Voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981. Sen nojalla ja sen rinnalla on annettu koko joukko jos jonkinlaista säädöstä, joista on muodostunut melkoinen viidakko. Uuteen lakiesitykseen on yhdistetty ennen kaikkea tieliikennelaki, tieliikenneasetus ja asetus ajoneuvon käytöstä tiellä. Siksi pykäliäkin on paljon.
Julkisuudessa ei asiaa ole vielä juuri ehditty analysoida, mutta sellaista meteliä kuin nousi ehdotuksesta tienpidon rahoitusjärjestelmän täydellisestä uudistamisesta ei ainakaan vielä ole noussut esiin. Jonkin verran on tietoa liikkunut parista detaljista: sulkuviivan värin muuttamisesta valkoiseksi ja nastarengassääntöjen uudistamisesta.
Julkisuudessa on myös nostettu esiin se, että nykyinen lainsäädäntö jättää varsin monia asioita avoimiksi ja on odotettu uuden lainsäädännön täyttävän näitä aukkoja. Ainakin esitys tieliikennelaiksi tuottaa muutamaa seikkaa lukuun ottamatta pettymyksen tältä osin.
Nyt on tuotu esiin luonnos hallituksen esitykseksi. Etenkin koska esitys sisältää varsin perusteellisen muutoksen seuraamusjärjestelmään, esitys kohdannee ns. vahvaa keskustelua ja aikoinaan voimaan astuva laki voi poiketa luonnoksesta hyvinkin paljon.
Teillä ja Turuilla on lukenut luonnoksen pääkohdat läpi ja havainnut muun muassa seuraavia seikkoja:
- Käsitteet "risteys" ja "liikenneympyrä" on määritelty. Se on sitten oma kysymyksensä, onko määritelmä kattava ja realiteetteja vastaava. Liikenneympyrän osalta laki myös määrää selkeästi, että siitä poistuttaessa näytetään vilkkua, olkoon ympyrä geometrialtaan minkälainen tahansa.
- Väistämisvelvollisuus ratikkaa kohtaan laajenee: Jatkossa ratikkaa väistetään kaikkialla paitsi suojatiellä.
- Taajamissa saa kaksisuuntaisellakin kadulla pysäköidä myös vasemmalle puolelle.
- Sulkuviiva on valkoinen ja jatkossa keltainen viiva merkitsee tilapäisjärjestelyä.
- Muun muassa alle 30 km/h:n nopeusrajoitusylityksistä määrätään liikennevirhemaksu. Eräissä tapauksessa maksu määrätään ajoneuvon haltijalle tai käyttövastaavalle.
- Monikaistaiselle tielle risteyksessä käännyttäessä saa ajaa suoraan soveliaalle kaistalle.
- Pysäköintikiekon erilaisista määräyksistä luovutaan kokonaan. Luonnoksen pykälä on jokseenkin lakoninen: "Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu liikennemerkillä, pysäköinnin alkamisaika ilmoitetaan selkeästi havaittavalla tavalla." Kynällä kirjoitettu paperilappukin siis käy.
- "Kun sinua ohitetaan" -pykälää täsmennetään siten, että tarkinkaan saivartelija ei enää voi esittää sen koskevan myös moottoritietä: "Ajoneuvoa, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on kuljetettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta."
- Oululaistyyppinen välien kiinni vetäminen, kun joku haluaa vaihtaa kaistaa, kielletään.
- Vallitsevaa käytäntöä pysähtymiskiellon osalta täsmennetään toteamalla, että pysäyttäminen on sallittua liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen takia.
- Suuntavilkun käytön täytyy olla järjellistä eikä silmänräpäysväläytys käy merkiksi. Vilkkua täytyy käyttää toimenpiteen, esimerkiksi kaistanvaihdon tai kääntymisen, loppuun saakka.
- Pakettiauton ja yksiakselisen perävaunun ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus nousee 100 km/h:hon.
