Onpa sekin nyt koeajettu. Ylivieskasta Taivalkoskelle kulkee yhtenäisesti numeroitu seututie 800, joka on maan pisin seututie. Pituutta tiellä on 311 kilometriä. Eritoten Kuusamon suuntaan ajettaessa erot matkassa ja ajoajassa ovat hämmentävänkin lyhyitä.
TomTomin reittipalvelu esittää, että hiljaiseen aikaan esimerkiksi valtatieltä 8 Kokkolasta Kuusamoon on "perusreittiä" Oulun kautta 44 km lyhyempi matka kuin tietä 800. Ajoaika on perusreittiä noin 45 minuuttia pitempi. Toisaalta nelostieltä Leskelästä matka on vain kahdeksan kilometriä ja 15 minuuttia lyhyempi.
Tieosuus "valmistui", kun Ylivieskan ja Haapaveden välinen suora tie valmistui 1980-luvun alussa. Tuolloin vielä ei nähty tarvetta pitkälle yhtäjaksoiselle numeroinnille. Yhtenäinen numerointi tieksi 800 tapahtui myöhemmin. Käytännössä tie "tehtiin" muuttamalla kaikkiaan yhdeksän (9) tuolloisen seututien numero.
Tie on laadultaan tavanomaista pohjalaista seututielaatua, eli kohtuukuntoinen, kulkee tasaisessa metsä- ja pelto maisemassa, ei ole kovinkaan mutkikasta ja isommat mäet ovat enempi harvinaisia. Mäkisyys toki lisääntyy koillista kohti kuljettaessa.
Suoraa tietä Vaalan ja Puolangan välillä
Tien luonteeseen kuuluu, että se kääntyy useaan kertaan: Se on kaikkiaan yhdeksässä (9) risteyksessä kääntyvä tie. Tämän lukeman kuitenkin lyö murskaten maan pisin kantatie 58, jonka 13 kääntymistä on vuonna 2016 käsitelty artikkelissa Kolmetoista tusinassa.
Tie alkaa Kalajokilaaksossa muutaman kilometrin päässä Ylivieskasta. Se haarautuu Savon suuntaan kulkevasta pääsuunnasta, jota edustaa valtatie 27. Numeroinnin yhtäjaksoisuus ei mitenkään näy viitoituksessa: Viitoituskohteena on aina seuraava kirkonkylä.
Tien läntinen pää
Jo ennen ensimmäistä viitoituskohdetta Haapavettä tie kääntyy kahdesti: Ensin liittyessään Oulaisten-Kärsämäen tiehen 796 ja toisen kerran juuri ennen Haapavedelle saapumista
Haapaveden eteläpuolella
Haapavedellä ylitetään Pyhäjoki.
Haapavedeltä Pulkkilaan kuljettiin aiemmin tietä 799, josta haarautui tie 803 Piippolan Leskelään. Nykyisin Haapaveden ja Piippolan välinen tie on 800 ja siitä Haapaveden Ojakylässä haarautuva Pulkkilan tie on 794.
Kolmas käännös, Haapaveden Ojakylä
Nelostien poikki kuljetaan Piippolan Leskelässä, jossa lähellä risteystä sijaitsee paasi, jonka mukaan vuonna 1958 määritetty Suomen keskipiste sijaitsee Piippolassa.
Itse asiassa tämä maarajojen mukainen keskipiste sijaitsee Piippolan kirkonkylän koillispuolella suolla ja muistokivi päätettiin sijoittaa asiakasystävällisyyttä osoittaen helposti saavutettavissa olevaan paikkaan nelostien varressa.
Keskipiste on nostattanut intohimoja. Puolanka on ilmoittanut olevansa Manner-Suomen keskipiste. Jonkinmoinen metakka nousi 2000-luvun alussa, kun naapurikunta Kärsämäki väitti keskipisteen siirtyneen puolelleen. Piippola teetti selvityksen asiasta Maanmittauslaitoksella ja keväällä 2003 voitonriemuisena julisti pisteen olevan edelleen Piippolassa.
