Kysymys vaihtoehtoreiteistä on maantieteellisestikin mielenkiintoinen. Samaan tapaan kuin Ruotsin Västerbottenissa, Pohjanmaalla tieverkko seuraa varsin vahvasti jokilaaksoja ja laaksojen välisiä poikittaisväyliä on vähemmän. Siksi nelostien länsipuolella, Länsi-Suomessa, sujuvia vaihtoehtoja on rajallisesti. Nelostien toisella puolen Itä-Suomessa järvet puolestaan rajaavat vaihtoehtoja.
Perusreitti nelostietä on pituudeltaan noin 340 kilometriä. Nelostie on maan tavaraliikenteen selkäranka ja siksi raskaan liikenteen määrä tiellä on suuri. Jyväskylästä Äänekoskelle tien laatu on jossain surkean ja nolon välimaastossa, jos kohta tietä onkin paranneltu hissun kissun. Parantamisprojektin aikataulusuunnitelma on käyty lainaamassa Iisakin kirkon rakennusaikaisesta arkistosta.
Äänekosken ja Pihtiputaan välillä tiellä on koko joukko ohituskaistoja, eli Keski-Suomen mäkiä ylös ponnistavista raskaista ajoneuvoyhdistelmistä on mahdollista päästä ohitse. (En käytä ilmaisua "rekka", koska siitä seuraa nillitystä, jonka mukaan kaikki yhdistelmät eivät ole rekkoja.)
Pihtiputaan ja Pyhäjärven välillä maisema muuttuu varsin tasaiseksi Pohjanmaan sisämaan maastoksi. Tie muuttuu suoremmaksi, liikenteen määrä vähenee ja homma muuttuu sujuvammaksi. Mutta
Reittivaihtoja on tietysti lukematon määrä. Otetaan länsirajaksi reitti Kokkolan ja rantatien kautta. Teitä 13 ja 8 kertyy matkaa satakunta kilometriä enemmän, noin 445 kilometriä.
Itäinen reunareitti Kuopion ja Kajaanin kautta on pituudeltaan noin 500 kilometriä. Ysitie Jyväskylästä Kuopioon on periaatteessa verraten uusi 1960/1970-luvun väylä, mutta varsin mutkainen eikä kovin hyviä ohitusmahdollisuuksia tarjoava. Viitostie Iisalmeen on sekin vähän niin ja näin, mutta siitä eteenpäin liikennemäärien puoliintuessa sujuva samoin kuin valtatie 22 Kajaanista Ouluun.
Itäisen reunan ja nelostiereitin yhdistelmä on kääntyä Iisalmesta kantatielle 88, joka risteää nelostien kanssa Pulkkilassa noin 90 kilometrin päässä Oulusta. Matkaa kertyy noin 440 km. Kasikasi on väylänä varsin kelvollinen, toisin kuin saman numeroinen Alkon takavuosien tuote oli viskinä, ja sen kuluessa nähdään maaston muuttuminen Ylä-Savon mäkimaisemasta tasaiseksi Pohjanmaaksi.
Rantaa kulkevan kasitien rinnalla on käytettävissä sisämaan kantatiereitti 63/86. Valtatien 13 ja Kaustisen kautta matkaa on 425 km. Sisämaareitti on varsin hyväkuntoinen; Sievin ja Ylivieskan välillä on pätkä hieman vanhempaa tietä.
Kaustisen reitille vaihtoehtoinen on Lestijärven reitti. Se haarautuu nelostiestä vasta Viitasaaren pohjoispuolella seututietä 775. Seututiestatusta ei kannata pelätä, tie on hyvä. Viitasaaren ja Kinnulan väli on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla työttömyystöinä umpimetsään. Pohjanmaan puolella seurataan Lestijokilaakson kulttuurimaisemaa. Reitin pituus on 400 kilometriä.
Kolmas vaihtoehto läntisen sisämaan kautta haarautuu Pihtiputaalta seututietä 658 Haapajärvelle, josta edelleen valtatietä 27 Ylivieskaan. Matkaa on noin 370 km, mutta nelostietä tulee ohitetuksi vain alle 200 kilometrin verran.
Itäisen reunareitin muunnos on kulkea Oulujärven länsipuolta Vuolijoen ja Valan kautta seututeitä 879 ja 800. Seututiet ovat hyväkuntoisia. Matka on noin 40 km lyhyempi kuin "perusreitillä", noin 460 km. Lisäbonuksena on mahdollisuus tutustua upeaan Manamansalon saareen, joka jakaa Oulujärven kahtia. Saaren lounaispäähän kuljetaan Alassalmen lossilla, josta on hienot näkymät järvelle.
