Teillä ja turuilla on pariinkin otteeseen kirjoittanut norjalaisesta Ryfast-megaprojektista, jolla valtatie 13 oikaistaan vuonon alitse Stavangeriin: työtä aloitettaessa vuonna 2013 ja vuonna 2019 töiden ollessa pitkällä.
Ryfast
Merenalainen 14,4 kilometrin mittainen Ryfylketunnelen saatiin avatuksi joulun alla vuonna 2019, jolloin tieyhteys periaatteessa avautui. Tunnelikompleksiin kuuluva Hundvågin saaren ja Stavangerin keskustan yhdistävä tunneli oli tuolloin kuitenkin vielä kesken ja sen avaamispäiväksi sovittiin 30.3.2020. Stavangerin päässä Hundvågtunnel ja luoteeseen kulkeva Eiganestunnel lähtevät samasta paikasta ja se oli tarkoitus avata samalla.
Tunnelikompleksin Stavangerin puoleinen pää
Hundvåg ja sen naapurisaaret ovat pientalovaltaista esikaupunkialuetta. Paikalliset asukkaat eivät ylenpalttisesti arvosta sitä, että luvatun tunnelin sijaan valtatien 13 liikenne on ohjattu pikkukaduille. Tunnelintutkijoitakin riittää, koska tiemaksua ei aleta kantaa ennen kuin koko tie on valmis.
Engøysundetin silta nykyisellä tieverkolla on pullonkaula. Kapea ja matala.
Nyt on sitten ilmoitettu, että Hundvågtunnel, joka on valmis, ei avaudukaan 30.3. vaan sen avaamista siirretään tuntemattomaan tulevaisuuteen. Syy on se, että paikallinen liikenteenohjauskeskus on keskellä resurssipulaa, koska merkittävä osa henkilökunnasta on karanteenissa. Liikenteenohjauskeskus on ilmoittanut, että sen on pakko keskittyä olemassa olevien väylien valvontaan ja uusia voidaan ottaa, kunhan pöly laskeutuu.
Ilman valvontaa ei tunneleita nykymääräysten mukaisesti voida avata. Stavangerin päässä on tunnelissa ramppiliittymiä ja ne vielä lisäävät valvonnan tarvetta.
Tunnelimaisemaa
Uuden tieosuuden tiemaksuista on liikkeellä paljon erilaisia versioita. Ne osuvat noin 130 ja 180 kruunun välille. Autopass-käikäleen käyttäjä saa 20 %:n alennuksen ja kuukausilippujakin myydään. Tunneleille on omat maksunsa, eli maksupisteitäkin on kaksi.
Ero Helsingin suunnitelmiin näkyy erityisesti kevyen liikenteen reittien puuttumisena. Norjassa suunnitelmat perustuvat realistisiin liikkumistarpeisiin, Helsingin suunnitelmat muistuttavat enemmänkin entisen Neuvostoliiton ideologispohjaisia viisivuotissuunnitelmia, joissa kansalaisille kerrottiin heiltä itseltään kysymättä, mitä heidän kuuluu tarvita ja haluta.
VastaaPoista