Leskelä, Siikalatva
Leskelästä Piippolaan kuljettiin aiemmin tietä 801.
Neljäs käännös tapahtuu Piippolassa teiden 800 ja 8000 risteyksessä. Tie 8000 oli ennen 800. Sitä ennen se oli nelostie ennen tien oikaisua Pulkkilan kautta. Vanha tie on nykyisin museotienä.
Piippola
Piippolasta jatketaan entistä 805 Pihkalaan, josta entistä tietä 821 Kestilään. Ennen Pihkalaa ylitetään Uljuan tekoaltaan täyttökanava. Uljuan allas on osa Siikajoen tulvasuojelua. Pihkalasta Kestilään seurataan Siikajoen pääuomaa.
Pihkala, Siikalatva. Viides käännös.
Kestilä
Kestilästä Siikajoki kääntyy ensin etelään ja sitten kaakkoon kohti lähteitään. Tie 800, ennen 801, jatkaa Siikajoen sivujoen Neittävänjoen vartta tasaisessa laaksossa kohti Säräisniemeä. Seudun kartanpiirtäjältä ei juuri ole kulunut ruskeaa mustetta korkeuskäyrien piirtämiseen.
Neittävänjioen laaksoa
Hieman ennen laskeutumista Oulujärven rantaan tie ylittää vaatimattoman vedenjakajan ja saapuu Vaalan ja Vuolijoen väliselle tielle noin 130 metrin korkeudessa. Todettakoon, että valtaosa Kestilän ja Säräisniemen välisestä tietä on alle 120 metrin korkeudella, kun Oulujärven ylin säännöstelykorkeus on 123,55 metriä.
Vaalan kunnan edeltäjä oli Säräisniemi, jonne entinen tie 821 jatkuu lyhyen markan tienä 8210. Kohta sotien jälkeen 1940-luvulla aloitetut Nuojuan ja Jylhämän voimalatyömaat toivat seudulle paljon väkeä. Voimaloiden alueet siirrettiin Utajärven kunnasta Säräisniemeen, kuntakeskus siirrettiin Vaalaan ja koko kunta sai nimekseen Vaala vuonna 1954.
Kuudes käännös, Alakylä, Vaala
Vaalan keskustaan kuljetaan Oulujärven eteläpuolen tietä, joka ennen oli koko pituudeltaan numeroltaan 879. Oulujoen luusuassa, Vaalankurkussa, tehdään seitsemäs käännös. Vaalankurkku ylitettiin aikaisemmin yhdistettyä vuonna 1929 valmistunutta rautatie- ja maantiesiltaa. Maantiesilta on 1960-luvulta.
Vaalankurkun sillat
Vaalassa ylitetään valtatie 22. Sen jälkeen entistä tietä 883 jatketaan laajojen metsäalueiden halki Puolangalle. Matkalla ylitetään Otermajärvi, jonka jakaa puolikkaisiin Lapinsalmi. Salmi ylitettiin noin vuoteen 1956 saakka käsivetoisella lossilla, jonka kantavuus oli seitsemän tonnia,
Lapinsalmen pengertie ja silta
Kahdeksas käännös tapahtuu Puolangan länsipuolella Utajärvelle johtavan tien 837 risteyksessä. Yhdeksäs puolestaan on kohdassa, jossa tie 800 haarautuu Puolangan itäpuolella kantatiestä 78.
Puolangan keskustaa
Viimeinen osuus Taivalkoskelle kulkee suurelta osin kainuulaisessa vaaramaisemassa. Näljängän pohjoispuolella palataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnaan puolelle alueelle, jota Koillismaaksi kutsutaan.
