Ranskan eteläosa on varsin reilusti kumpuilevaa maastoa. Alppien länsireunana on Rhône-joen mahtava laakso. Sen puolella on matalampi vuori- ja mäkimaa-alue Massif Central, Ranskan Keskiylänkö, jonka korkeimmat huiput nousevat noin 1900 metrin korkeuteen. Seudun kivilaji on muun muassa nuorta kalkkikiveä ja eräät jokilaaksot ovat jyrkäksi syöpyneitä.
Vain muutaman kymmenen kilometrin päässä länteen Rhônen uomasta alkaa Tarn-joki. joka kulkee ylänköalueen halki paikoitellen jopa rotkoissa. Rhône laskee Välimereen, mutta Tarn virtaa länteen. Se laskee Toulousessa lounaisen Ranskan mahtijokeen Garonne, joka laskee Bordeaux'ssa Atlantin valtamereen.
Tarn-joen laaksossa sijaitsee pieni 22000 asukkaan kaupunki Millau. Kaupunki itsessään on vaatimaton, mutta siihen liittyy superlatiiveja: Ensinnäkin se on vanha, arviolta noin 3000 vuotta sitten syntynyt.
Varsin etelässä ollaan
Millaun katukuva on kovin ... hmm ... ranskalainen
Se, mikä meitä tänään kiinnostaa, on kuitenkin Millaun Viadukti: kaupungin länsipuolella sijaitseva maailman korkein maantiesilta. Silta avattiin loppuvuodesta 2004, eli se täyttää kuluvana vuonna 15 vuotta. Sillalla toki on pituuttakin, runsaat 2400 metriä.
Silta Millaun laidoilta katsottuna
Millaun kohdalla Tarn kulkee yli 200 metriä ympäröiviä ylänköalueita alempana syvän laakson pohjalla. Seutua halkoo moottoritie A75 Clermont-Ferrand'ista Béziers'iin Välimerelle. Tie on tärkein maantieyhteys Pariisin seudulta Espanjaan. Millaun ohitus oli aikoinaan pullonkaula, kun liikenne kulki mutkittelevia teitä ylös ja alas Tarnin rinteitä.
A75:lle oli tarjolla useilta vaihtoehtoisia reittejä ja osa niistä laskeutui laaksoon. Niin toiminnallisista, maisemallisista, geologisista kuin ympäristösyistä kuitenkin päädyttiin "supersiltaan".
Siltapaikka on Millaun länsipuolella
Sillan korkeus on varsin musertava. Sen kansi on 270 metriä Tarnin pinnan yläpuolella. Kansi on laskettu seitsemän pylonin varaan. Korkein pyloneista on 245 metriä korkea. Pyloneista ja kansirakenteista nousevat vinoköysiä kannattelevat mastot, joiden kunkin korkeus on 87 metriä. Korkeimman pylonin kohdalla olevan maston huippu on 343 metrin korkeudella pylonin juuresta.
Kuten useimmat sillat, tämäkin on näyttävämpi katsottuna muualta kuin itse sillalta.
Sillassa on kuusi 342 metrin mittaista pääjännettä ja sen päissä ovat 204 metrin jänteet. Kansi on teräsrakenteinen ja varsin kevyeksi suunniteltu. Tuulitunnelissakin on käyty: Kannen rakenne on suunniteltu siten, että voimakkailla tuulilla aerodynaamiset voimat painavat kantta alaspäin.
Tie kulkee varsin vähäsateisessa ja tasaisessa ylänkömaisemassa
Silta on rakennettu yksityisrahoituksella ja investointilaskelmat ovat perustuneet siihen, että tiemaksua peritään 75 vuoden ajan. Jos silta kuitenkin tuottaa ennakoitua paremmin, Ranskan valtiolla on lunastusoptio 40 vuoden jälkeen eli vuonna 2044. Tätä nykyä henkilöauton tiemaksu on 8,60 euroa paitsi kesällä 10,80. Sillan hintalappu oli noin 400 miljoonaa euroa vuoden 2004 rahassa. Onhan tuossa makselemistakin.
Muuten A75 on tiemaksuton koko 340 kilometrin pituudeltaan.
Koska silta on korkea, se silloin tällöin sijaitsee osin pilvien yläpuolella. Tämä on varsin suosittu valokuvauskohde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.