Södrikin silta

Uudenmaan ELY-keskus ilmoittaa korjaavansa Södrikin risteyssillan ykköstiellä Espoossa.

Mistähän sillasta mahtaa olla kyse? Suvela-Södrik karttojen mukaan sijaitsee sivussa ykköstiestä.

Ratkaisu löytyy tutkimalla vanhoja karttoja. 70-vuotiaassa topografikartassa on ratkaisun avain:

Maanmittauslaitos


Kauniaisten eteläpuolella olevaa muusta maailmasta erillään ollutta aluetta kutsuttiin Tarvontien rakentamisen aikoihin nimellä Södrik Östanskog, tai lyhyemmin Södrik tai Östanskog. Nimeä Suvela ei rakennusyhtiön markkinointimies ollut vielä keksinyt. Karttaan on merkitty vihreällä myöhempi Tarvontien linjaus.

Espoon kaupunki


Nimi Södrik on jäänyt aikakirjoihin muun muassa siksi, että sinne oli bussiliikennettäkin verraten varhain. Helsingissä kauppahallissa lihakauppaa pitänyt Kaarlo Emil Kallio hommasi 1930-luvulla linja-auton ja perusti linjan Kauniainen-Helsinki. Myöhemmin hän aloitti linjan 2: Södrik-Kauniainen-Viherlaakso-Helsinki. Liikennettä jatkui vuoteen 1972, jolloin Kallion poika totesi, että sähköjunan kanssa ei kannata kilpailla, ja työnsi pensselin santaan.

Kun maailma muuttuu, nimetkin kuitenkin muuttuvat. Suvela-Södrik on suunnilleen siellä, missä historiallinen Södrikin kylä on ollut ja Östanskog on nimetty myyvemmäksi, Kuurinniityksi.

Suomen Virallinen Lista eli siltarekisteri on nimistön osalta hieman yllättävä. Kun silta rakennetaan, se saa jonkin nimen ja se nimi sitten hakataan kiveen maailmanloppuun asti. Kun silta menee peruskorjaukseen, se on usein 50-60 vuotta vanha. Kasvavilla alueilla 50-60 on vuotta pitkä aika nimistön stabiiliuden kannalta. Kun tiedotteissa käytetään vanhoja nimiä, lukijalla saattaa hyvinkin mennä sormi suuhun.

Kuten uudemmasta kartasta käy ilmi, Espoon kaupungin mielestä sillan nimi ei Södrikin risteyssilta vaan Ymmerstanportti. Mutta eihän nimitystä Ymmerstanportti kukaan käytä eikä sitä kukaan tunne. Ilmeisesti puhuminen Kuurinmäentien sillasta olisi liian ymmärrettävää?

Google


Silta on alkuperäiskunnossaan. Vahva kuin mikä, mutta liian kapea. Yläpuolta kulkevalle Tarvontielle tarvittaisiin lisäkaistoja, mutta sillalle ei mahdu.

Moottoritien paluu

Teillä ja Turuilla on neljä vuotta sitten raportoinut artikkelissa Ruskohiili nielaisi moottoritien Reinin alajuoksun ruskohiilialueen tapahtumista: Hiiltä kaivetaan avokaivoksessa, joka edetessään syö edestään kaiken infrastuktuurin. Nyt on aika katsella tämänhetkistä tilannetta.



Kaivos etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2017 suljetaan moottoritie A61 Jackerathin ja Wanlon liittymien väliltä, koska kaivos haukkaa sen.

Jo jonkin aikaa on ollut rakenteilla moottoritien A44 uusi osuus jo kaivetulle ja maisemoidulle alueelle. Tie sijoittuu jonkin verran idemmäksi kuin vuonna 2005 purettu osuus. Vanha Jackerathin moottoriteiden risteys korvataan kokonaan uudella, joka sijoittuu nykyisen kaakkoispuolelle.



