11.9.2019

Tilastohömppää

Sen lisäksi, että Digiroad tarjoaa moneen käyttötarkoitukseen erittäin hyödyllistä tietoa, sieltä on kyllä ammennettavissa koko joukko tarpeetontakin triviatietoa. Kuten tämä artikkeli kertoo.

Aloitetaanpa katsomalla, missä kunnassa mikäkin valtatie kulkee pitkään. Ei liene yllätys, että pohjoisen suuret kunnat ovat kärjessä. Nelostie kulkee Sodankylässä 176 kilometriä ja valtatie 21 Enontekiöllä 172 km. Lisäksi nelostie kulkee Inarissa 150 km ja Rovaniemellä 114 km. Viidennen sijan saa viitostie Kuusamossa, 111 km.

Tilaston loppupää on mielenkiintoinen. Lyhyin valtatien pätkä on palanen valtatietä 12 Kokemäellä. Sillä on pituutta 50 metriä.


Kokemäen, Huittisten ja Säkylän kolmoispiste sijaitsee Halkivahankivellä valtatien 12 varrella. Huittisten kunnanrajakilpi muuten sijaitsee Kokemäellä. Kokemäkeä ei sentään ole viitsitty merkitä. Ennen kuntaliitoshuumaa Säkylän sijaan kivellä kohtasi Köyliö, Lallin pitäjä

Kantateiden osalta kärki on samansuuntainen. Tie 92 kulkee Inarissa 156 km ja kantatie 79 Kittilässä 106 km. Seututiepätkistä pisin on 970 Utsjoella, 149 km, ja lyhyin 102 eli Kehä II Kauniaisissa, 180 metriä.

Sitten, kun ryhdytään katsomaan tietiheyttä, että eri tieluokkien määriä kunnan pinta-alaa kohden, tilasto onkin kovin toisen näköinen.

Ehdottomassa kärjessä on Kerava, 282 metriä valtatietä kutakin kunnan maapinta-alan neliökilometriä kohden. Nelostie halkoo melko kapeaa kuntaa. Kakkosena on Helsinki, 191 m/km2 ja jaetulla kolmannella sijalla patsastelevat Hanko ja Kauniainen, 176 m/km2. Hännänhuippuna on Vieremä: 0,9 m/km2. (Tosin Vieremän jälkeen tulevat ne 68 kuntaa, Ahvenanmaa pois lukien, joissa ei ole valtatietä lainkaan.)

Kantatietiheyden kärjessä ovat Kaskinen, Raisio ja Evijärvi (324, 216 ja 151 m/km2).

Eniten pääteitä, valta- ja kantateitä, seitsemän, on Helsingissä. Kakkosina Rovaniemi ja Jyväskylä, kuusi.

Nelostie käy 37 eri kunnan alueella. Jaetulla hopeasijalla ovat valtatiet 8 ja 9: 27 kuntaa. Ensimmäinen kantatie listassa on 58, joka kulkee 16 kunnan alueella. Yhden kunnan kantateitä ovat raja-asemille kulkevat tiet 91, 93 ja 98. Yhden kunnan valtateitä ei ole; ainoa kahden kunnan valtatie on Keminmaan ja Tornion välinen valtatie 29.

Kuten todettua, Ahvenanmaa ulkopuolella on 68 kuntaa, jonka alueella ei kulje valtateitä. Kantatiettömiä kuntia on 148 ja vailla kumpaakaan tietyyppiä 30. Hieman yllättävää on, että ilman seututeitä on 24 kuntaa.

Digiroad kertoo senkin, että maassa on neljä valtion liikenneympyrää, jotka sijaitsevat kahdessa kunnassa. Yksi niistä sijaitsee valtateiden 1 ja 25 idemmässä liittymässä (niitähän on kaksi!) Lohjanharjulla. Yksi kolmasosa on Vihdissä ja kaksi kolmasosaa Lohjalla. Helsingin suunnasta ykköstietä tultaessa jo kerran käydään Vihdissä ennen kuin tullaan Lohjalle. Liittymässä koilliseen käännyttäessä käydään Vihdissä, ajetaan puolisen kierrosta Lohjalla ja pienen ajomatkan jälkeen jäädään Vihtiin.



6 kommenttia:

  1. Panipa tämä postaus miettimään, mistä löytyvät nuo "puutteelliset" kunnat. Pakko toki keskittyä, enimmäkseen, kotimaakuntaan, kun ei valtakunnanlaajuinen tietämys sentään niin laajaa ole.

    Valta- ja kantatiettömiä löytyy kaksi, Hailuoto tietysti, ja toisena Merijärvi. Muissa sitten taitaakin olevan valta ja/tai kantateitä, sekä seututeitä. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, mistä ei löydy seututeitä(kään). Olisin veikannut Kauniaista, mutta onhan siellä pikkusiivu kehäkakkosta. Ja valtatietä myös.

