Antiikin Kreikasta muistamme Delfoin oraakkelin, jossa papitar Pythia vastasi hurmiossa hänelle esitettyihin kysymyksiin. Vastaukset saattoivat olla hyvinkin vaikeaselkoisia ja johtaa alkuperäistä vaikeampiin kysymyksiin.
Maantielaissa mainitaan muun muassa seuraavaa:
Valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon kuuluvat maantiet yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat ja palvelevat erityisesti pitkänmatkaista liikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarkemmin siitä, miltä osin maantiet kuuluvat runkoverkkoon.
Valtakunnallisesti merkittävällä runkoverkolla on oltava korkea pitkämatkaisen liikenteen palvelutaso. Tienpitäjän on varmistettava runkoverkolla reaaliaikaisen liikenne- ja olosuhdetiedon kattavuus ja ajantasaisuus.
Runkotieajatuksella on haettu sitä, että vaikka päätieverkko on koko maan kattava, sen kuormitus on kovin epätasaisesti jakautunut. Siksi osaan tiestöstä on panostettava muuta tiestöä enemmän.
Koko ajatusmalli vain on outo. Asetustasoisella tekstillä on ajatus sitoa budjettipäätöksiä, joihin liittyvästä vallasta ovat kovin kiinnostuneita niin eduskunta kuin Valtiovarainministeriökin. Ettei vain olisi kyse siitä, että kotikissasta yritetään tehdä tiikeriä teippaamalla siihen mustia paperiliuskoja raidoiksi.
Innoissaan uudesta laista Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2006 luonnoksen runkotieverkosta.
Turpiinhan siitä tuli.
Vuoden 2006 ehdotus maanteiden runkoverkoksi
Ehdotus oli kovin eteläpainoitteinen, eikä ollut varsinainen yllätys, että tienpidon ja politiikan realiteetit ajautuivat törmäyskurssille. Jokainen maakunta oli sitä mieltä, että meille kanssa. Homma haudattiinkin kaikessa hiljaisuudessa odottelemaan parempia aikoja.
Paremmat ajat lienevät nyt koittaneet. LVM on lämmittänyt asian uudelleen ja lähettänyt asian lausuntokierrokselle. Lausuntoja on lupa esittää lokakuun alkuun saakka.
Vuoden 2018 ehdotus maanteiden runkoverkoksi
Vuoden 2018 kartta ei ole kovinkaan erilainen kuin vuonna 2006. Etelän verkkoa on vähän tihennetty ja pohjoisessa verkko ulottuu Inariin saakka. Rantatielle Turun ja Oulun välillä ei näköjään edelleenkään nähdä valtakunnallista merkitystä.
Tästä voi tulla mielenkiintoinen jäsentenvälinen mutapaini, kun keskustalainen liikenneministeri vääntää asiasta kättä keskustapainoitteisten maakuntien kanssa.
Eikös tuo runkoverkosto ulotu joka maakuntaan, eli jokaiselle jotakin. Valtatie 8:n sorsiminen tosin pistää silmään,sekä Rauma/Pori-Tampere -yhteyden korostaminen. Satakunnassa oltu hereillä?
VastaaPoistaOn vain kovin ohut vaikkapa Kainuussa.
VastaaPoistaSe, mikä on mielenkiintoinen yksityiskohta, on tuo valtatien 18 työntäminen kuin käärmettä pyssyyn. Vaasan runkotieyhteys on raapustettu Seinäjoen kautta. Eihän tuo nyt ole kuin runsaat 20 kilometriä pitempi kuin pääreitti kolmostien kautta, mutta silti. Mielenkiintoinen strategia yrittää väkisin saada aikaan uusi poikittaisreitti ja samaan aikaan yrittää häivyttää lähellä olevaa poikittaisreittiä (valtatie 23) maailmnkartalta.
Tarkasti katsottuna Kainuu on kuitenkin uudessa mallissa saamassa enemmän. Vt5 kuuluu runkoreitistöön aina vt22:n liittymään saakka Kontiomäellä, kun aiemmin runkoreititys päättyi Kajaaniin.
VastaaPoistaValtatie 18 onkin muuten tuolta osuudelta korkkaamatta. Vaikka sekä Vaasassa että Seinäjoella on tullut käytyä useastikin, niin samalla reissulla ei kuitenkaan.
2006 versio hyvä mo/mol-tie verkko. 2018 lisättynä keskikaiteilla
VastaaPoistaSamoja visioita on jo pyöritetty kasarin lopussa.
VastaaPoistaTarpeet eivät ole muuttuneet , vm ei anna rahoitusta. 1800km motariverkko oli kasarin lopun ”visioissa” . Karsittu 2006 versio. Joka ei tietty oo puhdas motariversio
Runkoverkkoehdotus muistuttaa Tielaitoskomitean tms esitystä 1950-luvun alkupuolelta, jolloin rahaa oli vähän ja komitean liikenne-ennusteet menivät lähes 100% pieleen.
VastaaPoista