Nykyisin reitillä on peräti neljä valtatietä 4 Helsinki-Utsjoki, 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala 13 Lappeenranta-Jyväskylä-Kokkola ja 23 Pori-Jyväskylä-Joensuu. Lisää numerokilpiä tarvitaan eurooppateiden E63 ja E75 viitoittamiseen kansallisten numeroiden lisäksi.
Vaajakosken ja Jyväskylän välillä tehtiin aikoinaan hieman räväkämpi moottoritie, kallis kuin mikä ja sehän päättyy Vaajakosken katuverkkoon. Nykyisin risteys sentään on kaksikaistainen liikenneympyrä.
Ympyrä on rakennettu ahtaaseen paikkaan ja sisärenkaalta pysyköön raskas liikenne poissa. Kun numeroita on paljon, opasteesta tulee verraten miehekäs.
Kaksikaistaisuuden ja korkeiden liikennemäärien takia meno ympyrässä saattaa tottumattomasta näyttää hieman hurjalta. Siksi se on saanut vähän samankaltaista kauhunsekaista karmaa kuin Haagan liikenneympyrä Helsingissä. Paikallisessa mediassa on vuosikaudet käyty debattia siitä, miten virityksessä todellisuudessa pitäisi ajaa ja olla ihmisiksi.
Perussyy viivästymiseen on se, että vedät tien mihin tahansa, niin joku asia on reilusti pielessä. Tie ylittää Päijänteen ja Keiteleen välisen vesireitin ja kulkee teollisuushistoriallisesti arvokkaaksi luonnehditussa maisemassa. Tunnelivaihtoehdot on siirretty Ö-mappiin, koska alueen kallioperä on huonolaatuista. Tiestä on yleissuunnitelma vuodelta 2013 ja sen mukaisesti uusi tie vedetään nykyisen eteläpuolelta ja Päijänteen pohjoiskärjen poikki rakennetaan silta.
Asia on nyt nytkähtänyt askeleen eteenpäin. Paikallinen ELY-keskus on tehnyt sopimuksen Finnmap Infran ja Rambollin kanssa tiesuunnitelman laatimiseksi yleissuunnitelman pohjalta.
Tässä yhteydessä nykyinen nelostien ja muiden teiden haarautumiskohdassa sijaitseva liikenneympyrä korvataan eritasoliittymällä. Rinkula ei kuitenkaan katoa, vaan siirtyy toiseen paikkaan ja vähän muuttaa luonnettaan. Yleissuunnitelman malli on samanlainen kuin Tampereen ohikulkutien ja valtatien 11 liittymä on.
Risteyksessä oleva ABC-liikenneasema jää keskeiseen paikkaan teiden keskelle. Onhan kumma, jos kauppa ei käy: Toisin kuin Sulo Vilénin asemalla, tälle asemalle on suunniteltu kulkutie.
Toinenkin ympyräratkaisu sisältyy yleissuunnitelmaan. Haapalahden liittymä Vaajakosken länsipuolella laajennetaan täydelliseksi, eli siihen tehdään rampit myös itään.
Uskaltaako Teillä ja turuilla veikata, milloin lyödään kuokka maahan, tai peräti, milloin olisi valmista?
VastaaPoistaÆEi uskalla. Parempi pysyä havainnoijan roolissa. Mutta voidaan toki spekuloida ja jopa lähteä sitä olettamuksesta, että hallitusneuvottelusta tihkuneiden tietojen mukaan infraan panostetaan:
VastaaPoista06/2019 Tiesuunnnitelman laadinta alkaa
05/2020 Tiesuunnitelma valmiina
09/2020 Väylävirasto hyväksyy tiesuunnitelman ja siitä valitetaan
03/2021 Hallinto-oikeus hylkää valitukset
04/2021 Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan
09/2021 Korkein hallinto-oikeus hylkää valitukset nopeutetussa käsittelyssä
10/2021 Eduskunta myöntää Väylävirastolle tilausvaltuudet
12/2021 Tarjouspyyntö urakoitsijoille
03/2022 Tarjoukset saadaan
06/2022 Urakoitsijan valinta
06/2022 Urakoitsijan valinnasta valitetaan
11/2022 Markkinaoikeus hylkää valitukset
12/2022 Markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan
04/2022 Korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa
07/2022 Urakkaneuvottelut päättyvät ja urakkasopimus allekirjoitetaan
08/2022 Rakentaminen alkaa
11/2024 Keski-Suomen maakunnan maaherra Touko Aalto vihkii uuden tien käyttöön
Moni on vuosien varrella ihmetellyt Vaajakosken nykyisen moottoritien loppupäässä olevia erikoisia mutkia. T-risteyksen lähestyminen voisi jossain määrin olla peruste idän suuntaan olevalle shikaanille nopeuden hidastajana, mutta lännen suunnan lähtökaarteen koukkua ajaessa menee viimeistään sormi suuhun - Miksi moinen? Kyseessä on tien rakennuksen aikakauden tilavaraus Leppäveden suuntaan lähtevälle ylikulkusillalle, joka olisi tullut moottoritien kaistojen väliin. Taitaa olla niin että kyseinen siltakompleksi jää näkemättä.
