Tieliikennelaki

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi kuluvalla viikolla ensimmäisen luonnoksensa tieliikennelain kokonaisuudistukseksi. Paperinippu on melko messevä, lähes 500 sivua, ja siksi siihen tutustuminen vie aikansa.

Voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981. Sen nojalla ja sen rinnalla on annettu koko joukko jos jonkinlaista säädöstä, joista on muodostunut melkoinen viidakko. Uuteen lakiesitykseen on yhdistetty ennen kaikkea tieliikennelaki, tieliikenneasetus ja asetus ajoneuvon käytöstä tiellä. Siksi pykäliäkin on paljon.

Julkisuudessa ei asiaa ole vielä juuri ehditty analysoida, mutta sellaista meteliä kuin nousi ehdotuksesta tienpidon rahoitusjärjestelmän täydellisestä uudistamisesta ei ainakaan vielä ole noussut esiin. Jonkin verran on tietoa liikkunut parista detaljista: sulkuviivan värin muuttamisesta valkoiseksi ja nastarengassääntöjen uudistamisesta.

Julkisuudessa on myös nostettu esiin se, että nykyinen lainsäädäntö jättää varsin monia asioita avoimiksi ja on odotettu uuden lainsäädännön täyttävän näitä aukkoja. Ainakin esitys tieliikennelaiksi tuottaa muutamaa seikkaa lukuun ottamatta pettymyksen tältä osin.

Nyt on tuotu esiin luonnos hallituksen esitykseksi. Etenkin koska esitys sisältää varsin perusteellisen muutoksen seuraamusjärjestelmään, esitys kohdannee ns. vahvaa keskustelua ja aikoinaan voimaan astuva laki voi poiketa luonnoksesta hyvinkin paljon.

Teillä ja Turuilla on lukenut luonnoksen pääkohdat läpi ja havainnut muun muassa seuraavia seikkoja:

• Käsitteet "risteys" ja "liikenneympyrä" on määritelty. Se on sitten oma kysymyksensä, onko määritelmä kattava ja realiteetteja vastaava. Liikenneympyrän osalta laki myös määrää selkeästi, että siitä poistuttaessa näytetään vilkkua, olkoon ympyrä geometrialtaan minkälainen tahansa. 
• Väistämisvelvollisuus ratikkaa kohtaan laajenee: Jatkossa ratikkaa väistetään kaikkialla paitsi suojatiellä.
• Taajamissa saa kaksisuuntaisellakin kadulla pysäköidä myös vasemmalle puolelle.
• Sulkuviiva on valkoinen ja jatkossa keltainen viiva merkitsee tilapäisjärjestelyä.
• Muun muassa alle 30 km/h:n nopeusrajoitusylityksistä määrätään liikennevirhemaksu. Eräissä tapauksessa maksu määrätään ajoneuvon haltijalle tai käyttövastaavalle.
• Monikaistaiselle tielle risteyksessä käännyttäessä saa ajaa suoraan soveliaalle kaistalle.
• Pysäköintikiekon erilaisista määräyksistä luovutaan kokonaan. Luonnoksen pykälä on jokseenkin lakoninen: "Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu liikennemerkillä, pysäköinnin alkamisaika ilmoitetaan selkeästi havaittavalla tavalla." Kynällä kirjoitettu paperilappukin siis käy.
• "Kun sinua ohitetaan" -pykälää täsmennetään siten, että tarkinkaan saivartelija ei enää voi esittää sen koskevan myös moottoritietä: "Ajoneuvoa, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on kuljetettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta."
• Oululaistyyppinen välien kiinni vetäminen, kun joku haluaa vaihtaa kaistaa, kielletään.
• Vallitsevaa käytäntöä pysähtymiskiellon osalta täsmennetään toteamalla, että pysäyttäminen on sallittua liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen takia.
• Suuntavilkun käytön täytyy olla järjellistä eikä silmänräpäysväläytys käy merkiksi. Vilkkua täytyy käyttää toimenpiteen, esimerkiksi kaistanvaihdon tai kääntymisen, loppuun saakka.
• Pakettiauton ja yksiakselisen perävaunun ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus nousee 100 km/h:hon.
• Nastarenkaiden pääsiäissääntö poistuu. Talvirenkaiden käyttöpakko laajenee marras- ja maaliskuulle, mikäli kelit niin edellyttävät.
• Yksisuuntaisella kadulla voidaan sallia pyöräily kumpaankin suuntaan. Kielletty ajosuunta -merkkiin voidaan lisätä asiaa koskeva lisäkilpi. Merkkiinhän ei nykyisin saa lisätä minkäänlaista lisäkilpeä.
• Liikenteen turvallisuusvirastolla on valtuudet kokeilla uusia liikenteen ohjauslaitteita, mutta sellaiset eivät saa olla tienkäyttäjiä velvoittavia. Tämä lopettaa tekee esimerkiksi Helsingissä tehdyt joukkoliikenneliikennevalokokeilut. Nyt käytössä olevat valot on otettu lakiin, eli kokeilu johti järjestelyn virallistamiseen.
• Uudella liikennemerkillä voidaan määrätä kaistojen yhdistymistilanteissa vetoketjumenetelmä pakolliseksi. (Tätähän pohdittiin jo vuoden 1981 lain valmistelun aikaan, mutta silloin nähtiin, että aika ei vielä ollut kypsä.)
• Jonkin verran on tulossa uusia liikennemerkkejä. Ohjemerkkien luokka on nimetty "sääntömerkeiksi" ja vakiintuneet "muut liikenteen ohjauslaitteet" on nekin määritelty liikennemerkeiksi.

Näytteitä uusista liikennemerkeistä:



A20.3 Kauriseläimiä



D10 Vähimmäisnopeus



D11 Vähimmäisnopeus päättyy



E13 Yksisuuntainen tie



E29 Ajokaistojen yhdistyminen



F9 Viitoituksen koontimerkki: Jos haluat Hansaterminaaliin, seuraa Vuosaaren sataman viitoitusta.



F33 Kehätien numero



F36 Varareitti



F49 Ampumarata Keskusta

Vallitsevan tieliikennelain voimaan astumisen jälkeen Suomi on liittynyt Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen, joka pyrkii harmonisoimaan sääntöjä. Siksi valtaosa ehdotetusta laista toteuttaa tätä sopimusta ja kansallisia säädöksiä on kohtalaisen vähän.

Liikennevirhemaksua käsittelevässä kohdassa LVM avaa erään mielenkiintoisen seikan: Tällä hetkellä myös 21-30 km/h nopeusrajoituksen ylitys johtaa päiväsakkoihin ja päiväsakkojen lisäksi peritään nykyisin myös rikosuhrimaksua. Peräti 44% rikosuhrimaksun kertymästä syntyy alle 30 km/h:n nopeusrajoitusrikkomuksista, jotka kovin harvoin ovat johtaneet rikoksen uhreihin, ja tämä summa jäisi keräämättä järjestelmän muutoksen takia. Liikennesakkojen fiskaalisen luonteen takia on syntynyt tällaisia automaatteja, jossa rahavirran päiden välillä ei juuri ole osoitettavissa asiayhteyttä. Tästä fiskaalinen luonne todennäköisesti johtaa myös siihen, että valtiovarainministeriö saattaa hyvinkin ryhtyä vastustamaan uutta seuraamusmallia.