Tielle tehtiinkin mittava perusparannus useassa osassa, joista viimeisin valmistui vuonna 2010. Tietä oiottiin, levennettiin ja sille rakennettiin Suomen mittapuissa huomattava määrä ohituskaistoja. Kanavuoren ja Toivakan välinen osuus rakennettiin kokonaan uuteen maastokäytävään moottoriliikennetieksi.
Mutta niin vain kävi taas kerran, että keskenhän sen työ jäi.
Rakentamatta jäi Joutsan ja Toivakan välinen osuus, koska rahat loppuivat, ja Hartolan ja Joutsan väli, koska valitukset venyttivät aloitusta niin pitkälle, että aloitusta ei vieläkään ole nähty. Noin 40 kilometriä on parantamatta.
Menossa on Joutsan ja Toivakan välinen noin 16 kilometrin mittaisen osuuden parantaminen. Osuudelle syntyy kaksi ohituskaistaparia. Pohjoisempi Leivonmäen ja Toivakan välille sijoittuva rakennetaan siten, että ohituskaistat ovat kohdakkain. Näin saadaan kaistoille puolisen kilometriä lisää pituutta. Syntyy siis lähes 20 metriä leveä nelikaistainen tieosuus. Nytkin on niistetty osa rahoista, jotta periaatteessakaan ei saada syntymään suunnitelman mukaista tietä.
Hartolan ja Joutsan välisen osuuden tiesuunnitelma on voimassa vuoteen 2021 saakka. Jos sitä ennen ei Koskelan Jussin kuokka heilahda, suunnitelma raukeaa.
Nyt käynnissä oleva työmaa ei ole pelkästään tielinjan leventämistä. Koska kevyt liikenne ja isopyöräiset maataloustyövälineet halutaan häätää tieltä, tarvitaan koko joukko rinnakkaisteitä ja nykyisiä yksityisteiden liittymiä korvaavia reittejä.
Ote tiesuunnitelmasta. Päätie ja spagettikulhollinen muita teitä.
Vasemmalta lukien uusi rinnakkaistie, nykyinen tielinja ja levennys
Toivottavasti nelostiestä ei tule samanlaista Iisakin kirkkoa kuin läheisestä viitostiestä. Heinolan ja Mikkelin välisen osuuden perusparannuksen ensimmäinen vaihe Otavan ja Pitkäjärven välillä valmistui 30 vuotta sitten vuonna 1989 ja sen jälkeen tietä on hissun kissun uudelleenrakennettu ohituskaistatieksi lyhyimmillään muutaman kilometrin pikku palasissa. Niinpä peruskorjauksen vanhinta osuutta suunnitellaankin jo peruskorjattavaksi ennen kuin koko tie on saatu valmiiksi.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVaikka blogikirjoituksesta onkin jo yli puoli vuotta aikaa, en malta olla kommentoimatta, kun nyt tehty ohituskaistaosuus on valmistunut.
VastaaPoistaYlipäätään hankkeen nimeäminen Joutsa - Toivakaksi oli aika suureellista silloiselta Liikennevirastolta. Joutsan Yhdystien ja Toivakan Viisarimäen väli on 37,8 km, mutta tässä hankkeessa suunnitellun osuuden Savenaho - Korkeakankaantie pituus on 15,6 km. Ja kuten mainitsitkin, pohjoisosa jäi toteuttamatta (siitä lisää seuraavaksi). Joutsa - Toivakka -välin pohjoispäässä oleva Vestonmäen ohituskaistan kaiteistaminen taas ei kuulunut edes suunnittelualueeseen, vaikka sekin oli jäänyt toteuttamatta 2010 valmistuneessa remontissa.
Hankkeen alussa kävi vähän niin kuin nykyään kovin monelle muullekin hankkeelle: rahoituksesta päätettäessä tiesuunnitelma oli jo niin vanha, että se päätettiin päivittää nykystandardien mukaiseksi. Rahoitusta tuli vanhan tiesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti 13 miljoonaa, mutta hups, uusitun tiesuunnitelman kustannusarvio olikin 23 miljoonaa. Pohjoisempi Naukjärven ohituskaista jäi siksi odottamaan edelleen parempia aikoja. Rahoitusta ei siis leikattu, vaan hanketta laajennettiin ja siksi toteutusta piti karsia.
