20.3.2019

Kolmostiellä



Vuonna 2014 tuli tehdyksi tutkimusretki Helsingistä Petsamon tielle. Ideana oli ajaa nelostien vuonna 1938 linjausta niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eli Virtaniemeen Koillis-Lapissa. Alkuperäistä tuon ajan tietä ei ollut jäljellä kuin osapuilleen Ivalon ja Virtaniemen välinen osus. Suuri määrä sivuun jääneitä tieosuuksia onnistuttiin kuitenkin löytämään.

Tästä innostuneena vuonna 2016 oli vuorossa seuraava retki, tällä kertaa kolmostietä pitkin. Matkaahan on vain kolmasosa siitä kuin oli Virtaniemeen, eli Vaasaan ehti parissa päivässä.


Kyllönjoki, Pälkäne

Kolmostie valikoitui kohteeksi useammastakin syystä: Sillä pituutta yli 400 kilometriä, toisin kuin idän kuutos- ja seiskatiet, se on jäljellä. Ja mikä erityistä: Samoin kuin nelostien, kolmostien reitti etelässä on aivan eri kuin mihin nykyinen tie on laitettu.


Koskue, Jalasjärvi

Aineistoa tuollaisesta reissusta kertyy paljon ja sen käsittelyyn kuluu aikaa. Nyt on kuitenkin matkakertomus ihmeteltävissä: Helsingistä Vaasaan vanhaa kolmostietä vuonna 2016

Samalla sivustolla on myös mainitun Petsamon retken kertomus: Helsingistä Virtaniemeen vanhaa Petsamon tietä vuonna 2014


2 kommenttia:

  1. Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Itseäni kiinnostavat kovasti nämä sivuun jääneet vanhat valtateiden osuudet ja niiden ikäänkuin kerroksellisuus: vanha valtatie saattaa nyt olla umpeenkasvanut metsäpolku, sitä seurannut väylä pahainen kylätie, seuraava versio nyt jo hiljennyt väylä ja niin edelleen.

    Kolmostien vanhat linjaukset olen Tampereen korkeudelle saakka melko tarkaan itsekin käynyt läpi. Tämän artikkelin innoittamana täytyisi käydä tuo Vermasvuoren huipun kautta kulkeva vanha linjaus katsomassa.

    Itselleni seiskatie on läheisin. Sieltäkin löytyy monen ikäistä osuutta joskin toki kovin pieninä pätkinä.

    VastaaPoista
  2. Vanhat tielinjaukset ovat matkustajalle mielenkiintoisia bongattavia. 50-60 -luvun suuren rakentamisen jäljet erottuvat usein vielä luonnossa, vaikkei vanha tienpohja enää käytössä olisikaan.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.