Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lähestynyt laajoja kansalaispiirejä varsin katkeran sävyisällä tiedotteella. Alemman tieverkon kunto on täysin rapautumassa ja ELY-keskus on päättänyt vetää letkut irti huonoimmassa jamassa olevilta tapauksilta.
Virkamiestekstissä on verrattain harvinaista nähdä näin suorasanaisia ilmaisuja:
Osa alemmasta päällystetystä maantieverkosta on rapautunut niin huonoon kuntoon, että edes päällystepaikkaukset eivät niissä enää auta.
Monessa tapauksessa pelkkä uusi päällystepinta ei enää riitä, vaan tarvitaan koko rakenteen parantamista.
Tällä hetkellä korjausvelan kasvu osalla maantieverkkoa tarkoittaa sitä, että muutaman yksittäisen vaurion paikkaaminen ei enää auta, koska päällyste ei pysy enää koossa. Siksi näille tieosuuksille ei enää tehdä päällystepaikkauksia.
Myös päätieverkolla on huutava puute rakenteiden parantamisesta, ja tilanne tulee huononemaan myös elintärkeällä tieverkolla lähivuosikymmeninä ilman korjauksia.
Tiedotteeseen liittyy karttaliite, joka on jokseenkin korutonta kertomaa. Siihen on mustalla merkitty osuudet, joiden päällysteiden paikkaamista ei enää tehdä. Lisäksi punaisella on merkitty muutama tieosuus, jolla alennetaan nopeusrajoitusta tien huonon kunnon takia.
Asiassa on mielenkiintoinen poliittinen aspekti. Osapuilleen kaikki mainitut osuudet sijaitsevat alueilla, jotka ovat Keskustan ydinkannatusaluetta. Rapautuminen koskettaa siis ennen kaikkea Keskustan kannattajia, mutta puolue ei juuri ole ollut kiinnostunut tieasioista. Sen nimittäin näkee hallitustilastoista: Sipilän hallituksen liikenneministeri Anne Berner leijaili omissa sfääreissään arjen realiteettien yläpuolella. Vanhanen II:n ja Kiviniemen hallituksen liikenneministeri Anu Vehviläisen suurimmaksi saavutukseksi jäi valtatien 17 uudelleennumerointi numerolle 9.
Muita liikenneministereitä ei Keskustasta ole ollutkaan. Viimeisen kerran kulkulaitosten ja yleisten töiden ykkösministeri oli Miettusen hallituksessa vuosina 1961-1962. Olisi outoa, jos ei olisi ollut: Kyseessä oli Maalaisliiton vähemmistöhallitus. Edellisen kerran mainitun ministerin salkku oli Maalaisliitolla lyhyeksi jääneessä Fagerholm III:n yöpakkashallituksessa vuonna 1958-1959. Kakkosministerin posti on ollut Keskustalla muutaman kerran, viimeksi Matti Kekkosella Paasio I:n hallituksessa vuosina 1967-1968.
Eivät ne merkityt tieosuudet läheskään kaikki sijaitse Keskustan ydinkannatusalueella. Noin puolet niistä on lähellä merenrantaa alueella, joka on RKP:n vahvinta kannatusaluetta.
VastaaPoistaVaikka onkin vahvinta RKP:n aluetta, RKP kuitenkin edustaa marginaalia. Viimeisintä eduskuntavaalikierrosta lukuun ottamatta se on Vaasankin vaalipiirissä ollut kepua pienempi. Lisäksi sillä ei ole muuta liikennepoliittista agendaa kuin rantaradan säilyttäminen Karjaan ja Inkoon linjaus säilyttäen.
VastaaPoistaAlemman tieverkon romahtaminen koskee kaikkia maaseutualueita, vaikka muut ELY-keskukset eivät olekaan tilannetta eteläpohjalaisen suorasanaisesti kommentoinutkaan.