Ensimmäinen silta vuonon ylitse valmistui vuonna 1890. Tämä tunnettu rautatiesilta on eräänlainen Skotlannin ikoni ja se on nimetty UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Sen pääjänne on pituudeltaan 520 metriä, mikä oli ulokesiltojen maailmanennätys vuoteen 1917, jolloin Kanadaan valmistui Pont de Québec, joka pani 29 metriä paremmaksi.
800 vuotta jatkunut lauttaliikenne South Queensferryn ja North Queensferryn kaupunkien välillä päättyi vuonna 1964 maantiesillan valmistuessa. Kyseessä on riippusilta, jolla on pituutta 2,5 kilometriä ja jonka pääjänneväli on 1006 metriä. (Vertailun vuoksi, Suomen pisin silta on Raippaluodon silta, pituus 1045 metriä ja pääjänne 250 metriä.)
Maantiesilta etualalla, rautatiesilta taustalla.
Maantiesilta on kärsinyt sekä tekniikka- että kapasiteettiongelmista. Siksi skotit alkoivat rakentaa uutta siltaa vuonna 2011. Sillan piti olla valmiina vuonna 2016, mutta tämän hetkinen näkemys on, että se avataan maaliskuussa 2017.
Silta on rakenteeltaan kolmipylväinen vinoköysisilta ja luokassaan maailman pisin, 2700 metriä. Pääjänteet ovat 650 metriä pitkiä.
Sillat sijaitsevat nätisti rinnatusten
Siltojen pylväät nousevat 207 metrin korkeuteen meren pinnasta. Seudun tuulet ovat voimakkaita ja aiheuttaneet usein häiriöitä riippusillalla. Siksi uudelle sillalle tulee tuulisuojaus, jonka pitäisi lähes kokonaan estää sillan sulkemistarve.
Perinteisestä vinoköysisiltaratkaisusta poiketen sillan kannatinköydet menevät ristiin. Tällä on ilmoitettu saavutettavan lujempi rakenne ja parempi stabiliteetti.
Poliittisen päätöksen nojalla sillalle tulee vain 2+2 kaistaa, koska henkilöautoliikenteen kapasiteettia ei haluta kasvattaa. Tosin sillalle tulee lisäksi leveä piennar, jota voidaan käyttää bussikaistana. Tämä on eräänlainen takaportti.
Nykyistä maantiesiltaa on remontoitu, jotta se pysyy pystyssä. Se oli kokonaan suljettuna kolmisen viikkoa joulukuussa 2015 ristikkorakenteessa havaitun vaurion takia. Raskas liikenne päästetiin sillalle vasta 2,5 kuukauden kiellon jälkeen. Uuden sillan jälkeen vanha silta jää julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. Kun sen kuormitus vähenee, sen jäljellä oleva käyttöikä pienenee.
Skotlannissa osataan jotain tehdä paremmin kuin Suomessa, jossa julkisen infrarakentamisen kustannusarviot säännönmukaisesti ylittyvät. Sillan ja tiejärjestelyiden kokonaiskustannukseksi arvioidaan 1,35 miljardia puntaa eli päivän kurssilla noin 1,6 miljardia euroa. Toteutuma on miljardin punnan verran alempi kuin alkuperäinen kustannusarvio!
Skotlannissa ei liene jappasta niin kuin härmäläiset tekee. Ja sitten kun he - skotit - jotain tekevät, eivät liikaa tuuskaa eikä paikallinen ely-keskus ahdista ja valituskierre ei ole varmaan niin megalomaanista luokkaa kuin täällä.
VastaaPoista