Kyseessä oli eräänlainen visio, jossa hahmoteltiin myös muuta tieverkkoa. Visio on toteutunut yllättävänkin laajasti siihen nähden, että se syntyi rahanjakokoneiston ulkopuolella.
Vuonna 1968 oli Uudellamaalla tilanne se, että kantatietä 51 lukuun ottamatta säteittäiset päätiet oli uudelleenrakennettu kaksikaistaisiksi. Tämän lisäksi oli valmistunut Tarvontie Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Bembölen välille. Muu tieverkko olikin sitten varsin alkeellisessa kunnossa, pääosin sotia edeltäneessä tilassa. Läntiseen Uuteenmaahan lisäksi vaikutti se, että Porkkala oli palautunut 13 vuotta aikaisemmin ja sen tiestölle ei ollut tehty juuri mitään.
Mäntsälä vuoden 1965 tiekartassa. Nelostie rakennettu, mutta kantatie 55 perinneasussa ja valtatiestä 25 ei vihjettäkään.
Helsingin Sanomat julkaisi 8.2.1968 laajan artikkelin asiasta. Artikkelissa mainituista päätiehankkeista ovat toteutuneet seuraavat:
- Hanko-Lohja-Noppo-Mäntsälä: Silloisen kantatien 53, nykyisen valtatien 25, jatkaminen Lohjanharjulta Hyvinkään tienoille kolmostielle ja edelleen nelostielle Mäntsälään
- Kantatien 51 uudelleenrakentaminen Jorvas-Kirkkonummi-Inkoo-Karjaa
- Kakkostien uusi linjaus Palojärvi-Vihti-Olkkala
- Tuusulantie, nykyinen kantatie 45, Helsinki-Tuusula. (Ei kuitenkaan Järvenpäähän asti, kuten tutkimuksessa hyväksi nähtäisiin.)
- Forssa-Riihimäki-Lahti, kantatie 54
Lisäksi mainitut moottoritiet ovat valmistuneet, jos kohta eivät kaikki vuoteen 2000 mennessä.
Tutkimuksessa hahmotelluista alemmasta tieverkosta ovat toteutuneet
- Båtvik-Lohja (lännempää, Sunnanvik-Lohja), seututiet 115 ja 116
- Tammisaari-Salo-Forssa: kantatie 52:n uudelleenrakennus Tammisaari-Salo ja jatkaminen Forssaan
- Karkkila-Loppi
- Kulloo-Sipoo-Kerava-Hyrylä, seututie 148
- Porvoo-Mäntsälä, kantatie 55
- Lahti-Orimattila, seututie 167
Helsingin Sanomat 8.2.1968
Aivan kaikki ei kuitenkaan toteutunut.
Tuohon aikaan oli alkanut keskustelu siitä, minne Helsingin uusi suursatama sijoitettaisiin. Varsin kauan oli vaihtoehtojen joukossa Kantvik Kirkkonummella. Sinne olisi visiossa piirretty tie Veikkolasta ykköstieltä.
Veikkolan-Kirkkonummen-Kantvikin toteutumaton tie
Veikkolan-Kirkkonummen-Kantvikin toteutumaton tie
Keski-Uudenmaan poikittainyhteys Porvoo-Järvenpää-Hyvinkää ei myöskään ole toteutunut, eikä myöskään siihen liittynyt "radanvarsiputki". Radanvarsiseudun kasvuennusteet olivat varsin korkeat ja visioon sisältyivät tiet Järvenpään ja Riihimäen välillä noin kilometrin-parin etäisyydelle pääradasta.
Keskeisenä syynä Porvoo-Järvenpää-linjan unholaan jäämiseen on päätös Porvoon ja Mäntsälän välisen uudelleenrakennettavan kantatien 55 linjauksesta. Suunnitelmissa oli mukana myös ns. pohjoinen vaihtoehto, jonka mukaan tie olisi liittynyt nelostiehen Mäntsälän pohjoispuolella. Kun se linjattiin Mäntsälän eteläpuolelle, Järvenpään pohjoispuolitse kulkeva päätie olisi ollut ylikapasiteetin tuottamista. Lisäksi tie olisi kulkenut Sipoon pohjoisosien läpi ja tuohon aikaan Sipoon kunta oli ottanut itsensä museoimisen strategiakseen ruotsin kielen enemmistöaseman suojelemiseksi.
Keski-Uudenmaan toteutumattomat tiet
Keski-Uudenmaan toteutumattomat tiet
Nykyinen radanvarsitie 1421 seuraa melko tarkasti jo vuoden 1965 kartassa ollutta Järvenpään ja Jokelan välistä tietä.
Kolmantena toteutumattomana korina ovat yhteydet Lahdesta kaakkoon rannikolle. Lahden ja Orimattilan välinen osuus rakennettiin uusiksi, mutta ehdotetut tiet Myrskylästä Porvooseen ja Lapinjärven kautta Loviisaan ovat rakentamatta. Tällä yhteysvälillä on noudatettu nollavaihtoehtoa, eli Lahden ja Koskenkylän välistä seututietä 167 on hieman paranneltu. Lopputulos ei ole mikään varsinainen valtatiereitti: Matkaa Lahdesta Loviisaan tulee tietä 4, 55 ja 7 nelisenkymmentä kilometriä enemmän matkaa kuin seututietä 167, mutta matka-ajassa eroa ei kovin valtavasti ole.
Lahden ja Kotkan välinen liikenne ei sekään tätä oikotiereittiä juuri tarvitse, vaan matka käy Kouvolan kautta.
Toteutumattomat Itä-Uudenmaan tieuudistukset
Myrskylän ja Porvoon välillä toki kulkee tie. Tämä vanha maantie, yhdystie 1605, on kuitenkin siinä määrin mutkainen tapaus, että matkapahoinvoinnista kärsivien saattaa olla paikallaan hakea sille vaihtoehtoinen reitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.