- Nastarenkaiden pääsiäissääntö poistuu. Talvirenkaiden käyttöpakko laajenee marras- ja maaliskuulle, mikäli kelit niin edellyttävät.
- Yksisuuntaisella kadulla voidaan sallia pyöräily kumpaankin suuntaan. Kielletty ajosuunta -merkkiin voidaan lisätä asiaa koskeva lisäkilpi. Merkkiinhän ei nykyisin saa lisätä minkäänlaista lisäkilpeä.
- Liikenteen turvallisuusvirastolla on valtuudet kokeilla uusia liikenteen ohjauslaitteita, mutta sellaiset eivät saa olla tienkäyttäjiä velvoittavia. Tämä lopettaa tekee esimerkiksi Helsingissä tehdyt joukkoliikenneliikennevalokokeilut. Nyt käytössä olevat valot on otettu lakiin, eli kokeilu johti järjestelyn virallistamiseen.
- Uudella liikennemerkillä voidaan määrätä kaistojen yhdistymistilanteissa vetoketjumenetelmä pakolliseksi. (Tätähän pohdittiin jo vuoden 1981 lain valmistelun aikaan, mutta silloin nähtiin, että aika ei vielä ollut kypsä.)
- Jonkin verran on tulossa uusia liikennemerkkejä. Ohjemerkkien luokka on nimetty "sääntömerkeiksi" ja vakiintuneet "muut liikenteen ohjauslaitteet" on nekin määritelty liikennemerkeiksi.
A20.3 Kauriseläimiä
D10 Vähimmäisnopeus
D11 Vähimmäisnopeus päättyy
E13 Yksisuuntainen tie
E29 Ajokaistojen yhdistyminen
F9 Viitoituksen koontimerkki: Jos haluat Hansaterminaaliin, seuraa Vuosaaren sataman viitoitusta.
F33 Kehätien numero
F36 Varareitti
F49
Vallitsevan tieliikennelain voimaan astumisen jälkeen Suomi on liittynyt Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen, joka pyrkii harmonisoimaan sääntöjä. Siksi valtaosa ehdotetusta laista toteuttaa tätä sopimusta ja kansallisia säädöksiä on kohtalaisen vähän.
Liikennevirhemaksua käsittelevässä kohdassa LVM avaa erään mielenkiintoisen seikan: Tällä hetkellä myös 21-30 km/h nopeusrajoituksen ylitys johtaa päiväsakkoihin ja päiväsakkojen lisäksi peritään nykyisin myös rikosuhrimaksua. Peräti 44% rikosuhrimaksun kertymästä syntyy alle 30 km/h:n nopeusrajoitusrikkomuksista, jotka kovin harvoin ovat johtaneet rikoksen uhreihin, ja tämä summa jäisi keräämättä järjestelmän muutoksen takia. Liikennesakkojen fiskaalisen luonteen takia on syntynyt tällaisia automaatteja, jossa rahavirran päiden välillä ei juuri ole osoitettavissa asiayhteyttä. Tästä fiskaalinen luonne todennäköisesti johtaa myös siihen, että valtiovarainministeriö saattaa hyvinkin ryhtyä vastustamaan uutta seuraamusmallia.
8 kommenttia:
Luonnokseen liitettyjen kuvien perusteella kaikki opastusmerkit saavat kasvojenkohotuksen.
B-tyypin suunnistustaulusta poistuu hahmottamista vaikeuttava ylenmääräinen ruudutus.
Kaikkien liikennemerkkien nuolen kärjet muuttuvat suljetusta avoimiksi (ja suuremmiksi).
Valitettavasti paikannimet kirjoitetaan edelleenkin SUURAAKKOSILLA...
Pienten kirjainten lisäksi toivoisin eri kielten erottamista toisistaan esim. värillä tai fontilla.
