13.2.2010

Parlez-vous français?

Ranskalaista liikennettä pidetään usein kaoottisena ja välttämisen arvoisena. Asia ei oikeastaan ole näin.

Kaoottiseltahan se usein näyttää, mutta se on yllättävän joustavaa ja muut huomioon ottavaa. Ranskalaiseen ajattelutapaan kuuluu se, että säännöistä tarvittaessa poiketaan eikä niitä tulkita niin pikkumaisesti kuin usein Suomessa. Toisaalta joissakin asioissa ollaan hyvin tarkkoja, kuten esimerkiksi vilkun käytössä. Jos ranskalainen joutuu ajamaan viisi senttiä keskiviivan väärälle puolelle, vilkku jokseenkin varmasti laitetaan päälle.

Yksi ranskalainen kipupiste on Pariisin Boulevard Périphérique: kaupungin ydinosien ja esikaupunkien väliin sijoittuva kehätie. Tie on pääosin 4+4-kaistainen ja tunnetusti ruuhkainen.

Ulkonäöstään huolimatta tie ei ole moottoritie, vaan virallisessa luokituksessa katu. Niinpä vieraspaikkakuntalaista saattaa hätkähdyttää, että tien liittymät on tasa-arvoisia, joten rampeilta liittyviä oikealta tulevina väistetään. Tällä ajettaneen sitä, että ruuhkatilanteessa on parempi pitää ruuhka kehätiellä kuin katuverkossa.

Lisäksi menettelytapa on, että oikeanpuoleisin kaista on tarkoitettu lähinnä erkanevalle ja liittyvälle liikenteelle. Siten sekoittuminen ei haittaa läpiajavaa liikennettä. Asian vakuudeksi ramppien kohdalla on kiinteä valkoinen viiva kieltämättä kaistan vaihdon. Tämä olisi Suomessakin harkitsemisen arvoinen käytäntö.



Liittymisramppi. Huomaa tasa-arvoisesta risteyksestä muistuttavat liikennemerkit sekä rampillä että päätiellä



Rampin nokalla näyttää tältä. Kiihdytyskaistan ja päätien välillä ei ole kaistaviivoitusta, mikä kehottaa vetoketjun käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Huomaa kiinteä viiva reunimmaisten kaistojen välissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.