Myöhemmin lossi saattoi toimia esimerkiksi siten, että sen kylkeen kiinnitettiin moottorivene, jonka voimalla sitten seilattiin.
1950-luvulla lossiliikenteen ongelmat rupesivat käymään vakaviksi. Autojen määrä kasvoi ja eritoten kuorma-autojen koko ja paino monesti ylittivät lossin kapasiteetin. Tuohon aikaan uutisoitiin varsin runsaasti sellaisista onnettomuuksista, että lossi on uponnut kuormansa alla tai lossi on mennyt ylikuorman takia epätasapainoon ja kuorma päätynyt veteen. Kuolemantapauksiltakaan ei ole vältytty.
Lossionnettomuuksia on uutisoitu vuosien 1950 ja 1970 välillä runsaasti, esimerkiksi:
Elokuussa 1950 upposi Ivalojoen lossi raskaan tukkikuorman takia. Lossi vaurioitui, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
Toukokuussa 1952 Ulvilan Haistilan lossilla raskaasti kuormattu kuorma-auto sai lossin epätasapainoon ja auto putosi Kokemäenjokeen. Kuljettaja pelastautui. Lossipaikalla oli aikaisemminkin sattunut veteen putoamisia. Lossin korvasi vuonna 1953 valmistunut Friitalan silta.
Elokuussa 1953 kaatui ja upposi Syrjäsalmen lossi Kiteellä valtatie 6:lla. Lossilla ollut kiitolinja putosi järveen. Helsingin Sanomat uutisessaan kiinnitti erityistä huomiota siihen, että onnettomuudessa turmeltui 2000 kilogrammaa kahvia. Paikalla on nykyisin silta
Elokuussa 1956 Rääkkylän Ihalansalmessa kaatui lossi pylväslastissa olleen kuorma-auton alta. Auton paino oli 12-13 tonnia ja lossin kantavuus oli yhdeksän tonnia. Lossikusta, autonkuljettaja ja apumies ongittiin paikalle tulleisiin veneisiin. Lossipaikalla on nykyisin silta.
Lokakuussa 1958 kaatui Oulujärven Mamanansalon Kaivannon huonokuntoinen lossi ja upposi vieden myös kuljetettavan kuorma-auton mukanaan. Ei henkilövahinkoja. Kaivannossa on nykyisin silta.
Toukokuussa 1960 Angelniemen Kokkilan lossilta putosi mereen kuorma-auto, jonka apumies hukkui turmassa. Kokkilan lossi liikennöi edelleen mantereen ja Kemiön saaren väliä.
Syyskuussa 1961 tarttui Kemijokea ylittäneen Tervolan lossin vaijeri joen pohjassa olleeseen kiveen ja kaatui. Matkustajat ehtivät siirtyä moottoriveneeseen, jolla lossia kuljetettiin, mutta perävaunullinen kuorma-auto putosi Kemijokeen. Tervolassa on nykyisin silta.
Heinäkuussa 1962 ajoi Heinäveden Vaaluvirran lossille kolmen tonnin ylikuormassa ollut kuorma-auto ja kohta liikkeelle lähdön jälkeen lossi kuormineen upposi. Vaaluvirrassa lähellä saimaannorpan keskeisiä asuma-alueita on nykyisin silta.
Elokuussa 1963 Simon Tainijoen kahdeksan tonnin huonokuntoinen kapulalossi ei kestänyt sinne ajettua 15 tonnin työkonetta, vaan upposi parin metrin syvyiseen veteen. Tainijoen ylitse kulkee nykyisin useampikin silta.
Marraskuussa 1970 upposi Tervon Lietesalmen lossi. Kuormana oli pieni kuorma-auto, mutta varsinaiseksi syyksi epäiltiin lossin kannelle kertynyttä vesi- ja loskakuormaa. Lietesalmessa on nykyisin silta.
