Kilontie oli yksi agraari-Espoon maanteistä. Se kulki noin 11 kilometrin mittaisena nykyiseltä Suomenojalta Mankkaan kautta Kiloon, jossa se yhtyi Turuntiehen. Tie on eräänlainen Espoon kaupungistumisen symboli: se on yhtenäisenä tienä käytännössä täysin hävinnyt, vaikka sen linjauksesta onkin useita osuuksia jäljellä. Vielä 1960-luvulla tie tunnettiin koko pituudeltaan Kilontienä, mutta sitten ajat alkoivat muuttua.
Reitti
Tien katoaminen alkoi jo 1930-luvulla. Suomenojalta itään tie jäi Jorvanksentien alle. Jäljelle jääneet rippeet katosivat viimeistään 1960-luvulla Länsiväylän rakentamisen yhteydessä.
Piispankylä
Vanhoja karttoja tutkimalla näkee, että tieverkon lisäksi nimistö on Espoossa elänyt. Kartan osoittamaa osaa kutsutaan nykyisin Piispankyläksi, kun 1960-luvulla Matinkylällä tarkoitettiin kartan mukaisesti nimenomaan Jorvaksentien pohjoispuoleisia alueita.
Se, mikä ennen tunnettiin Heinämäkenä, nykyisin tunnetaan ennen kaikkea Friisilän Mäkkärin ympäristönä. Heinämäestä itään Kilontie jäi aika tyystin 1960-luvulla Länsiväylän rakentamisen yhteydessä rakennetun Rinnakkaistien eli Kokoojatien eli Merituulentien alle. (Kyllä, kyllä. Sen virallinen nimi on Kuitinmäentie, mutta eihän sitä kukaan käytä eikä tunne.) Tien rippeet olivat vielä 1990-luvulle Merituulentien rinnalla kulkevina kevyen liikenteen väylinä. Pohjoispuolen väylä katosi Olarin Prisman rakentamisen yhteydessä. Eteläpuoleinen väylä jäi Piispankylän laajenemisen alle ja siitä ovat jäljellä Piispantilantie- ja Piispantilankuja-nimiset kadunpätkät.
Seuraava jäljelle jäänyt Kilontien palanen on Aamutie Olarissa. Tie jatkui nykyistä Lystimäentietä ja Kalenteritietä Kokinkyän pelloille.
Kartan vasemmassa alakulmassa sijaitsee nykyisin kauppakeskus Iso Omena.
Kokinkylä
Kokinkylässä vanha haara kulki nykyistä Isoistenkujaa. Jossain vaiheessa tielle kuitenkin tehtiin oikaisu suoraan peltojen poikki (katkoviiva). Koko tämä osuus jäi 1990-lopulla Kehä II:n työmaan alle. Käytännössä Kilontie katkesi ja ennen vilkas Kalenteritie jäi pussikaduksi.
Kokinkylän liittymästä alkaa tien pisin säilynyt osuus Kokinkyläntie-Mankkaantie.
Mankkaan ja Taavinkylän haarat
Lukupuron jyrkästä laaksosta lähti aiemmin läntinen haara Taavinkylän mäen länsireunaa. Se on jäänyt vähäiselle käytölle todennäköisesti jo joskus 1930-luvulle tultaessa ilmeisesti hankalien maastomuotojen takia.
Nihtisilta 2012
Varsin näkyviä ovat muutokset Nihtisillan seudulla. Tarvontien rakentaminen vuosina 1956-1962 hävitti tielinjan ja ja siirsi ajoneuvoliikenteen nykyiselle Nihtisillantielle. Kilontien jäljelle jääneet pirstaleet ovat nykyiset Aspelinintie ja Nuijavuori. Mutka Ängsdalin, sittemmin Lillklobbin kartanon pihapiirin, kautta on jossain vaiheessa oikaistu ja siitä on jäljellä Vitikka-kadun lisäksi kevyen liikenteen väyliä.
Nihtisilta 1960
Runsaan 50 vuoden takainen kartta näyttää kovin erilaista maisemaa. Klobbskogin ns. suomenkielinen nimi on vaihtunut Klopinkylästä Nuijalaksi.
Kilo
Kilon aseman seutu on sekin muuttunu verraten vahvasti. Rantaradan eteläpuolella tien nimi on nykyisin Lansantie. Rata ylitettiin junaliikenteen lisääntyessä verraten vaaralliseksi käynyttä tasoristeystä pitkin. Kilossa on jäljellä pieni pätkä Kilontie-nimistä katua ja sekin vain osin alkuperäisellä paikallaan. Vanhaa osuutta kunnioitetaan lyhyellä Vanha Kilontie -nimisellä kadunpätkällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.