Iisalmeen ei tarvitse ajaa Kuopion kautta. Vaihtoehtoisesti voi ajaa Laukaan, Konneveden, Vesannon ja Pielaveden kautta kanta- ja seututeitä. Reitti kantatien 88 kautta on noin 430 km pitkä. Suositellaan muun muassa tutustumista Konneveden ja Vesannon välillä sijaitsevan Neiturin kanavan miljööhön.
Iisalmeenkaan ei tarvitse järvireitillä kulkea. Pielavedeltä pääsee seututeitä 561 ja 599 Kiuruveden kautta Pyhäntään. Reitillä on pituutta noin 410 kilometriä.
Tälle reitille — kuten kaikille Pyhännän kautta kulkeville — on vaihtoehtoreitti Pulkkilan sijaan seututietä 822 Kestilän kautta. Reitti yhtyy nelostiehen Temmeksessä. Matkaa on suunnilleen saman verran kuin pääteitä Pulkkilan kautta.
Noin 180 km nelostietä on mahdollista ohittaa myös lähempää kuin syvälle Savoon tunkeutumalla. Valittavana on seututie 560 Pielavedeltä Pyhäsalmelle ja sille osin vaihtoehtoina joukko sorarännejä. Myös 560 on osin sorapintainen. Reitin pituus Pielaveden kautta on noin 375 km.
Jyväskylän ohittamiseen liittyy tällaiselle Oulun seudulla asustelevalle mielenkiintoinen psykologinen yksityiskohta. Opasteisiin ja etäisyystauluihin ilmestyy Oulu, eli kohtahan sitä on kotona. No, yli 300 kilometriä tarkoittaa, että ollaan ehkä puolimatkassa (yleensä), mutta kuitenkin...
VastaaPoistaNoihin etäisyystaulujen lukemiin ei Suomessa päästä oikeastaan muualla kuin Oulu-Jyväskylä -välillä sekä tietenkin Väylänvarren valtatie 21:llä.
Viitoituspituutta on lyhyesti käsitelty artikkelissa http://teilla.blogspot.fi/2011/04/pitkia-ja-patkia.html
VastaaPoistaArtikkelissa syystä tai toisesta ei ole mainittu vain muutaman kilometrin Oulu-Jyväskylä-välille häviävää kantatietä 78 Rovaniemi-Kajaani, 337 km.
200 kilometrin ylittäviä viitoitusvälejä on jo enemmän, mutta kuitenkin vain kymmenkunta:
Jyväskylä-Vaasa (Vt13/Vt16/Vt18) 283 km
Kokkola-Kajaani (Vt28) 248 km
Jyväskylä-Kokkola (Vt13) 242 km
Helsinki-Pori (Vt2) 242 km
Tampere-Vaasa (Vt3) 240 km
Lappeenranta-Joensuu (Vt6) 233 km
Rovaniemi-Muonio (Kt78) 232 km
Joensuu-Kajaani (Vt6) 230 km
Oulu-Kuusamo (Vt20) 217 km
Iisalmi-Oulu (Kt88/Vt4) 200 km
Kalkkiviivoille kaatuvat Vt8 Oulu-Kokkola ja Vt27 Iisalmi-Kalajoki, kumpikin 199 km
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHei
VastaaPoista200 kilometrin viitoitusvälejä on vielä joitakin lisää:
Rovaniemi-Ivalo (Vt4) 294 km
Kajaani-Kuusamo (Vt5) 245 km
Pori-Jyväskylä (Vt23) 266 km
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKalkkiviivoille kaatunutta Vt8 Oulu-Kokkola väliä paljon ajelleena olisin muistanut välin olevan tasan 200 km. Google Mapsin Street View:n tarkastelu osoitti, että matkaa tulee Kokkolasta lähdettäessä kaupungista Rantatielle 749 liityttäessä 198 tai 199 km, mutta suurin numero viitassa on 203 km, Rantatien ja Satamatien risteyksessä olevassa liikenneympyrässä. Viitoitus ohjaa Vt8:lle/Eteläväylälle tien 756 kautta. Vielä kauempaa lounaaseen rantatietä 749 Satamakadun risteykseen viitta näyttääkin vain 202 km, olisiko tällöin oletuksena eri reitti (jatkaa rantatie loppuun asti)?
VastaaPoista