Teillä ja Turuilla on muutama kuukausi sitten kommentoinut aietta uudelleennumeroida 17-tie ysitieksi, otsikolla "Epätoivoista".
Nyt on Liikenne- ja viestintäministeriö sitten pannut paremmaksi.
Valtatie 17 katoaa kartalta ja ysitietä ei jatketa vain Joensuuhun asti, vaan peräti Venäjän rajalle Niiralaan. Niinpä myös kantatie 70 katoaa kartalta, jo toistamiseen Suomen pääteiden historiassa.
Seuraavaksi onkin mielenkiintoista veikata, mitä käyttöä nyt vapautuvalle numerolle 17 mahtaakaan löytyä. Teillä ja Turuilla arvaa, että Pielisen itäpuolen kantatie 73 Kontiolahti-Lieksa-Nurmes muutetaan valtatieksi. Jos joensuulaisen liikennemisterin saavutukset muuten ovatkin jääneet vähäisiksi, saisipahan hankituksi halvalla uuden valtatien vaalipiiriinsä.
Niin, näin Suomen tieverkosto kehittyy vuosi vuodelta, ainakin paperilla. Kuopiolaisena on vaikea uskoa, että Kuopio-Joensuu -tie paranee tällä vuosikymmenellä tienumerosta riippumatta. 1990-luvulla puhuttiin Jämsä-Orivesi -osuudesta 9-tien museoituna osuutena. Nyt on uusi museopätkä Riistavedelta Outokumpuun! Museotielle olisi voinut jättää kyllä alkuperäisen v.1938 valtatiejärjestelmän numeron !!
VastaaPoistaVapautuville tienumeroille voisi esittää vaikkapa seuraavanlaita käyttöä tällä seutukunnalla;
Nykyinen kt 77 voitaisiin muuttaa vt 16 jatkeeksi numerolle 17, ja kantatie 70 voitaisiin viitoittaa Savonlinnasta Outokummun ja Nilsiän kautta Iisalmeen (nyk st 471,477,573,569,577 ja 582). Tästä saataisiinkiin uusi vaihtelevankuntoinen "helmi" Suomen päätieverkostoon (sic kt58!)
Taas vapautuisi uusia seututienumeroita kyläteille ja näin riittäisi tiehallinnolla uutta pohdittavaa! Onhan teiden parantaminen uudelleen numeroinnilla halvempaa kuin niiden todellinen parantaminen !
Hieman erikoinen historia on Iisalmen ja Pulkkilan välisellä kantatiellä 88.
VastaaPoistaAlun alkujaanhan se oli osa tärkeää Viipurin ja Tukholman välistä maantietä.
Samaan aikaan se oli tärkeä kauppatie Itä-Suomesta Ouluun.
1938 siitä tuli valtatie 19.
1996 se tippui kantatie 88:ksi.
tippuuko se seuraavaksi seututieluokkaan?
no ei sentään, tänä kesänä se on saanut pitkällä matkalla uuden päällysteen.
Kantatie 88 on vähän hankalassa väliasemassa. Se on eittämättä tärkeä etelä-pohjoissuuntaisen liikenteen yhdysväylä. Sillä on paljon pitkän matkan liikennettä. Liikennemäärät eivät kuitenkaan riitä valtatietasolle, josta taas pitkän matkan liikenne kärsii.
Esim. Iisalmi-Kiuruvesi-Pyhäjärvi-välillä on paljon lyhyttä muutaman kilometrin matkaliikennettä ,ja kai liikennemäärän takia tie nostettiin kantatiestä valtatietasolle, vaikka se ei varmasti ole valtakunnallisesti yhtä tärkeä tie kuin Iisalmi-Pulkkila-tie.