Suomenkielinen teksti (tai ainoa teksti, jos paikalla on vain ruotsinkielinen nimi) voisi olla valkoista sinisellä ja muunkielinen teksti keltaista sinisellä. Ruotsia ja saamelaiskieliä ei samoissa paikoissa käytetä, joten niitä ei tarvitsisi erotella toisistaan. Keltaisen valinta pohjautuu vain visuaalisiin seikkoihin, konnotaatio Ruotsin kuningaskuntaan on tässä tahaton. Valkoisella pohjalla tekstin värit voisivat olla musta ja vihreä.
Nämä värit toimivat Yhdistyneen kuningaskunnan kaksikielisillä alueilla (englanti ja gaeli).
Minunkin huomioni kiinnittyi siihen, että viitoitus menee lähes kokonaan uusiksi jo uuden nuolenkin johdosta, mutta lisäksi useimmissa viittatyypeissä myös muun ulkoasun takia.
Todella harmillista, jos samassa yhteydessä ei toteuteta pienaakkosten käyttöä, kun kerran kyltitys uusiutuu lähes kauttaaltaan muutenkin.
Tosin tämähän on vasta ehdotus, eli ehkä tähän voisi vielä jotain kautta vaikuttaa...
Jännää muuten, että kuinkahan kauan suomalaiset puhuvat "keltaisesta viivasta", joka kuitenkin on sitten valkoinen. Keltaisesta viivasta olisi joskus kiva lukea muuten täällä blogissakin! Esim. siitä, milloin kahden keltaisen viivan välinen valkoinen katkoviiva hävisi ja milloin ja missä ylipäänsä koko keltainen keksittiin ja missä kaikkialla sitä on käytetty.
Pitäisiköhän ensi kesänä ottaa valokuvia kaikenlaisista katoavista liikennemerkeistä maastossa, kun useiden ulkoasu muuttuu vähintään ukkelin muuttuessa tikku-ukoksi.
Tuo Oulan mainitsema kielten erottaminen värillä tuottaisi aika paljon ongelmia yksittäistapauksissa, esim. tulisiko englanninkielisen Westendin olla suomen- vai muunkielinen? Entä Kilo tai moni muu, joka voisi olla kumpaa vain kieltä (Kilo lienee ensisijaisesti ruotsia...). Tai mitä kieltä on Korso (joka lienee väännetty Korsråsta). Itse pitäisi kaikki samalla värillä ja ensisijaisen kielen ensimmäisenä, kuten nytkin on.
Kuten ehdotin, jos paikalla on vain yksi nimi, se olisi valkoinen (tai valkoisella pohjalla musta).
Motivaationi tässä on esimerkiksi selventää sitä, että "Salo Tammisaari Ekenäs" on kaksi eri paikkaa eikä kolme.
No joo, silloin mainitsemani ongelma poistuu kyllä. Omasta mielestäni kyllä värimerkintä on tarpeeton, kun rivivälityksestä hahmottaa oikein tehtynä hyvin, mitkä nimet kuuluvat nippuun. Jos väri määriteltäisiin niin, että suomi olisi aina valkoinen, muut kielet värillisiä, olisi tämä epäloogista, kun ruotsinkieliset nimet olisivat sitten toisinaan värillisiä (suomenkielisen rinnalla), toisinaan valkoisia (kun käännöstä ei ole). Ja toisaalta väri tarkoittaisi vaihdellen eri kieliä. Väri ei täten tarjoaisi loogista informaatiota. Varmaankin ainoa vaihtoehto olisi esittää enemmistökieli valkoisella ja vähemmistökieli värillisellä, sillä siitä saisi kyllä ison väännön aikaan, jos suomen kieli saisi aina valkoisen tekstin, mutta muut viralliset kielet päätyisivät tähän "muut kielet" -luokkaan vaikka olisivat alueen valtakieliä (siis käytännössä ruotsin kieli). Lisäksi on joitakin tapauksia joissa kylteissä on samalle paikalle kaksi suomenkielistä nimeäkin (esim. Suomenoja-Finnoo-Finnå; kaksi ensimmäistä suomeksi).
