Helsingin ja Hangon välinen kantatie 51 jäi Porkkalan vuokra-alueen sisään noin 35 kilometrin matkalta. Tielle tehtiin uusi linjaus vuokra-alueen pohjoispuolelta Lapinkylän kautta Lohjan maalaiskunnan Virkkalaan, mutta laatunsa vuoksi tästä ei tullut suosituinta reittiä.
Porkkalan yllättävän palautuksen jälkeen tie jäi vielä uinumaan Ruususen unta. Tilanne muuttui, kun 1960-luvulla ruvettiin rakentamaan eteläistä Espoota oikein olan kädellä ja muuttamaan 1930-luvulla rakennettua Jorvaksentietä uljaaksi moottoritieksi.
Koko Jorvaksentie oli tarkoitus muuttaa moottoritieksi ja siksi myös Kirkkonummen kunta joutui ottamaan kantaa linjaukseen.
Optimismille ei ollut aivan katetta. Vanha tie oikaistiin nykyaikaiseksi kaksikaistaiseksi tieksi, Tammisaaren sijaan Karjaalle. Moottoritie Jorvakseen ja aina Kirkkonummelle saakka valmistui vuonna 2013, kaikkiaan 45 vuotta myöhemmin kuin vuonna 1968.
Olisikohan kunta tullut pikkuisen toisiin aatoksiin? Vähän tuntuu, että pääkaupunkiseudun kasvun tulppana ovat sekä idässä (Sipoo) että lännessä (Kirkkonummi) olleet vanhat ruotsinkielivoittoiset pitäjät. Helpompaa on ollut kasvaa pohjoisen suomalaisalueille.
VastaaPoistaAsiayhteys kielisuhteisiin on melko haettu. Kirkkonummi muuttui suomenkielisenemmistöiseksi vuonna 1973 vuoden 1970 väestölaskennan perusteella. Toisin kuin Sipoo, Kirkkonummi ei ole yrittänyt museoida itseään, eikä ole vastustanut väestön kasvua. Ja valtion teiden rakentamisesta päättää ennen kaikkea valtio.
VastaaPoistaJa nykyisinhän kielisuhteiden muutokset lukevat myös Wikipediassa artikkelissa "Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista".
VastaaPoista