    Vieremällä taas olisi huomattavasti enemmän valtatietä per neliökilometri, ellei se sattuisi sijaitsemaan sen ainoan valtatien varrella, joka on alennettu kantatieksi. Pieni siivu "isonumeroista" valtatietä sieltä kuitenkin löytyy.

    VastaaPoista
  2. Ahvenanmaan ulkopuoliset kunnat, joissa ei kulke valta- eikä kantateitä ovat

    Enonkoski
    Hailuoto
    Halsua
    Isojoki
    Kaavi
    Karijoki
    Karvia
    Kemiönsaari
    Korsnäs
    Kustavi
    Luhanka
    Merijärvi
    Miehikkälä
    Myrskylä
    Parainen
    Polvijärvi
    Pornainen
    Pukkila
    Rusko
    Rääkkylä
    Sauvo
    Savukoski
    Siikainen
    Soini
    Sulkava
    Taivassalo
    Tervo
    Vehmaa
    Vesanto
    Vesilahti

    Vastaavasti seututiettömät kunnat ovat

    Eurajoki
    Hanko
    Harjavalta
    Isokyrö
    Jokioinen
    Juupajoki
    Kaustinen
    Kihniö
    Kokemäki
    Koski Tl
    Kyyjärvi
    Nakkila
    Nokia
    Nurmes
    Orivesi
    Padasjoki
    Paltamo
    Parikkala
    Perho
    Pomarkku
    Rautjärvi
    Rusko
    Sonkajärvi
    Valtimo

    Vieremällä on 852 metriä valtatietä 27 ja pätkälistalla se on vasta kahdeksas. Kakkosena on Isokyrö, jossa on yli 15 kilometriä valtatietä 18 ja sen lisäksi 72 metriä kolmostietä. Kolmossijalla on Hamina, johon kuuluu 74 metriä valtatietä 15. Neljänteen sijaan Taipalsaari/Vt13 on iso väli: tämän pätkän pituus on 377 metriä.

    Kantateillä ei alle 500 metrin pätkiä ole. Lyhyin seututiepätkä on 180 metrin pätkä Kehäkakkosta Kauniaisissa.

    VastaaPoista
  3. Kenet poliitikon tai virkamiehen ruskolaiset ovat suututtaneet, kun ovat ainoana Ahvenanmaan ulkopuolisena kuntana jääneet ilman valta-, kanta- ja seututeitä? ;-)

    VastaaPoista
  4. Kanta-, valta- ja seututiettömyys on käsitelty, mutta huutava vääryys on yhdystiettömyyden käsittelyn puute. Suomesta nimittäin löytyy yksi yhdystietön kunta, joka on vähemmän yllättävästi Kauniainen. (Tai näin olin ainakin Digiroadista katsovinani. Saa korjata, jos olen väärässä.)

    VastaaPoista
  5. Kauniaisten yhdystiettömyy pitää paikkansa. Helsinki olisi toinen, ellei Sipoon ryöstöä olisi tapahtunut. Östersundomin liepeillä on 11633, 11634 ja 11636.

    Yhdystieproblematiikkaa voi tarkastella myös katsomalla erikseen neli- ja viisinumeroisia teitä. Ainoa, josta puuttuu viisinumeroiset, on Kauniainen. Sen sijaan kunta, joissa nelinumeroisia ei ole, on kaikkiaan 14.

    Ja sitten uusin poiminta: Mitkä ovat kunnat, joiden alueella olevista teistä pieninumeroisin on suurin. Ensimmäisenä on tietysti se Rusko, jossa ei ollut valta-, kanta- eikä seututeitä. Ruskon pieninumeroisin tie on 2010. Seuraavina ovat Savukoski (965), Hailuoto (816), Merijärvi (786) ja Halsua (751). Päätieosastolla kärjessä on Oulainen (86), eli kantatiet 87, 88, 89, 91, 92, 93 ja 98 kulkevat kunnissa, joissa kulkee myös valtatie.

    VastaaPoista
  6. Tällä vuosituhannella lakkautetut kunnat lakkautushetken aikaisten rajojen mukaan ilman valta- ja kantateitä ovat

    Artjärvi
    Askainen
    Dragsfjärd
    Houtskari
    Iniö
    Juankoski (tämän lakkaessa vuonna 2017 Parainen jäi Suomen ainoaksi kaupungiksi ilman valta- ja kantateitä)
    Jurva
    Kangaslampi
    Karjalohja
    Karttula
    Kemiö
    Kestilä
    Kisko
    Kodisjoki
    Korppoo
    Kuhmalahti
    Lemu
    Merimasku
    Mietoinen
    Nauvo
    Oulunsalo
    Parainen (vanha, vuoteen 2008)
    Peräseinäjoki
    Rymättylä
    Sahalahti
    Savonranta
    Särkisalo
    Uukuniemi
    Vahto
    Varpaisjärvi
    Vehmersalmi
    Velkua
    Västanfjärd
    Yli-Ii
    Ylämaa
    Yläne

