Myös värityksen tuli muutoksia: Sinipohjaiset kantatien ja seututien numerokilvet muuttuivat kelta- ja valkopohjaiksiksi. Tällä haluttiin korostaa uutta tieluokitusta.
Yksi muukin merkittävä värimuutos tapahtui: Tuohon asti kiertoteiden ja tilapäisreittien viitat olivat väriltään mustia keltaisella tekstillä. Nyt värit käännettiin toisin päin: Merkkien taustaväri on keltainen; tekstit ja reunukset ovat mustaa.
Asetuksessa annettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta peräti runsaan 14 vuoden siirtymäaika. Viimeisestäkin vanhasta merkistä olisi pitänyt ajan jättää vuoden 2008 loppuun mennessä.
Eikä sääntöä ilman poikkeusta. Helsingissä Käpylän aseman kupeessa on edelleenkin kaksi mustapohjaista kiertotieopastetta.
Kerrankos sitä nyt sattuu, että tienpitäjä ei ole tietoinen itseään koskevista säännöistä, ja voihan olla, että viitat ovat vain unohtuneet paikalleen. Unohtamista vastaan puhuu se, että viitat ovat varsin hyväkuntoiset ja antavat aiheen arvella, että ne olisi uusittu vuoden 1994 jälkeen.
Eikö suorakulmaiset ryhmitysmerkit korvattu pyöreillä jo uudessa tieliikennelaissa 1982?
VastaaPoistaNo perhana. Olenpa tainnut tosiaan kirjoittaa potaskaa. Neliömäiset poistuivat, aivan oikein, jo vuonna 1982 tieliikenneasetuksesta; tosin niitä sai käyttää vuoteen 1990 asti.
VastaaPoistaSignaaliin kirjoituksen muuten antoi Helsingin Sanomien artikkeli 30.4.1994, jossa esiteltiin uusia merkkejä. Uusina merkkeinä tulivat käyttöön muiden ohella jyrkkä ylämäki ja alamäki, joiden prosenttilukeman toimittaja oli ymmärtänyt väärin: "Se lasketaan siten, että tasainen ajorata on nolla ja seinäjyrkkä sata prosenttia. Kymmenen prosentin nousu on siten yhdeksän astetta." Näinhän se ei mene, vaan jyrkkyys on nousu jaettuna vaakasiirtymällä, eli 100%:n nouson 45 astetta. 10%:n nousu on noin 5,7 astetta.
No mutta, tuo oli pieni yksityiskohta ja oikeastaan sivujuonne itse asiasta eli siinä mielessä ei iso lipsahdus kuitenkaan. :) Muistan myös uuden tieliikennelain tultua voimaan nähneeni uusia virityksiä, joissa pyöreiden merkkien sijaan käytettiin suorakulmaisia, siis niitä joita näkee ajoradan yläpuolisissa viitoissa suuntiin joissa ei ole mitään nimettyä kohdetta (siis liikennemerkin 632 vasen pää) - mutta siis siten että tällaiset yksinäiset nuolet olivat kaikkiin suuntiin, kuten ryhmitysmerkit. En muista yhtään, missä nämä olivat, mutta veikkaisin että katualueella eli jonkin kunnaninsinöörin oma sovellus...
VastaaPoistaAika mielenkiintoinen muuten tuo toimittajan tulkinta jyrkän mäen prosenteista... :D
Hei, törmäsin jännään asiaan, joka oli minulle entuudestaan ihan tuntematon! Nimittäin neliönmuotoisia ryhmitysmerkkejä ennen 1950-luvulla onkin ollut pyöreitä merkkejä! Lienevät kyllä olleet aikamoinen harvinaisuus, mutta kuva Espalta osoittaa asian:
VastaaPoistahttps://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0000n6ki&index=0&size=master
Pitää paikkansa. Myös Lasipalatsin edustalla sellaiset on ollut. Olettaisin, että neliömäiset tulivat käyttöön 1957, kun edellinen varsin suuri tieliikennelainsäädännön muutos tuli voimaan. Näin ollen niiden käyttöikä jäi varsin lyhyeksi ja vuonna 1982 oikeastaan palattiin vanhaan käytäntöön, eli kaistakohtaisiin pakollinen ajosuunta -merkkeihin.
VastaaPoista1950-luvullakin autojen määrä oli vielä sen verran vähäinen, että kaistakohtaisten ajo-ohjeiden tarve oli varsin mitätön.
Tuo toimittajan laskutapa prosenteista on kyllä loogisempi koska eihän yli 100 %:n nousuja pitäisi olla olemassa, mutta nythän niitä teoriassa voisi olla.
VastaaPoista