Liikenne- ja viestintäministeriön sekä sen edeltäjien hallinnonalalla on perinteisesti uudelleenorganisoitu silloin tällöin. Viime vuosikymmeninä tahti on kiihtynyt ja sekaannus lisääntynyt.
Kaikkihan alkoi jo vuonna 1799, kun kuningas Kustaa IV Aadolf perusti Kuninkaallisen Suomen koskenperkausjohtokunnan. Venäläiset poistivat nimestä sanan "kuninkaallinen" ja tällä nimellä jatkettiin vuoteen 1840 saakka. Tiestön merkityksen kasvua heijasti muutos Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunnaksi ja edelleen vuonna 1860 Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitukseksi. Vuonna 1887 putiikki siirrettiin senaatin kulkulaitostoimituskunnan alaisuuteen hieman lyhyemmällä nimellä Tie- ja vesirakennusten ylihallitus.
Itsenäisyyden alkupuolella vuonna 1925 virastosta tehtiin Tie- ja vesirakennushallitus. Tällä nimellä ja eritoten lyhenteellä TVH toiminto tuli tunnetuksi 65 vuoden ajan ja nimitystä TVH taitaa vanhempi polvi edelleenkin käyttää suunnilleen kaikesta maanteiden tienpidosta. Vuonna 1964 perustettiin katto-organisaatio Tie- ja vesirakennuslaitos, TVL, joka sisälsi TVH:n. Lentoliikenteen hoito eriytettiin Ilmailuhallitukseksi vuonna 1972.
1990-luvulla, kun siirryttiin EU-aikaan ja massiiviseen byrokratiaan, alkoivat tiheämmät organisoinnit. Vuonna 1990 perustettiin Tielaitos, jonka sisällä toimivat tiehallitus ja tiepiirit; vesiväyläasiat siirtyivät Merenkulkuhallitukseen. Vuonna 2001 Tielaitos jaettiin Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Jälkimmäisestä tuli Destia Oy ja sen valtio myi pois.
Isompi
Tämäkin malli ilmeisesti koettiin epätyydyttäväksi, koska vuoden 2019 alusta Liikennevirasto muutettiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto naitettiin Viestintäviraston kanssa Liikenne- ja viestintävirastoksi. (Kotitehtäväksi jää miettiä, mikä aito synergia vallitsee bittiliikenteen ja radiotaajuuksien hallinnoinnin sekä ajoneuvoliikenteen sääntelyn välillä.)
Liikenne- ja viestintäviraston tehtävät ovat aivan eri kuin Liikenneviraston. Pientä sekaannuksen makua on ilmassa.
Sekaannusta ei lainkaan vähennä virastojen fetissinomainen halu kutsua itseään muulla kuin omalla nimellä. Liikenteen turvallisuusvirasto jo aikoinaan sekoitti aktiivisesti asioita käyttämällä itsestään nimeä Trafi, jolla se antoi ymmärtää olevansakin Liikennevirasto, vaikka ei ollutkaan. Perinteet alkoivat jo aiemmin, kun Ajoneuvohallintokeskus keksi ruveta käyttämään nimeä AKE. (Samoihin aikoihin Viestintävirasto rupesi esiintymään nimellä Ficora. Kumpikin hyviä nimiä, koska ne vastaavat ajattelua, jonka mukaan on häpeällistä, jos organisaation toimialan tunnistaa nimestään.)
Nyt sitten Liikenne- ja viestintävirasto on päättänyt kutsua itseään nimellä Traficom ja koska Väylävirasto ei halua olla pekkaa pahempi, se on sitten Väylä. On hieman erikoista, että virastot asettuvat ministeriön ja eduskunnan yläpuolelle käyttäessään muita nimiä kuin mitä lakitekstissä lukee.
Veikkauksen ja Väyläviraston logot. Kuten arkkitehtuurista, myös logojen suunnittelusta on 1 % innovaatiota ja 99 % plagiaatiota.
(Samaan aikaan muuten yhdistyivät Maaseutuvirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto Ruokavirastoksi. Saas nähdä, ottaako se käyttöön lyhenteen Ruvi. Olisihan se virkamiehille hienoa sanoa käyvänsä Ruvella töissä. Teillä ja turuilla ehdottaa sen sijaan nimeä Safkalafka.)
Asiaa monimutkaistaa vielä se, että osa Liikennevirastosta yhtiöitettiin valtionyhtiöksi Traffic Management Finland Oy, joka onkin sitten oikein komiasti konserni: Sen omistuksessa ovat Finrail Oy, Air Navigation Services Finland Oy, Vessel Traffic Services Finland Oy (päiväkotikyytejä?) ja Intelligent Traffic Management Finland Oy. Vanhastaan alalla on toiminut muun muassa Suomen Lauttaliikenne Oy, joka käyttää itsestään markkinointinimeä Finferries. Suomalainen valtionyhtiö tarvitsee siis englanninkielisen markkinointinimen tuottaessaan palveluita aluehallintovirastoille ja muille suomalaisille valtion organisaatioille.
Kun seuraava vaalikausi alkaa pikapuoliin, Teillä ja Turuilla heittääkin ehdotuksen. Nimi "Liikenne- ja viestintäministeriö" on kovin vanhanaikainen ja siksi se kannattaa modernisoida ottaen huomioon organisaation toimintamallin: Tragicom.
Kuinka paljon verorahaa on palannut näihin jatkuviin organisaatiomuutoksiin jota olisi voinut käyttää vaikka tienpitoon kuten uuteen asvalttiin?
VastaaPoista