Toisaalta voi miettiä myös sitä, että jos joku yksittäinen autoilija ei hahmottaisi, että Tammisaari ja Ekenes ovat sama paikka, niin tämä ei kuitenkaan aiheuttaisi suunnistamiseen ongelmaa - oli hän menossa kummankielisen nimen mukaiseen paikkaan, niin perille pääsee, vaikkei huomaisi, että toinen nimi onkin saman paikan käännös.
Ensisijaisesti peräänkuuluttaisin kyltintekijöiltä huolellisuutta siinä, että rivivälit on tehty ohjeistuksen mukaan, jolloin saman paikan rinnakkaisnimet hahmottaa yhteen.
Mutta ymmärrän toki myös värimerkinnän tuoman edun ja myös tämä seikka olisi syytä tutkia ja miettiä kaikenlaisten tapausten kannalta käytännössä.
Edelleen ihmetyttää tunneli alkaa ja tunneli päättyy -merkit. Määräyskin on että "Merkkien rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä."
Miksei voida vain sanoa, että tunnelissa on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä? Tilannehan on periaatteessa sama kuin taajaman merkeillä. Ero on kuitenkin se, että taajaman rajaa ei voi huomata ilman merkkiä, mutta tunnelin voi.
Tunneli- ja tunneli päättyy -merkit perustuvat EU:n tunnelidirektiiviin ja ovat pakollisia tietyin edellytyksin. Tunneleitahan on maailmalla kovin erilaisia: täyskatollisia, osittain seinästä avoimia, sillan kaltaisia jne. Ei ole aivan itsestään selvää, koska tunnelissa ollaan ja koska ei; esimerkiksi valaisemattomilla alueilla pimeässä. Tai kun kuljetaan Itsenäisyydenkatua Tampereen rautatieaseman alitse, onko kyseessä tunneli vai silta. Samoin, jos halutaan, kuten viisasta on, määrätä tunnelin alun ja lopun kaukalojaksolle samat rajoitukset kuin tunneliin, mainitut merkit ovat mitä näppärimpiä.
Tunnelimerkeistä niiden lanseeraamisen jälkeen syntyneen keskustelun määrä on melkoisen suuri asian merkittävyyteen nähden. Mikä haitta kyseisistä merkeistä on?
Minuakin ihmetyttää halu pitäytyä suuraakkosten käytössä varsinkin, kun tienpitäjä itsekin on todennut (Opastusmerkkien luettavuus. Tiehallinnon selvityksiä 15/2005. Helsinki: Tiehallinto, 2005. ISBN 951-803-470-2) niiden ongelmat. Jo ehdotetut muutokset edellyttävät lähes kaikkien opasteiden vaihtamista jollain aikavälillä, joten siitä aiheutuvat kustannukset tuskin voivat olla peruste. Lisäksi kustannukset pysynevät kurissa, kun merkkien vaihtamisen siirtymäaika vain asetetaan riittävän pitkäksi. (Ts. nykyiset merkit voidaan käyttää teknisen käyttöikänsä loppuun.)
Samoin monimutkaisempiin eritasoliittymiin toivoisi uudenlaisia opastusratkaisuja, kuten tämän blogin Suttua ja selkeyttä -postauksessa syyskuussa 2012 on ehdotettu. Lakiesityksessä ehdotettu uusi ajokaistakohtainen suunnistustaulu (F3) saattaa olla askel tähän suuntaan.
Hyvää esityksessä on mielestäni kehätien numero -merkki (F33). Ehkäpä Helsinginkin kehäteiden viitoituksessa siirrytään silloin käyttämään pääasiallisina viitoituskohteina oikeita paikannimiä (Kehä III:lla varmaankin jo nyt osittain käytössä olevat Turku ja Kotka, Kehä I:llä esimerkiksi Tapiola ja Itäkeskus). Tien nimen käyttäminen viitoituskohteena on ollut kummallinen poikkeus. Sen verran ehkä muuttaisin ehdotettua merkkiä, että merkitsisin kehätiet nykyiseen tapaan roomalaisilla numeroilla erotukseksi valtateistä.
Lähetä kommentti