Toteutettu Savenahon ohituskaista muutettiin uudessa tiesuunnitelmassa alkuperäisen suunnitelman kohdakkaisesta 2+2 -ohituskaistaparista peräkkäisiksi ohituskaistoiksi, jolloin keskikaidetie piteni reilusti (yhteensä n. 7 km pitkäksi), mutta kustannuksiakin tuli samalla mitalla. Pidemmän keskikaideosuuden vuoksi tarvittiin mm. yksityisteiden eritasoliittymä Savenaholle (josta kirjoituksessa onkin tiesuunnitelmapiirustus).
Pelkkä Naukjärven ohituskaistan karsiminen ei riittänyt: tiesuunnitelman mukaisista Savenahon ohituskaistan kohdalla olevista yksityisteiden eritasoliittymistä toinen jätettiin sekin rakentamatta, "koska rahoitus ei riittänyt". Mutta kas, valmistuessaan etelään päin menevä ohituskaista olikin hulppeat 4,0 km pitkä, kun tiesuunnitelmassa pituutta oli 2,7 km. Pidennys sattui juuri sille kohdalle, missä olisi pitänyt olla tuo pois jätetty eritasoliittymä. Sillä kohdalla tie on nyt 2+2 -kaistainen, kun tiesuunnitelmassa eritasoliittymän kohdalle oli piirretty 1+2 -leveydelle riittävä alikulku. Hyvä valtatien pitkämatkaiselle liikenteelle, huono paikallisille.
(Tuo 4 km pitkä ohituskaista kertoo muuten yhdestä doktriinimuutoksesta sekin. Se on yksiä harvoja noin pitkiä ohituskaistoja, koska vielä vuosituhannen alussa ei suositeltu suunnittelemaan yli 3 km pitkiä ohituskaistoja)
Savenahon ohituskaistan eteläpäästä keskikaide jatkuu vielä Joutsaa kohti reilun kilometrin. Siitä ei olekaan enää pitkä matka Angesselän ohituskaistalle ja nyt talvellakin nopeusrajoitus on 100 km/h myös tuon ohituskaistojen välisen osuuden. Kaiken kaikkiaan saatiin siis aika pitkä osuus, jolla talvirajoitus voitiin nostaa sataseen.
Minusta tämä tehty ratkaisu on parempi kuin että Savenaholle olisi tehty vanhan suunnitelman mukaiset kohdakkaiset ohituskaistat ja rahat olisi sitten riittäneet myös Naukjärven ohituskaistoihin. Savenahon ohituskaistoista tuli nyt niin pitkät, että vanhaan suunnitelmaan verrattuna ohituskaistaa ei tullut paljoa vähempää. Naukjärven kohdalla on muutenkin hyvä (ohitus)suora, jossa on talvellakin 100 km/h nopeusrajoitus. Ja veikkaan, että jossakin vaiheessa Naukjärven ohituskaistat päästään nekin rakentamaan.
Hartolan ja Joutsan Oravakivensalmen väli on sitten ihan oma lukunsa. Tie on kapea ja siitä iso pätkä on mäkisessä ja mutkaisessa harjumaisemassa, jossa ei ole ohitusmahdollisuuksia ollenkaan. Nopeusrajoitus on 80 km/h kesälläkin. Huonolla tuurilla siellä jää rekkaletkan perään, joka liukkaalla kelillä matelee mäet, eikä ohi pääse. Uskallan väittää, että se olisi rempattu jo aikaisemmin, elleivät paikalliset mökkiläiset olisi onnistuneet hidastamaan valituksillaan lupaa rakentaa tie pohjavesialueelle (jossa se kulkee jo nytkin, mutta ilman pohjavesisuojauksia). Alun perin lupa oli myönnetty 2.6.2009, mutta lainvoimainen lupa tuli vasta 7.2.2018 KHO:n hylättyä viimeisenkin valituksen. Jos tiesuunnitelma pääsee vanhenemaan (eli töitä ei aloiteta viimeistään ensi vuonna), pitää suunnittelu aloittaa alusta ja valitusrumba käydä uudelleen (pääosin veronmaksajien rahoilla). Olen tosi pettynyt nykyiseen hallitukseen, jos sieltä ei irtoa rahaa tälle hankkeelle viimeistään ensi vuoden budjetissa.
VastaaPoista