    Lisähuomioita:
    Vuodesta 2009 Raaseporiin kuuluvassa Pohjassa kulki vähän matkaa kantatie 52.
    Vuonna 2007 Äänekoskeen liitetyssä Sumiaisissa kulki vähän matkaa kantatie 69.
    Säkylässä ei ollut lainkaan valta- ja kantateitä ennen vuonna 2016 tehtyä kuntaliitosta Köyliön kanssa, valtatie 12 kulkee Köyliön halki.
    En ole varma, kulkiko kantatie 56 vähän matkaa vuonna 2009 Jämsään liitetyn Jämsänkosken alueella.
    En ole myöskään varma, kulkiko kantatie 65 lainkaan vuonna 2007 Ylöjärveen liitetyn Viljakkalan alueella.
    Huvittavaa on se, että Haminan keskustan ohittavan moottoritien ja valtatien 26 katkaisun myötä vuoden 2003 Vehkalahti-kuntaliitosta edeltävien rajojen mukaisessa Haminassa ei kulje enää yhtään valta- eikä kantatietä!
    Tyrnävällä ei ollut lainkaan valta- ja kantateitä ennen vuonna 2001 tehtyä kuntaliitosta Temmeksen kanssa, nelostie kulkee Temmeksen halki.
    *Valtatien 1 osuus Lahnajärvi-Lohja oli vielä avaamatta Lohjan ja Sammatin kuntaliitoksen tapahtuessa vuoden 2009 alussa, joten Sammatissa ei kunnan olemassaolon aikana ollut yhtään valtatietä, mutta nykyisin entisen Sammatin alueella kuitenkin on.

    2000-luvulla lakkautetut kunnat ilman seututeitä ovat

    Anttola
    Askainen
    Haukivuori
    Houtskari
    Iniö
    Karinainen
    Kiikoinen
    Kodisjoki
    Lohtaja
    Luopioinen
    Luvia
    Maaninka
    Maksamaa
    Mellilä
    Noormarkku
    Oravainen
    Renko
    Saari
    Särkisalo
    Töysä
    Uukuniemi
    Vahto
    Velkua

    Lisähuomioita:
    Vuonna 2011 Akaaseen liitetyllä Kylmäkoskella kulki hyvin pieni osa seututietä 190.
    Vuonna 2009 Lappeenrantaan liitetyllä Joutsenolla kulki vähän matkaa seututie 397 Korvenkylästä Imatran rajalle.
    Vuonna 2009 Huittisiin liitetyssä Vampulassa kulki ilmeisesti vähän matkaa seututie 212.
    Vuodesta 2009 Kemiönsaareen kuuluvassa Västanfjärdissä kulki vähän matkaa seututie 183.
    Ennen vuonna 2009 tehtyä kuntaliitosta Yläneen kanssa Pöytyällä kulki vähän matkaa seututie 204 Kurjenrahkan kansallispuistossa.
    En ole varma siitä, kulkiko seututie 292 lainkaan Tuuloksen alueella ennen Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta 2009.
    Raumalla ei ollut lainkaan seututeitä ennen vuonna 2009 tehtyä kuntaliitosta Lapin kanssa, Lapin alueella kulkee seututie 210.
    Mynämäellä ei ollut lainkaan seututeitä ennen vuonna 2007 tehtyä kuntaliitosta Mietoisten kanssa, Mietoisissa kulkee seututie 192.
    Rovaniemen kaupungissa ei ollut lainkaan seututeitä ennen vuonna 2006 tehtyä kuntaliitosta Rovaniemen maalaiskunnan kanssa.
    Ennen vuonna 2003 tehtyä kuntaliitosta Pattijoen kanssa Raahessa kulki vähän matkaa seututie 790 aivan entisen Saloisten kunnan eteläisimmissä osissa.
    Mikkelin kaupungissa ei ollut lainkaan seututeitä ennen vuonna 2001 tehtyä kuntaliitosta Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan kanssa.
    Jämsä oli ilman seututeitä ennen vuoden 2001 Kuorevesi-kuntaliitosta, mikäli kt 56:n ja st 604:n risteys oli vuoteen 2008 saakka Jämsänkosken puolella - tietääkö Matti Grönroos, kumman puolella ko. risteys oli?
    Lahnajärvi-Muurla-moottoritien avaaminen joulukuussa 2008 ja vanhan ykköstien muuttaminen seututieksi 110 esti viime hetkellä Kiikalaa, Pertteliä ja Suomusjärveä päätymästä lakkaessaan seututiettömiksi kunniksi.
    Aikaisemmin Ruskon ja siihen vuonna 2009 liitetyn Vahdon seurassa ilman niin valta-, kanta- kuin seututeitäkin olivat Askainen, Houtskari, Iniö, Kodisjoki, Särkisalo, Uukuniemi, Velkua

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.