Tien pohja on näkyvissä kaivoksen pohjalla. Pohjamassat muodostuvat materiaalista, joka on kaivettu sivuun ruskohiililaatan päältä. Se on siksi höttöä ja sen tiiviiksi painumiseen kuluu aikansa.



Uudelleen rakennettavan tien pohjoisosassa sijaitseva Holzin liittymä oli ennen A44:n purkamista neliapilan kaltainen. Sitä ei rakenneta entiselleen, vaan liittymän pääliikennesuunnaksi tulee Aachen-Düsseldorf. Myös pohjois-eteläsuuntaista A61-tietä korvaavaan liikennesuuntaan tulevat loivakaarteiset suorat ja puolisuorat rampit.



Kaivos etenee siten, että vuonna 2017 purettava A61-tien osuus suunnitellaan avattavan uudelleen rakennettuna vuonna 2035.

Kiertoteitä

Teillä ja Turuilla on pariinkin kertaan päässyt vastaamaan kysymykseen, miksi ihmeessä maassa on valtatie 6, joka on kaikkea muuta kuin lyhyin reitti päätepisteidensä välillä.

Pohjakartta Maanmittauslaitos


Onhan se niin, että Helsingistä Kajaaniin on viitostietä runsaat 100 km vähemmän matkaa kuin kuutostietä; samoin tien virallisesta lähtöpisteestä Koskenkylästä 15- ja 5-teitä Mikkelin kautta.

Tien yhtenäisellä numeroinnilla ei kuitekaan aina haeta lyhyintä päätepisteiden välistä reittiä. Sen sijaan numerointi enemmän tai vähemmän onnistuneesti osoittaa yhtenäistä reittiä. Sellainenhan kartalta katsoen kuutostie on.

On hyvä muistaa, että pitkillä valtateillä vain murto-osa liikenteestä on liikkeellä tien päätepisteiden välillä. Siksi selkeä ja looginen alueellinen numerointi on usein tärkeämpää kuin päätepisteiden välisen parhaan reitin numerointi.

Kuutostien nykyinen reitti on verraten uusi. Sehän syntyi 1990-luvun puolen välin numerointireformissa, jossa varsin paljon yhdisteltiin tienpalasia yhtenäisesti numeroiduksi. Alkuperäinen tie 6 kulki reitillä Helsinki-Sortavala ja Sortavalan-Kajaanin valtatie oli 18. Sotien jälkeen kuutostie reititettiin Joensuuhun ja 18 sieltä Kajaaniin.

Pohjakartta Maanmittauslaitos


Muitakin vastaavia tapauksia on. Esimerkiksi nelos- ja viitostiet kohtaavat kahdesti: Heinolan Lusissa ja Sodankylässä. Matka viitostietä on 125 kilometriä pitempi. Tiet kuitenkin palvelevat eri seutuja, eikä numeroinnin katkaisu esimerkiksi Kajaanissa juuri toisi hyötyjä.

Pohjakartta Maanmittauslaitos


Osa "yhtenäisreiteistä" on vaikeammin loogisesti selitettävissä kuin viitos- ja kuutostiet. Yksi näistä on ysitie. Se kulkee Turusta Kuopioon varsin loogisesti lounaasta koilliseen, mutta tekee Kuopiossa terävän käännöksen kohti kaakkoa.

Kyseessä on puhtaasti poliittinen päätös. Itäsuomalaisen liikenneministerin saavutukseksi jäi numerologia: Kuopion ja Joensuun välinen valtatieksi 17 kutsuttu kärrypolku sai "paremman" numeron. Itse tietä ei ole parannettu.

Pohjakartta Maanmittauslaitos


Muita tapauksia ovat valtatie 12 (punainen) sekä kantatiet 58 (vihreä) ja 73 (sininen).

