Nykyisin seutu on osa Hämeenlinnan kaupunkia. Vesitietä matkaa Hämeenlinnaan kertyy Valkeakosken kautta 80 kilometriä; maantietä noin 30. Kylä on hieman sivussa pääteistä: Sitä halkoo yhdystie 3062. Tie on virallista luokitustaan tärkeämpi seudullinen väylä. Ajoneuvoja kulkee toistatuhatta vuorokaudessa.
Alvettulan joen yli on aikoinaan kuljettu lautalla, mutta siltapaikkana se on tunnettu jo 1700-luvulla. Joen yli valmistui vuonna 1916 komea kaksikaarinen silta, joka siis täyttää tänä vuonna täydet 100 vuotta
Hämäläistä maalaismaisemaa
Etelärannalla sijaitsee venelaituri ja pohjoispuolella on uimarannan vieressä vanha laivalaituri muistona sisävesiliikenteen ajoista.
Alvettulan kylän perusrakenne on säilynyt viime vuosikymmeninä varsin vakaana. Autoistumisen takia tosin lähes kaikki palvelut ovat kaikonneet muualle, kuten osapuilleen kaikkialla maaseudulla on tapahtunut.
Peruskartta vuodelta 1957.
Peruskartta vuodelta 2016. Uusi silta on ilmaantunut vanhan itäpuolelle.
Ruotsin kruunu teetti 1700-luvun lopulla eteläisestä Suomesta sotilastarkoituksiin varsin tarkan ns. Kuninkaan kartaston, Kartastosta näkyy hyvin Alvettula ja joen ylittävä silta.
Kuninkaan kartasto 1776-1805
Vuoden 1923 yleiskarttakirjassakin Alvettula ja silta näkyvät hyvin. Nykyinen tiestö seuraa selvästi vanhoja maanteitä. Karttaotteen vasemmassa reunalla mutkittelee Hämeenlinnan-Tammerforsin-Ulvilan muinaistie, joka oli vuodesta 1938 aina 1960-luvun alkuun valtatie 3 ja 1980-luvun lopusta alkaen uudelleenrakennettuna kantatie 57. Hauhoa halkoo luoteis-kaakkosuunnan harjumaastoa seuraillen valtatie 12.
Yleiskarttakirja 1923
Silta oli rakentamisensa aikaan varsin massiivinen. Sillan pituus on noin 72 metriä ja sillä on viitisen metriä leveyttä. Se valmistui käyttökuntoon juhannuksen alla vuonna 1916 ja sen lopputarkastus pidettiin 10.8.1916. Se on valettu paikalla valetuista rautabetonitiilistä.
Sillan rakentajia
Seudulla on käyty katkeriakin taisteluita historian saatossa. Aikakirjoista löytyy muun muassa tieto vuodelta 1050, jolloin viimeinen viikinkiretki Hämeeseen lässähti Hauhon tienoille, kun viikingit saivat paikalliselta väestöltä köniinsä. Sen jälkeen viikingit keskittyivät seilaamaan merellä ja Novgorodin jokireiteillä.
Katkerimmat vuoden 1918 taistelut käytiin Hämeessä, muun muassa Hauhon ja Tuuloksen alueella. Valkoisten rintama murtui Alvettulan joella 26.4.1918 käydyssä taistelussa, jossa punaiset mursivat tiensä sillan ylitse. Tuona vuonna kevät tuli aikaisin ja jäiden sulaminen vaikutti tilanteeseen merkittävästi. Vesien rikkomalla seudulla silloista tuli strategisia kohteita.
Viimeisin suuri taistelu käytiin 1970-luvun lopulla. Vanha silta kävi pullonkaulaksi nopeasti kasvaneelle liikenteelle ja siksi vuonna 1974 valmistui joen yli uusi silta. Sillan rakentamiseen liittyi Länsi-Suomen vesioikeuden antama määräys vanhan sillan purkamiseksi maaliskuuhun 1978 mennessä. Seudulla ymmärrettiin sillan rakennushistorialliset arvot paremmin kuin valtion virkakoneistossa. Karvahattulähetystön tapaaminen silloisen liikenneministerin kanssa kuitenkin johti siihen, että purkupäätös kumottiin ja silta siirtyi paikallisen tiekunnan omistukseen.
Alvettulan uusi silta
Vanha silta otettiin vuonna 1982 osaksi tiemuseon kokoelmia. Vuonna 2007 silloinen Tiehallinto kuitenkin käänsi päänsä ja selvityksessään esitti kantanaan, että sillalla ei ole kuin vähän tiehistoriallista arvoa ja silta pudotettiin pois museokohteiden joukosta, Muina syinä esitettiin, että siltaan on jouduttu vuosien varrella tekemään erinäisiä muutoksia ja että Orimattilan Tönnön silta ja Kokemäen Tulkkilan silta riittävät edustamaan siltatyyppiä.
Museovirasto kuitenkin oli asiassa vastakkaisella kannalla ja ryhtyi aloitteelliseksi sillan suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Tämä prosessi eteni siten, että päätöksen suojelusta teki ELY-keskus vuonna 2013 ja päätöksen vahvisti ympäristökeskus vuoden 2014 alussa. Näin ne valtion virastot voivat nähdä saman asian eri tavoin.
Juhlavuosi huipentuu siihen, että kyläyhdistys järjestää sillan 100-vuotisjuhlan Rikulanrannalla sillan pielessä lauantaina 13.8.2016 klo 16 alkaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.