Öölanti on pienempi Ruotsin kahdesta suuresta saaresta. Pituutta sillä on noin 140 kilometriä, mutta leveyttä vähänlaisesti. Maapinta-alaa on vajaat seitsemäsosa Uudenmaan läänin pinta-alasta. Asukkaita on Raahen verran, noin 25000.
Vuoteen 1972 saakka saari oli lauttaliikenteen varassa ja väestökato uhkasi. Lautat olivat suurimmillaan Suomenlinnan vanhan lautan luokkaa ja autojonot satamissa olivat aika ajoin miehekkäät.
Lauttaa kuormataan joskus 1950- ja 1960-lukujen taitteessa
Lautalle jonottamista silloin joskus
Silta oli ollut suunnitelmissa pitkään, mutta vasta vuonna 1966 lopulla Ruotsin hallitus päätti suursillan rakentamisesta. Siltaa rakennettiin nelisen vuotta vuosina 1968-1972.
Silta kuvattuna kohti länttä; vastarannalla Kalmarin kaupunki
Sillalla on mittaa 6072 metriä ja se on 155 pilarin varassa. Länsiosassa siltaa on laivaväylä ja silta on sieltä alikulkukorkeudeltaan 36 metriä, kun muualla se on vain muutaman metrin korkeudella. Korkeassa kohdassaan sillassa on kuusi 130 metrin jännettä.
Sillan vihki käyttöön kesällä 1972 tuolloinen kruununprinssi Carl Gustav. Kallekustaa oli luonnollinen valinta vihkijäksi jo siksi, että kuningashuoneen yksityistä omaisuutta oleva kesämökki, Sollidenin linna, sijaitsee Öölannissa.
Sillan rakentamista
Kruununprinssi keskittyy käsitöihin
Sillan rakentamisen aikoihin ruotsalaiset näkivät, että saaren ja mantereen erottava Kalmarsundet olisi makeaa vettä ja valitsivat betonilaadun sen mukaisesti. Työntämällä etusormen veteen ja nuolaisemalla suunnittelijat olisivat havainneet, että kyse on merivedestä. Sillan pilareita on jouduttu korjaamaan ennenaikaisen haurastumisen ja korroosion takia.
Silta pilariremontin jälkeen
Koska silta sijaitsee varsin tuulisella ja haastavalla paikalla, sitä on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen. Vuosina 2018-2019 muun muassa vaihdetaan siltakannen ja pilareiden välissä olevat laakerit. Sillan rakentamiskustannus 70 miljoonaa kruunua on nykyrahassa noin 800 miljoonaa kruunua ja sitä on vajaan 50 vuoden aikana korjattu nykyrahassa noin 1,2 miljardilla. (Kruunuthan muunnetaan euroiksi suunnilleen ottamalla viimeinen nolla pois.) Tämä tuskin kovin paljon poikkeaa vastaavan kokoisten siltojen korjauskuluista: Korjauksiin rakentamiskustannusten verran noin 40 vuodessa.
Onkohan tuossa salmessa kuinka syvää? Eli pengertie mallia Hailuodon silta ei ilmeisesti tullut kysymykseen.
VastaaPoistaKapeikko ei olen kovin syvä: syvimmillään runsaat 10 metriä. Sen sijaan salmi on 150 kilometriä pitkä ja sen katkaiseminen pengertiellä puolesta välistä olisi ollut veden laadun kannalta melko drastinen ratkaisu.
VastaaPoista