Rauman ja Kouvolan välillä jonkin verran lyhyempiä ovat reitit Forssan ja Hämeenlinnan tai Riihimäen kautta. Nopein reitti saattaa jopa kulkea 1/7/E18-moottoritietä Turusta Koskenkylään. Nykyinen valtatie 12:n reitti ei ole aivan itsestään selvä. Sehän syntyi 1990-luvun reformissa jatkamalla Kouvolasta Tampereelle ulottuvaa tietä Raumalle. Ehkä loogisempi ratkaisu olisi ollut ottaa päätepisteeksi Pori ja nostaa Rauman ja Huittisten välinen kantatie 42 valtatieksi 11.

Kantatie 58 on paikoin hieman koominen viritelmä. Se syntyi, kun Oriveden ja Keuruun väliseen kantatiehen 58 yhdistettiin yhdeksän seututiepätkää.

Kantatie 73 puolestaan on hyvinkin looginen ratkaisu. Se on Pielisen itäpuolta palveleva tie.

Pohjakartta Maanmittauslaitos


Kehätiet ovat varsin itsestään selvästi teitä, joiden päätepisteiden välinen etäisyys on pitempi kuin näiden välinen lyhyin reitti. Päätietasoisia kehäteitä on tätä nykyä Turussa (kantatie 40) ja Helsingissä (kantatie 50). Rengasmaisia kehäteitä ei ole.

Näiden lisäksi vielä on karttaamme punaisella merkitty Helsingin ja Hyvinkään välinen kantatie 45. Tämä entinen nelostie on käyttökelpoinen vaihtoehtoreitti etenkin, jos lähtöpiste ei ole kolmostien lähettyvillä eikä ole mahdoton kiire.

Siltaromua

Helmi-maaliskuu oli surullista aikaa eurooppalaisille silloille. Kuukauden aikana uutisoitiin viiden sillan vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta. Isoja kysymysmerkkejä nostattaa se, että kaikki ovat pääteiden siltoja



2.2.2015 vahingoittui E18-tien silta Holmestrandissa Oslon lounaispuolella Norjassa. Itäisen ajoradan sillan kannatinpilarit pettivät. Notkolle jäänyt siltakansi räjäytettiin muutaman päivän kuluttua.



10.2.2015 Vahingoittui Reinin ylittävä silta A643-moottoritiellä Mainzin ja Wiesbadenin kaupunkien välissä Saksassa. Yksi siltakantta kannattelevista laakereista siirtyi paikaltaan ja siltakansi putosi 30 senttiä. Syntyneiden murtumien korjaus ja uuden laakerin asentamisen arvellaan olevan valmis maaliskuun lopulla. Siihen asti silta on kokonaan suljettu.




14.2.2015 syttyi tuleen Veikselin ylittävä Łazienkowskin silta Varsovan keskustan tuntumassa. Silta näyttää teräsbetonirakenteiselta, mutta siinä on paljon puurakenteita. Silta vaurioitui niin pahasti, että se purettaneen. Palon syyksi on arveltu tuhopolttoa.



21.2.2015 sortui rakenteilla oleva S35-tien silta Itävallassa Grazin pohjoispuolella. Silta katkaisi Itävallan pohjois-eteläsuuntaisen pääradan.



3.3.2015 tapahtui onnettomuus Italiassa A3-moottoritiellä. Euroopan toiseksi korkeimman sillan Viadotto Italian kansielementti irtosi kiinnikkeistään ja sillalla työssä ollut romanialainen siirtotyöläinen menehtyi pudottuaan 80 metriä. Elementti vaurioitti pudotessaan siltapilaria ja silta on suljettu.

Ookkonnää Oulusta, pelekääkkönnää Pohjantietä?

Oulussa ilmestyvä Kaleva-lehti uutisoi muutama viikko sitten varsin raflaavasti: Joka neljäs ou­lu­lais­nai­nen pelkää Pohjantiellä ajamista.

Pohjantie on Oulun taajama-alueen läpi kulkeva moottoritie, nelostie. Tie palvelee sekä pitkämatkaista liikennettä että paikallista. Taajamia on verraten tiuhassa.