VastaaPoistaKun nyt seudulla ollaan, olen usein ihmetellyt mikä on Jyväskylästä Tampereelle lähtevän VT9:n tarina moottoritieosuuden päättymisen jälkeen? Tuota väliä Tre-Jkl kun tulee välillä ajettua.
VastaaPoistaEsim. https://www.google.com/maps/@62.1701436,25.6812079,3a,75y,190.25h,83.24t/data=!3m6!1e1!3m4!1sG7HcPllyo9L6OeUthSHJoQ!2e0!7i13312!8i6656 näyttää siltä kuin moottoritielle olisi jo tehty jatkoa eli pientä tiepohjaa.
"Räikeimpänä" näkyy tässä: https://www.google.com/maps/@62.1629106,25.6813282,3a,75y,224.58h,79.15t/data=!3m6!1e1!3m4!1s5l-FU2Ua19SrX6luMJ787Q!2e0!7i13312!8i6656 - jossa on kokonainen pätkä toista ajorataa monta sataa metriä. Miksi tuollainen puolivalmis moottoritie on maastoon unohtunut?
1990-luvulla tehtiin varsin suurisuuntainen suunnitelma Vt9:n peruskorjaamiseksi Oriveden ja Muuramen välillä. Siinä olisi moottoritie ulottunut Jyväskylästä Jämsään ja siitä edelleen Orivedelle "korkealuokkainen sekaliikennetie". 1990-luvun lama tuli ja lisäksi päätös nelostien siirtämiseksi Päijänteen itäpuolelle. Jämsä-Orivesi toteutui osapuilleen suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan Muurame-Jämsä ei toteutunut kokonaan edes supistetussa muodossaan rahojen loputtua, vaan sille tehtiin pienempiä korjauksia pahimpiin paikkoihin.
VastaaPoistaSe on toi Vaajakosken liikennesumppu ihan linjassa Jyväskylän tieverkon kanssa; en nimittäin koskaan ole ymmärtänyt miten on mahdollista saada niin pieneen kaupunkiin niin isot ruuhkat! Ihan kuin joku olisi tarkoituksella pyrkinyt ruuhkien maksimointiin.
VastaaPoistaMitä ovat ne "jotkin hieman yliampuvat ratkaisut" josta kirjoitat VT9:stä kertovalla sivulla Vaajakosken moottoritien yhteydessä, jonka vuoksi tiestä tuli "kallis kuin mikä?"
VastaaPoistaVaajakosken tietä aikalaislehdistössä luonnehdittiin lopputuloksen hyödyllisyyteen nähden poikkeuksellisen kalliiksi. Arvostelu kohdistui ennen kaikkea näyttäviin siltoihin. Siltojen osuus kustannuksista oli noin 40%. Erityisen kalliiksi tulivat useat pitkät kaareutuvat sillat, jotka rakentamistekniikan tuolloisessa vaiheessa olivat suhteessa suoriin melko vaativia. Erityistä huomiota kiinnitettiin Jyskän liittymäsiltaan (jossa X-risteys on nostettu sillalle penkereen sijaan) ja sen itäpuolella sijaitsevaan spiraalisiltaan. Kalliit sillat olivat osasyy siihen, että rahat eivät riittäneet tien valmiiksi saattamiseen.
VastaaPoistaJääkö moottoritien nykyinen itäpää sikaaneineen sitten vallan rapistumaan? Saan tuosta kartasta nyt sen kuvan, että pendelöinti Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan välillä siirtyy Haapalahden liittymään.
VastaaPoistaYleisuunnitelman tarkempien piirustusten mukaan nykyinen reitti ympyrään säilyy kaksikaistaisena pääosin nykyistä itäistä ajorataa pitkin. Rampit vain Jyväskylän suuntaan. Lännestä saavuttessa erkaneminen tapahtuu samaa ramppia kuin Haapalahteen. Ramppi jatkuu Haapalahden liittymän liikenneympyrän eteläpuolitse ja loivassa kulmassa moottoritien ylitse.
VastaaPoistaLopullinen ratkaisu esitetään tiesuunnitelmassa.