Pitkä on tie
Tie päättyy Oulun ja Kuusamon väliseen valtatiehen 20 Taivalkoskella
Maakuntaliittojen tapaan Pohjois-Pohjanmaan liitto on kaavatyön instrumentiksi saada tiemäärärahoja maakuntaan. Vuonna 2003 liitto esitti maakuntakaavaksi ehdotuksen, jonka mukaan seututiestä 800 tehtäisiin kantatie. Ympäristöministeriö hylkäsi päätöksessään vuonna 2005 tämän ajatuksen sen verran suorin sanoin, että sen uudelleen esittäminen indikoisi melko kehittynyttä röyhkeyttä. Ministeriö ei nähnyt tien täyttävän kantatien merkittävyyskriteereitä
Teillä ja Turuilla antaa plussia:
- Selkeä ja verraten hyvälaatuinen vaihtoehtoreitti
- Sujuva
- Maisemiltaan vaihteleva
- Ei tarvitse olla valtateiden tapaan raskaan liikenteen jaloissa
Teillä ja Turuilla antaa miinuksia:
- Lyhyet viitoitusvälit eivät "markkinoi" tietä vaihtoehtona
- Ei minkäänlaisia tienvarsipalveluita kuntakeskusten ulkopuolella. Omat eväät mukaan ilta- ja yöreissuille!
- Alkupää Ylivieskassa vaikea löytää: Ei viitoitusta Haapavedelle
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTykkään ajella näitä vaihtoehtoisia reittejä, jos ajoaika ei merkittävästi kasva. Puolen tunnin tappio tulee helposti kuitattua henkisenä hyvinvointina, kun näkee uusia maisemia eikä tarvitse koko ajan stressata vilkkaassa liikenteessä.
VastaaPoistaSuomen keskipiste ei aikoinaan ollut mikään iso juttu ainakaan yhdelle piippolalaiselle. Ollessani pikkupoika olimme pohjoisesta tulossa ja isälle juolahti mieleen, että poiketaan katsomaan Suomen keskipistettä, joka kuulemma sijaitsee Piippolassa. Karttaan sitä ei ollut merkitty ja elettiin aikaa ennen kännyköitä ja nettiä, joten ei muuta kuin käännyttiin risteyksestä kohti Piippolaa. Kirkonkylässä pyörittiin turhaan jonkin aikaa ja lopulta isä ruuvasi ikkunan auki ja kysyi paikalliselta asukkaalta, nuorehkolta aikuiselta mieheltä. Tämä vastasi ettei ollut koskaan mokomasta pisteestä kuullutkaan. No, löytyi sitten toinen joka tiesi missä muistomerkki sijaitsi ja jouduttiin toteamaan, että ihan turhaan käytiin kirkonkylässä.
Noista vaihtoehtoisista reiteistä annan juttuvinkin. Ehkä hauskin tilanne saadaan Suomessa aikaan, kun lähdetään Tampereelta Kiteelle. Reittivaihtoehdot Google Mapsin mukaan pituuksineen ja ajoaikoineen ovat eteläisimmästä pohjoisimpaan:
A: 450 km, 5 t 31 min: Tampere-Tuulos-Lahti-Lappeenranta-Kitee
B: 443 km, 5 t 31 min: Tampere-Tuulos-Lahti-Mikkeli-Kitee
C: 442 km, 5 t 46 min: Tampere-Tuulos-Asikkala-Mikkeli-Kitee
D: 439 km, 5 t 34 min: Tampere-Sahalahti-Asikkala-Mikkeli-Kitee
E: 448 km, 5 t 41 min: Tampere-Jämsä-Joutsa-Pertunmaa-Mikkeli-Kitee
F: 443 km, 5 t 38 min: Tampere-Jämsä-Joutsa-Hirvensalmen risteys-Mikkeli-Kitee
G: 450 km, 5 t 38 min: Tampere-Jämsä-Jyväskylä-Mikkeli-Kitee
H: 437 km, 5 t 29 min: Tampere-Jämsä-Jyväskylä-Pieksämäki-Juva-Savonlinna-Kitee
I: 440 km, 5 t 30 min: Tampere-Jämsä-Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus-Savonlinna-Kitee
J: 438 km, 5 t 38 min: Tampere-Jämsä-Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus-Heinävesi-Kitee
K: 460 km, 5 t 37 min: Tampere-Jämsä-Joutsa-Pieksämäki-Varkaus-Joensuu-Kitee
L: 477 km, 5 t 46 min: Tampere-Jämsä-Joutsa-Pieksämäki-Leppävirta-Varkaus-Heinävesi-Kitee
Viimeisestä saa vielä kaksi vaihtoehtoa lisää varioitua menemällä Varkaudesta eteenpäin Savonlinnan tai Heinäveden kautta, mutta koska nämä variaatiot on käsitelty vaihtoehdoissa I ja J, valitsin pohjoisimman.