Teillä ja Turuilla esittää vuosikymmenien kokemukseen perustuvan subjektiivisen näkemyksen: Oulun seudun liikennekulttuuri on varsin joustamaton, ei ota toista huomioon ja joskus jopa aggressiivinen. Sellainen, kun maassa kaikkialla oli muutama kymmenen vuotta sitten. Oulussakin tilanne on parantunut, mutta ero eteläiseen Suomeen on vielä suuri.

Pohjantien ydin on verraten vanha. Moottoritietä on jatkettu useassa osassa sekä etelään että pohjoiseen. Kun tie ulottui lentoasematien risteykseen asti, siihen laitettiin 120:n nopeusrajoitus. Tiellä alkoi todellinen hulabaloo ja iloinen kirmailu ja ja 120:n nopeusrajoitus oli pian entinen.

Etelän moottoriteiden ruuhkissa pikkuhiljaa alaa vallannut vetoketjuajattelu ei vielä ole ehtinyt Ouluun asti. Se käy ilmi hyvin Kalevan juttuun tulleista peräti 270 kommentista.  Kommenttien yleissävy on muutenkin kovin aggressiivinen:

Tällainen 'joustaminen' eli väistäminen motarilla on yksiselitteisesti kiellettyä. Se on liikennesääntöjen VASTAISTA ja on omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita. Ei kannattaisi esitellä tuollaisia 'totuuksia' jos on ihan pihalla liikennesäännöistä.

Toivon, että surkeat kuskit menevät uudelleen autokouluun harjoittelemaan ajamista.

Jos nämä 10% kuskeista (pelkääjät/töpeksijät) jäisivät kotiin, niin liikenne sujuisi todella hyvin.

Minä taas pelkään niitä Pohjantielle rampilta viittäkymppiä liittyviä naisia. Valitkaa reittinne niin että muilla olisi turvallisempi olo.

Sinne ei oo pakko mennä pelkäämään, varsinkaan jos ei uskalla liikennevirran mukana pysyä. Vaihtoehtoisia reittejä löytyy kyllä. Ja varsinkin ikäihmiset voivat valita ajoaikansa ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Pohjantietä ajavan ei tarvitse väistää rampilta tulevaa koska sillä on kolmio, asia on näin.

Aikamoista. Ei taida pelkääminen aivan tuota pikaa loppua.

Kuorevesi

Kuoreveden entinen kunta liitettiin Jämsään vuonna 2001. Kunnanvirasto sijaitsi Hallin taajamassa ja kun pelisääntö kuului, että viitoituksessa kunnanviraston sijainti viitoitetaan kunnan nimellä, Hallin nimi oli pitkään kateissa.

Hallihan on etenkin ilmailualan tuntijoille hyvinkin tunnettu paikka. Sinne Karhumäen veljekset rakensivat 1930-luvulla lentokentän ja lentokonetehtaan. Ilmavoimat toimi siellä aivan viime vuosiin asti, kunnes säästöleikkuri iski.

Kun Hallissa ei enää ole kunnanvirastoa, sitä taas saa sanoa Halliksi ja sinne saa kohdistaa tienviitan. Mutta kun maastossa on eri-ikäisiä viittoja, sekaannuksia voi syntyä.

Kantatiellä 58 on Juupajoen ja Mäntän välillä nähtävissä muun muassa seuraavaa:
 


Tässä viitassa Kuorevesi tarkoittaa Hallia



Tämä tie puolestaan vie sinne, mitä siinä sanotaankin, eli kirkonkylälle.



Remontoidun kantatien 56 viitoitus on uusittu. Uusissa viitoissa näkyy nyt Halli. (Niissä näkyy myös Länkipohja, joka sekin on palautettu sallittujen nimien joukkoon: Längelmäen kunta lakkasi ja samalla lakkasi syy kutsua Länkipohjaa Längelmäeksi.

