Nyt on sitten käynyt niin, että ikuinen kesä ei vielä tullutkaan, kaikista puheista huolimatta. Se on tuhonnut Liikenne- ja viestintäministeriön talvihoitostrategian: juhannuksen odottelun.
Maantieluistelua hokkareilla Vieremällä
Ilmeisesti teiden lumia ei saada ministeri Bernerin johdolla yksityistetyksikään: Miten upeaa olisi hankkia rahat tienpitoon myymällä talven lumet Saudi-Arabiaan.
Ministeriö on siis joutunut taipumaan perinteisempään keinoon: rahahanojen aukaisuun. Vuodenvaihteessa nostettiin 600 maantiekilometrin hoitoluokkaa. Viime viikolla ilmoitettiin 700 lisäkilometrista.
Hyvä. Mutta...?
Niiden tieosuuksien joukossa, joiden hoitoluokkaa on laskettu, on hätkähdyttävän paljon pääteitä, jopa valtateitä. Asiaa voidaan katsoa myös päinvastaisesta suunnasta: 1300 tiekilometrin hoitotarve on säästämiskiimassa räikeästi aliarvioitu. Jos arvata saa, niin päätöksissä ei juuri ole kuunneltu asiantuntijan ääntä. Tilanteen parhaiten tunteva asiantuntija istuu ELY-keskuksessa tai tienpäällä ratin takana, mutta ei ainakaan jakarandapöydän takana Eteläesplanadi 16:ssa.
Listoille otetut valtatiet ja eräät muut tiet ovat ennen kaikkea niitä, joissa raskaan liikenteen osuus on korkea. Yleisen elämänkokemuksen mukaan siellä, missä on teollisuutta tai satama, on myös raskaan maantieliikenteen keskittymät. Se, että tällaiset osuudet ovat jääneet lapsipuolen asemaan, ei osoita kovin kehittynyttä karttaan katsomisen taitoa.
Vieremän hokkariluistelu sinänsä ei ole temppu eikä mitään. Noin hyväkuntoisella polanteella pystyy koska tahansa luistelemaan, potkuttelemaan potkukelkalla tai ajamaan nastarenkailla. Ehkä aavistuksen sinisempi polanne kuin normaalisti, mutta ei uria, ei koloja... hyväkuntoista sivutietä siis!
VastaaPoistaEri asia sitten jos tuohon tulee päälle vettä ja kallistukset on päin... siihen vielä sopiva sivutuuli niin onhan se onnikka ojassa tuollaisella tiellä. Mutta ei se vielä katastrofaalista talvihoitoa tarkoita.