Pohjakartta Maanmittauslaitos
Onhan se niin, että Helsingistä Kajaaniin on viitostietä runsaat 100 km vähemmän matkaa kuin kuutostietä; samoin tien virallisesta lähtöpisteestä Koskenkylästä 15- ja 5-teitä Mikkelin kautta.
Tien yhtenäisellä numeroinnilla ei kuitekaan aina haeta lyhyintä päätepisteiden välistä reittiä. Sen sijaan numerointi enemmän tai vähemmän onnistuneesti osoittaa yhtenäistä reittiä. Sellainenhan kartalta katsoen kuutostie on.
On hyvä muistaa, että pitkillä valtateillä vain murto-osa liikenteestä on liikkeellä tien päätepisteiden välillä. Siksi selkeä ja looginen alueellinen numerointi on usein tärkeämpää kuin päätepisteiden välisen parhaan reitin numerointi.
Kuutostien nykyinen reitti on verraten uusi. Sehän syntyi 1990-luvun puolen välin numerointireformissa, jossa varsin paljon yhdisteltiin tienpalasia yhtenäisesti numeroiduksi. Alkuperäinen tie 6 kulki reitillä Helsinki-Sortavala ja Sortavalan-Kajaanin valtatie oli 18. Sotien jälkeen kuutostie reititettiin Joensuuhun ja 18 sieltä Kajaaniin.
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Muitakin vastaavia tapauksia on. Esimerkiksi nelos- ja viitostiet kohtaavat kahdesti: Heinolan Lusissa ja Sodankylässä. Matka viitostietä on 125 kilometriä pitempi. Tiet kuitenkin palvelevat eri seutuja, eikä numeroinnin katkaisu esimerkiksi Kajaanissa juuri toisi hyötyjä.
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Osa "yhtenäisreiteistä" on vaikeammin loogisesti selitettävissä kuin viitos- ja kuutostiet. Yksi näistä on ysitie. Se kulkee Turusta Kuopioon varsin loogisesti lounaasta koilliseen, mutta tekee Kuopiossa terävän käännöksen kohti kaakkoa.
Kyseessä on puhtaasti poliittinen päätös. Itäsuomalaisen liikenneministerin saavutukseksi jäi numerologia: Kuopion ja Joensuun välinen valtatieksi 17 kutsuttu kärrypolku sai "paremman" numeron. Itse tietä ei ole parannettu.
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Muita tapauksia ovat valtatie 12 (punainen) sekä kantatiet 58 (vihreä) ja 73 (sininen).
Rauman ja Kouvolan välillä jonkin verran lyhyempiä ovat reitit Forssan ja Hämeenlinnan tai Riihimäen kautta. Nopein reitti saattaa jopa kulkea 1/7/E18-moottoritietä Turusta Koskenkylään. Nykyinen valtatie 12:n reitti ei ole aivan itsestään selvä. Sehän syntyi 1990-luvun reformissa jatkamalla Kouvolasta Tampereelle ulottuvaa tietä Raumalle. Ehkä loogisempi ratkaisu olisi ollut ottaa päätepisteeksi Pori ja nostaa Rauman ja Huittisten välinen kantatie 42 valtatieksi 11.
Kantatie 58 on paikoin hieman koominen viritelmä. Se syntyi, kun Oriveden ja Keuruun väliseen kantatiehen 58 yhdistettiin yhdeksän seututiepätkää.
Kantatie 73 puolestaan on hyvinkin looginen ratkaisu. Se on Pielisen itäpuolta palveleva tie.
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Kehätiet ovat varsin itsestään selvästi teitä, joiden päätepisteiden välinen etäisyys on pitempi kuin näiden välinen lyhyin reitti. Päätietasoisia kehäteitä on tätä nykyä Turussa (kantatie 40) ja Helsingissä (kantatie 50). Rengasmaisia kehäteitä ei ole.
Näiden lisäksi vielä on karttaamme punaisella merkitty Helsingin ja Hyvinkään välinen kantatie 45. Tämä entinen nelostie on käyttökelpoinen vaihtoehtoreitti etenkin, jos lähtöpiste ei ole kolmostien lähettyvillä eikä ole mahdoton kiire.
Nyt on joukko tahoja, joiden yhteinen nimittäjä on, että he eivät asiasta päätä, saanut kuningasidean jatkaa Kuutostietä Ouluun asti. Jos ehdotus jollain ihmeellä sattuisi toteutumaan, voitaisiin alkaa puhua Vaasan uloimmasta kehätiestä.
VastaaPoista