoliiton hallintaan ja valvontaan. Käytännössä rajaa toki vahdittiin tarkemmin kuin useaa "oikeaa" valtakunnanrajaa.