Maanmittauslaitos


Kuorevesi, Kuoreveden kirkonkylä ja Halli: Kaksi paikkaa, kolme nimeä.

Hamina-Vaalimaa

Liikennevirasto on tiedottanut valinneensa valtatien 7 Haminan ja Vaalimaan välisen osuuden rakentajan ja ylläpitäjän. Työt alkavat kesällä 2015 ja valmista pitäisi olla vuonna 2018. Useiden muiden infrastuktuurihankkeiden tapaan hanke toteutetaan yksityisrahoitteisena, eli rakentaja on vastuussa myös tulevien vuosien kunnossapidosta.

Uutta moottoritietä syntyy 32 kilometriä. Aivan rajalle asti moottoritie ei ulotu, vaan se liittyy nykyiseen tiehen liikenneympyrässä, joka rakennetaan suunnilleen nykyisen valtatien ja Vaalimaa-Lappeenranta-tien (seututie 387) risteyksen kohdalle. Samasta liikenneympyrästä tulee haara paljon puhutulle rekkaparkkialueelle.







Nykyinen valtatie on suorastaan pelottava silloin, kun Venäjälle aikova raskas liikenne jonoutuu. Osalla tieosuutta on pysäköintipiennar, mutta puistattavia tilanteita sattuu.



Liikennevirasto mainitsee, että kun tämä osuus on valmis, E18-tie ulottuu Suomessa moottoritienä Turusta Vaalimaalle. Aivan täsmälleen ottaen tämä eri pidä paikkansa. Helsingin Kehä III ei ole luokiteltu moottoritieksi. Espoon-Vantaan rajan ja kolmostien välillä liittyvät ovat vanhoja ja bussipysäkit on toteutettu ilman erillisiä ramppeja. Nopeusrajoituksetkin kehäkolmosella ovat vähän satunnaisia.

Vilkku

Oriveden keskustan alueella on kolme liikenneympyrää. Keskimmäiseen ajettaessa autoilijaa opastetaan hieman yllättävällä tavalla




Kolmesta suunnasta saavuttaessa liikenteenjakajaan on lisätty kilpi "Muista vilkku".



Neljännessä suunnassa ei ole liikenteenjakajaa, koska tämä ja viereinen liikenneympyrä on yhdistetty toisiinsa korokkella.

Kahdessa muussa ympyrässä tällaista hieman oraakkelimaista ohjetta ei ole mainittu. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että juuri tässä nimenomaisessa liikenneympyrässä olisi esiintynyt holtitonta tai puutteellista vilkun käyttöä.

Laillinen järjestely ei kyseessä ole. Koska "muista vilkku" ei mitenkään liity liikennemerkkeihin, joiden alapuolella ne ovat, kyseessä ei ole lisäkilpi vaan tekstillinen liikennemerkki. Sellaiset sijoitetaan ajoradan oikeaan reunaan (tai kumpaankin reunaan mutta ei missään tapauksessa vain vasempaan). Lisäksi jos samalla pylväässä kuin liikenteenjakaja on useita merkkejä, liikenteenjakaja tulee sijoittaa alimmaksi.

Jaa että mistä sitten moinen kilpi on saanut alkunsa? Paikallinen autokouluyrittäjä Timo Perälä oli sellaisia kunnanisille ehdottanut. Jämmekin ihmettelemään, millaisia omatekoisia liikennesääntöjä Oriveden autokoulussa mahdetaankaan opettaa.

Perälä mainitsee nähneensä samanlaisia muuallakin, esimerkiksi Parkanossa. No ei aivan samanlaisia. Parkanossa on paikallinen kunnanisä keksinyt laittaa liikenneympyrän jälkeisen suojatie-merkin tolppaan kilven "Muistitko vilkuttaa". Tämä on jos mahdollista vieläkin koomisempaa kuin mitä Orivedellä on ihailtavissa.