EU:n jäsenneuvotteluissa Suomi sitoutui olemaan mukana EU:n laajoissa infrahankkeissa. Nimmarit laitettiin pahveihin Euroopan neuvoston Essenin kokouksessa joulukuussa 1994. Kaikkiaan pöydällä oli 14 hanketta. Suomen osuus näistä "Essen 14" -hankkeista on huolehtia oma osuutensa kuntoon Pohjolan kolmiosta: käytännössä Turun ja itärajan välisestä rautatie- ja maantieinfrasta.
Suomi sitoutui rakentamaan Turun ja Vaalimaan välisen E18-tien moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Runsaan parin vuoden viime ei EU:n hommissa aiheuta edes kulmakarvojen kohottelua.
Nyt se sitten rupeaa olemaan valmis. Tarvontien ensimmäisistä lapioniskuista on kulunut yli 60 vuotta. Aika pitkä projekti.
Mutta onko se sittenkään valmis? Pari pikku juttua olisi:
Ensinnäkin, Kehä III:lla Vantaalla Espoon rajan ja kolmostien välillä muutaman kilometrin mittainen osuus, joka ei täytä suomalaisia moottoritienormeja: Tiellä on ajoradasta erottamattomia bussipysäkkejä, parin liittymän ramppigeometria on kelvoton ja ramppien poikki kulkee kevyen liikenteen väylä samassa tasossa. Kohdan remontti on ollut listoilla varmaankin jo parikymmentä vuotta, mutta se on jäänyt tärkeämpien hankkeiden jalkoihin.
Muutenhan Kehä III ykköstien ja seiskatien välillä olisi kilvitettävissä moottoritieksi koska tahansa.
Toisekseen, muutama vuosi sitten Turun päässä E18:n viitoitus siirrettiin Turun ohikulkutielle, joka myöskään ei ole moottoritie. Siitä itäisin osa ykköstien ja kymppitien välillä on jokseenkin läyhäistä kaksikaistaista tietä, jonka asialliseksi parantaminen ei ole näköpiirissä.
Mutta eipä tuo EU taida vaatia, että moottoritietä olisi satamalaiturille asti. Nuo pari aukkoa voitaneen katsoa merkityksettömiksi pyöristysvirheksi. Homma hoidossa ja EU voi taas keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten sen miettimiseen, millä edellytyksillä uusitun henkilösuojaindirektiivin nojalla saa myydä patalappuja.
Korjaus tuohon Turun kehätien 2-kaista osuuteen. Sen korjaus on näköpiirissä ja ymmärtääkseni alkanee tasoristeysten muuttamisella eritasoiksi olisko ensi vuonna. Rahat eivät ainakaan vielä ole luvattu 2+2-kaistaisuuteen mutta lienee myös työn alla.
VastaaPoistaMinä lähtisin siitä, että niin kauan kuin nelikaistaistukseen ei ole rahoja paukutettu eduskuntakäsittelyssä nuijalla pöytään, muutosta ei ole näköpiirissä.
VastaaPoistaNuo tasoliittymät eivät ole olleet kehätien liikenteen kannalta ongelma; poikittaisliikenteen kannalta toki. Valtio päätön rahanjakomalli tarkoittaa sitä, että nyt kaivetaan paikat auki 2-3 vuoden ajaksi ja lopputulos on panostukseen nähden vaatimaton. Ehkä viisi vuotta valmistumisen jälkeen löytyy rahaa nelikaistoitukseen. Sitten taas avataan paikat 2-3 vuodeksi, eli homma on valmis vasta sellaisen kymmenen vuoden jälkeen. Tätä pitkittynyttä työmaata ei kehdata H/K-laskelmissa ottaa esiin. Liittymäurakan H/K-suhteeksi on laskettu 1,3. Todellisuudessahan työmaan kokonaiskesto syö pahasti H/K-suhdetta, koska kakkosvaihe syö moninkertaisesti kaikki ykkösvaiheen tuottamat aikasäästöt, ja todellisuudessa tuo 1,3 muuttuisi takautuvasti alle ykköseen, jos tällainen jälkilaskelma tehtäisiin.
Noh, säännöllisesti kysesistä kehää ajavana sanoisin että jo noiden tasoliittymien poisto parantaisi asiaa jonkin verran eli ei kannata tuijottaa sokeasti tuota H/K-suhdetta. Toki sen näkisi 2+2-kaistasena (ja motariksi kyltitettynä) mahdollisimman pian mutta on Kirismäki-Raisio-välillä paljon muutakin mitä pitäisi korjata, kuten osalle 3+3 kaistaa ja varsinkin heittojen korjaus jota tuolla 2+2 osuudella löytyy useampi. Unohtamatta Raision eritasoa. Sen sijaan ollaan upottamassa rahaa mm tunneliin Raision keskustan alle...
VastaaPoistaSe on totta että hölmöläisten hommaahan se olisi tehdä tuo Kirismäki-Ravattula osissa sen sijaan että tekisivät kerralla kuntoon. Pätkän 2-vaihe on muuten ELY:n suunnitelmissa ajoitettu vuosiin 2027-28.
Artikkeli otti kantaa E18-tien moottoritiestatukseen, ei ohikulkutien kaksikaistaiseksi jättävän pintaremontin mahdollisesti tuottamaan sujuvuushyötyyn. Se, että jokin asia esiintyy ELY-keskuksen tiekartassa kymmenen vuoden päässä, ei tarkoita oikeastaan mitään, koska rahoitusta ei päätä ELY-keskus. Voinemme varmaankin todeta artikkelin tältä osin paikkansa pitäväksi.
VastaaPoista