Toki lisääkin vaihtoehtoja löytyisi pikkuteitä kiertelemällä, mutta tässä lienevät ne joissa kuntakeskusten järjestys on keskenään erilainen.
Meillä on siis kaksitoista eri reittivaihtoehtoa, joiden pituudet ovat välillä 438-477 km eli pisinkin on vain yhdeksän prosenttia lyhintä pidempi. Ajoajat ovat kaikilla viiden ja kuuden tunnin välillä minuuttilukemien ollessa välillä 29-46. Hitainkin reitti jää ajoajaltaan vain viitisen prosenttia nopeimmasta.
Huvittavaa kyllä, Google Maps tarjoaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi reittiä A, joka on pituudeltaan jaetulla yhdeksännellä sijalla ja ajoajaltaan jaetulla kolmannella sijalla. Vaihtoehtoisiksi se tyrkyttää B:tä (pituus seitsemäs, ajoaika jaettu kolmas sija) ja H:ta (pituus lyhin, ajoaika lyhin).
Tuli tämä kirjoitus mieleen kun juuri tuossa ajelin Tampere-Oulu-Tampere reitin. Olipa vaan mukava ajella muualla kuin pääteillä, reitiksi kuin valikoitui Tre-Virrat-Alavus-Kuortane-Vimpeli-Räyrinki-Kaustinen-Sievi-Ylivieska-Oulainen-Oulu.
VastaaPoistaGoogle Mapsin mukaan kun tuo oli jopa nopein reittivaihtoehto, noinkohan se huomioi että jokaisessa risteyksessä - joita siis oli tavan tasta -tuhlaantuu ajoaikaa...?
Yhtäkaikki oli rentouttavaa ajaa kauniissa kesäsuomessa ruuhkien ulkopuolella ihan jees teitä pitkin.
Itse en hirveästi luota Google Mapsin ajoaika-arvioihin. TomTomilla tuntuu olevan GM:ää selkeämpi näkemys suomalaisten teiden todellisista nopeuksista.
VastaaPoistaTampereen ja Oulun välillä on useita suunnilleen yhtä nopeita vaihtoehtoja ja eniten painaa se, kuinka paljon tulee raskasta liikennettä perä edellä vastaan. Jopa sillä on vaikutusta, lähteekö kaupungin itä-vai länsireunalta. Omat kokemukseni tuosta Virrat-Kaustinen-Ylivieska-reitistä variantteineen on se, että sillä saa olla melko rauhassa rekoilta. Nelostie puolestaan on joskus suorastaan epämiellyttävä raskaan liikenteen suuren osuuden takia.
Oma peukalotuntumani Espoon ja Oulun välillä on, että Tampereen ja Ylivieskan kautta ajettaessa matkaa tulee noin 60 km lisää ja ajoaika tunti verrattuna nelostiehen. Koska tunti tuolla matkalla on yksi hyttysen jätös Itämeressä, useimmiten tulee valituksi jokin muu reitti kuin nelostie. Tosin on sitä nelostietäkin erinäinen kerta tullut hierotuksi.
Se ero nelostien hyväksi on, että sisämaareitillä on varsin vähän palveluita tiellä liikkujalle.