Joskus tienpitäjä onnistuu tekemään virityksiä, joista ei ole mahdollista selviytyä kunnialla jotain säädöstä rikkomatta. Katsellaanpa esimerkkejä Tampereelta ja Helsingistä.
Tampereen Pispalanharjulle nousee Pirkankatu, joka muuttuu Pispalan Valtatieksi. Sen reunassa on asianmukaisesti merkitty bussikaista, jossa saavat liikkua myös taksit. (Terveisiä vain sille tamperelaiselle Matti Näsä -tyyliselle taksikuskille. Vieläkin naurattaa; tahaton komiikka on komiikkaa parhaasta päästä.)
Kadun kavetessa bussikaista päätetään siten, että keskimmäisen kaistan liikenne ohjataan reunakaistalle, jota ei mitenkään ole päätetty. Liikennejärjestelyssä siis liikennemerkki on ristiriidassa tiemerkintöjen ja kadun todellisuuden kanssa. Kaistanvaihdossa on kyse ryhmittymisestä, mutta ei kääntymistä varten ryhmittymisestä.
Järjestely olisi täysin korrekti, jos kuvan kohtaan olisi laitettu linja-autokaista päättyy ‑liikennemerkki. Kaistan poikki vinottainen vedetty katkoviiva ei tähän tarkoitukseen riitä. Kyseistä "linja-autokaistan loppumerkintää" suositellaan jopa Liikenneviraston ohjeissa, vaikka merkintää ei mainita tieliikenneasetuksessa, ainakaan ilman vähäistä suurempaa venyttämistä.
Hieman toisenlainen ratkaisu sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa, jossa järjestelyt eivät muutenkaan ole aivan selkeimmästä päästä. Jokainen "siviilihenkilöauton" kuljettaja, joka pyrkii Kampin suuntaan Porkkalankadun sillalle, syyllistyy liikennerikkomukseen. Sillan oikeanpuoleiselle kaikelle kansalle sallitulle kaistalle ei pääse ajamaan muuten kuin bussikaistan kautta. Jos linja-autokaista-liikennemerkki olisi asetettu omaan pylvääseensä kymmenkunta metriä edemmäs, järjestely olisi tältä osin moitteeton.
Tiedätkö bussikaistan tiellä 110 Pitäjänmäen aseman vierellä, vähän ennen liikenneympyrää, Leppävaaran suunnassa tultaessa? Minua mietityttää aina, loppuuko bussikaista ennen liikenneympyrää ja onko siitä virallisesti sallittua kääntyä yksityisautolla "oikokaistaa" oikealle. Missään ei ilmaista bussikaistan päättymistä.
VastaaPoistaTiedän toki, on yksi työmatkareiteistäni.
VastaaPoistaNyt pitää muistaa se sääntö, että bussikaista päättyy aina viimeistään risteykseen. Tässä tapauksessa viimeinen bussikaistan merkki on siinä R-kioskin kohdalla ja näin ollen bussikaista päättyy Turkismiehentien risteykseen parisataa metriä ennen ympyrää.
Vastaavia järjestelyitä on muuallakin. Esimerkiksi Mannerheimintiellä etelään ei ole bussikaistaa Tukholmankadun ja Reijolankadun eikä Valpurintien ja Topeliuksenkadun välillä. Seikka "ilmaistaan" siten, että tuossa kohtaa kadulla ei ole linja-autokaistaa osoittavia merkkejä.
Hakamäentiellä on bussikaistan merkki pystytetty varsin mielenkiintoisesti Veturitielle menevän ja sieltä tulevan rampin väliin. Ota siitä nyt sitten selvä, onko se voimassa vain tuolla pienellä ramppien välisellä pätkällä, vai koko matkan seuraavaan, Ilmalanrinteen liittymään asti.
VastaaPoistaSuosikkini oli aikoinaan Länsiväylällä, missä nokkela merkinlaittaja oli pannut "Bussikaista päättyy"-merkin varmaan mielestään hyvinkin perustellusti. Kas kun bussikaista todellakin päättyi, betoniporsaaseen.
VastaaPoistaHakamäentien/Veturitien bussikaistat: Jos referenssinä on Liikenneministeriön kanta, että jokainen ramppi on oma tiensä, on loogista ajautua siihen, että ramppien päätepisteet Hakamäentiellä ovat risteyksiä, jolloin bussikaista on tuon muutaman kymmenen metrin mittainen.
VastaaPoistaSelitys on looginen: rampeilla ei ole kiihdytyskaistoja. Jos reunakaistaa ei "varattaisi" bussikaistaksi, rampeilta liittyminen voisi olla todella tuskaista. Vastaava järjestely oli käytössä myös KehäI/Vt3:n liitymässä kehällä kohti länttä ennen uunituoreita uudistuksia.