Jännevirran kohta on ollut ysitietä vasta muutaman vuoden ajan. Aiemmin tien numero oli 17. Jännevirrassa on vuonna 1951 valmistunut kapea silta, jonka alikulkukorkeus on kokonaista 1,4 metriä. Jännevirrassa kulkee Saimaan syväväylä, jota kulkeville aluksille taataan 24,5 metrin alikulkukorkeus. Lisäksi Karjalankosken ja Juankosken kanavointi avasi venereitin Nilsiään asti. Sillan avattavaa osuutta joudutaankin avaamaan viitisensataa kertaa vuodessa ja sen ajan autoliikenne odottaa.
Sata vuotta sitten Kuopion seudun tiekartta näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin. Maantie katkesi Kallaveden rantaan ja järven toiselle puolelle oli neljä kilometriä soutumatkaa. Rautatien avauduttua alkoi myös autojen kuljetus junassa. Tahti ei ollut huimaava: Lähtöjä oli kerran päivässä. Ensimmäinen maantieyhteys Kuopiosta pohjoiseen valmistui vasta 1930-luvun alussa.
Jännevirrassakin oli lossi. Ajan tavan mukaan lossit olivat pieniä ja niiden talviliikenne oli työlästä. Jännevirtaan oli kuitenkin saatu häkäpöntöllä toimiva moottorilossi, kun monessa muussa paikassa jouduttiin turvautumaan hartiavoimiin.
Jännevirran silta on tulossa elinkaarensa päähän. Sillan eteläpuolelle on suunniteltu korvaavaa palkkisiltaa, jossa olisi 12 metrin alikulkukorkeus ja johon kuuluisi avattava osa syväväylän aluksia varten. Esiin on kuitenkin nostettu vaihtoehtoisena ratkaisuna kiinteä korkea silta, jossa olisi alikulkukorkeutta 24,5 metriä. Suunitelmat yritetään saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana, jotta töhin olisi suunnitelmien osalta käynnistymisvalmius vuonna 2016. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rakentamaan päästäisiin vuonna 2016: kaikki riippuu siitä, onko valtion kukkaronpohjalla rahaa.
Alustavissa piirustuksissa matalan sillan pituus olisi 458 metriä ja korkean 760 metriä. Alustavat hintalaput vastaavasti ovat 28 ja 42 miljoonaa.
Eikös jossakin ole esitetty suunnitelma vetää ysitie Kuopion keskustan pohjoispuolella tunneliin Itkoniemen kaupunginosan ali, josta edelleen silta Kallaveden yli Vaajasaloon, josta tie jatkuisi nykyiselle Joensuun tielle. Tämä kyllä kuulostaa niin utopistiselta, että tuskin koskaan toteutuu.
VastaaPoistaOnko blogin pitäjällä tietoa miksi Kuopio-Joensuu tie muutettiin muutama vuosi sitten ysitieksi? Jyväskylästä Joensuuhunhan on paljon lyhyempi kulkea Varkauden kautta eikä tie ole edes oleellisesti huonompi. Tuntuu typerältä, että kahden kaupungin välillä kulkee yksi tienumero, mutta toinen reitti on selvästi parempi. Onko missään muualla vastaavaa tapausta? Toinen ehkä hieman vastaava taitaa olla Jyväskylä-Pori, joka ohjataan Parkanon kautta, mutta on nopeampi ja lyhyempi ajaa Tampereen kautta. Jos haluttiin lisää valtatienumeroita käyttöön niin miksei käytetty ensin numeroita 30-39 ja mihin Suomessa tulisi uusi valtatie? Jos haluttiin yhtenäinen tie länsirannikolta itärajalle niin miksei sitä linjattu Varkauden kautta ja laitettu vt 23 kulkemaan Kuopioon.
Teillä ja Turuilla on pariinkin otteeseen pilkannut 17-tien muuttamista ysitieksi.
VastaaPoistaEpätoivoista
Ysitietä Venäjälle
Valtateiden numerointi on ollut varsin stabiili, mikä on arvo sinänsä. Siksi numerointia ei ole hyvä muuttaa kovin usein vain sen mukaan, mikä kulloinkin on sopivin reitti. Maassa on paljon kaupunkeja, joiden välillä on useita suunnilleen yhtä hyviä reittejä.
17-tien numerointimuutos oli puhdasta alueellista politiikkaa, jota ei olisi toteutettu, ellei tie olisi kulkenut tuolloisen liikenneministerin vaalipiirin halki. Tämä muutos olikin Anu Vehviläisen näkyvyydeltään suurin saavutus. Kustannuksiltaan suurin saavutus oli 42 miljoonan euron upottaminen Savonlinna-Huutokoski-radan peruskorjaukseen. Radalla ei ole tällä hetkellä lainkaan säännöllistä liikennettä.
Ylen uutisen perusteella silta ei ole enää tulossa elinkaarensa päähän...
VastaaPoistaEhkä tämä valtatieverkolla olevan sillan hajoaminen auttaa ainakin joitain rahanvartijoita ymmärtämään, että puhe siltojen huonosta kunnosta ja korjausvelasta ei ole pelkkää tienpitäjien kitinää rahasta. Tilanne on vähintään nolo
VastaaPoista