Lossipaikoilla on tapahtunut myös kolme Suomen vakavimmista tieliikenneonnettomuuksista, mutta mikään niistä ei ole varsinainen lossionnettomuus. Maarian Satavan lossirannassa petti linja-auton jarrut, auto ajoi mereen ja 17 henkilöä menehtyi. Iisalmen Peltosalmella upposi tammikuussa 1951 linja-auto lossiväylän viereisen jäätien petettyä ja yhdeksän henkilöä hukkui. Jäätie ei vielä ollut riittävän kantava, mutta linja-auton kuljettaja päätti ajaa sille, koska lossi oli juuttunut jäihin. Heinäkuussa 1956 syöksyi Konneveden ja Rautalammin rajalla olevan Kivisalmen lossin läpi jarrunsa menettänyt linja-auto ja onnettomuudessa hukkui 15 henkilöä.
Kivisalmessa tapahtui vuonna 1962 toinen vakava onnettomuus, jossa kolme sai surmansa.
Satavassa, Peltosalmessa ja Kivisalmessa on nykyisin silta.
Lossikalustoa uusittiin olan takaa 1970-luvulla. Silloin suuri osa lossipaikoista sai uuden teräsrakenteisen Rauma-Repolan Parkanon konepajalla valmistetun lossin. Losseja oli kahta perustyyppiä: 42 tonnin ja 60 tonnin. Uudet lossit edustivat uutta aikaa lossirannoissa.
Friitalan sillan taru päättyi viime kesänä, kun jo varsin huonoon kuntoon päässyt silta päätettiin uusia uutena liittopalkkisiltana. Vanha silta olikin aika hurja etenkin jalankulkijoiden kannalta, sillä myöhemmin rakennetut kevyen liikenteen kaistat huojuivat ikävästi kävelijöiden ja etenkin juoksijoiden ylittäessä siltaa.
VastaaPoistaSillan uusimisessa on erikoista sekin, että sen takia valtatielle 11 kolmen kilometrin päähän rakennettiin väliaikainen kiertoliittymä. Silta on merkittävä kulkuväylä Ulvilassa, mutta koska siinä on työn aikana vain yksikaistainen kiertotie, liikenteen ennustettiin siirtyvän enemmän valtatielle 11.
Tuo kolmen ihmisen hengen vaatinut onnettomuus 23.12.1962 tapahtui Rääkkylän Kivisalmessa, joka näkyy artikkelin kartan alalaidassa, ei siis Konneveden surullisenkuuluisassa Kivisalmessa. Onnettomuudessa kuljettaja pelastui, kyydissä ollut ystävä ja nuori aviopari eivät.
VastaaPoistaRääkkylän Kivisalmeen rakennettiin silta 1980-luvun alussa. Rääkkylä-Liperi-seututie llä 482 on sentään vielä Arvinsalmen lossi.
Kivisalmi on taloushistoriallisesti merkittävä paikka. Sen perkaustöissä 1908 eteen tulleen vihertävän lohkareen myötä löydettiin kuparin emäkallio Kuusjärven pitäjän Outokummusta.
Tarkasteluajanjakson lossiongelmiin voidaan lukea myös 1. joulukuuta 1953 Kärkisten lossin ajelehtiminen.
VastaaPoistaLossi kulki tuolloin kylkeen kytketyn moottoriveneen avulla. Myrskytuuli vei kuitenkin lossia ja sen kyydissä ollutta täpötäyttä linja-autoa matkustajineen välittämättä moottorista tai hätäpäissä lasketusta ankkurista. Loppujen lopuksi rannalta huomattiin hätätilanne, ja kaikki ihmiset saatiin veneillä turvaan.
Kärkisten lossin reitti oli tuolloin paljon pidempi kuin myöhemmin, melkein 1,4 km Kärkisten laivalaiturilta Sutosenniemen kärkeen. Nykyiselle selkeästi kapeammalle ylityskohdalle yhteys siirtyi 1950-luvun lopulla.