Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4,5 milj 2011
Alue on suurelta osaltaan noin 120-160 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevaa vedenjakajaseutua. Pohjoisen osan vedet laskevat Kokemäenjoen vesistöön useaa kautta, muun muassa Vanajan reitille Janakkalan Kernaalanjärveen, Tarpianjokea Viialan Jumuseen ja Koskenjokea Lempäälän Toutoseen sekä Lanajokea Kuloveteen. Länsireunan vedet laskevat Tammelan Pyhäjärveen ja sieltä Loimijokea Huittisiin ja edelleen Kokemäenjokeen. Eteläosan vedet virtaavat Suomenlahteen useaa reittiä: lounaassa Paimionjokea, etelässä Karjaanjokea ja kaakossa Vantaanjokea.
Kuten vedenjakajaseudut usein, maaston muodot ovat pienipiirteisiä ja varsin vaihtelevia. Maataloutta on varsin vähän ja alue onkin valtaosin metsämaata.
Maanmittauslaitos Maastokarttarasteri 1:20000 2012
Kapea vedenjakajakannas. Tien 2832 länsipuolella Janakkalan Kernaanlanjärven kautta Kokemäenjokeen laskeva Kaartjärvi ja itäpuolella Karjaanjokea Suomenlahteen laskeva Pikku-Punelia
Vanhoista kartoista nähdään, että koska asutus on ollut harvaa, yhtälailla on ollut tieverkko. Vuoden 1864 yleiskartassa pohjoisosaa halkoo yksi isompi tie, Lopen Vojakkalasta Urjalaan kulkeva tie. Kartasta puuttuu vielä Lietsan ja Vojakkalan välinen osuus: 1840-luvulla aloitettu tie valmistui lopullisesti vasta 1870-luvun alussa. Pohjoispäässään tie yhtyi Huittisten-Urjalan-Toijalan maantiehen, joka 1900-luvulla oli muutaman vuosikymmenen ajan kantatie 57. Eteläpäässään tie yhtyy Hämeen härkätiehen. Valmistuessaan tämä tie, nykyisin osin kantatienä 54, osin seututeinä 283 ja 284 lyhensi Helsingin ja Porin välistä maantiematkaa noin 25 virstaa; suunnilleen saman verran kilometreinä.
Etelämpänä samassa vuoden 1864 kartassa nähdään lounais-koillisuuntainen Hämeen Härkätie, joka menetti valtatiestatuksensa vasta 1960-luvulla nykyisen valtatien 10 valmistuttua. Lopelta länteen Härkätielle ulottuva tie ja karttaotteen länsireunasta Portaasta Tammelaan ja sieltä edelleen Jokioisten kautta Loimaalle kulkenut maantie oli muutaman vuosikymmenen ajan kantatie 54. Lopelta Vojakkalaan kulkenut osuus on ainoa nykyisen tien 54 osuus, joka on osapuilleen alkuperäisellä paikallaan. Lopelta kulkevat etelään Läyliäisissä haarautuva Vihdin kautta Espooseen kulkenut Meritie ja Vihtijärven-Klaukkalan kautta Helsinkiin kulkenut maantie. Jälkimmäinen oli yhdessä Lopelta pohjoiseen Janakkalan suuntaan kulkevan maantien kanssa valtatie 3 ennen pikatien valmistumista. Lopen-Klaukkalan tie on nykyisin seututie 132 ja Janakkalan suunnan tie Launosista pohjoiseen yhdystie 2873.
Vuoden 1939 tiekartta ei osoita kovin merkittävää tieverkon tihentymistä 75 vuoden aikana. Päätieverkko on suunnilleen entisellään. Lietsan-Vojakkalan tie on valmistunut. Lopen ja Rengon välinen reitti on oikaistu Launosen-Vähikkälän suunnalta Topenon kautta kulkevaksi. Forssasta on tie Matkun kautta Urjalaan ja siitä haarautuva tie Koijärveen ja edelleen Lopen-Urjalan tielle. Portaasta on tie etelään Liesjärvelle ja edelleen Pusulaan. Kalvolan ja Tammelan välisen alueen tieverkko on tihentynyt; muun muassa Kuurilan-Lautaportaan-Tammelan tie on valmistunut.
Kun seuraava 75 vuoden askel on otettu, kartta näyttää seuraavalta. Uudet valtatiet rakennettiin pääosin 1950-1970-luvuilla ja ne ovat siirtäneet osan vanhoista pääteistä osaksi alempaa tieverkkoa. Hämeen Härkätie ja Huittisten-Urjalan-Toijalan maantie on numeroinnissakin pirstottu pieniksi palasiksi. Silmiin pistävää on, että itse ylänkön poikki kulkevat pääteistä vain valtatie 10 ja kantatie 54; muut kiertelevät reunoja pitkin.
Maanmittauslaitos Maastokarttarasteri 1:250000 2013
Maastossa kulkiessa silmiinpistävää on sorateiden suuri osuus, jos kohta mustan pinnankin osuus on kasvanut.
Lautaportaan-Rimmilän maantie (yhdystie 13661)
Hämeen Härkätietä on paikoin vähän oiottu ja se on saanut pikipinnan lukuun ottamatta Lietsan ja kymppitien välistä museotieksi jätettyä osuutta. Päällysteestään huolimatta tie tuottaa kulkijalleen menneen ajan fiiliksiä.
Hämeen Härkätie Portaan länsipuolella
Päätiet ovat tavanomaista suomalaista valtatietasoa moottoritieksi rakennettua itäreunan kolmostietä lukuun ottamatta.
Kantatie 54 Topenon itäpuolella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.