Saksassakin ovat tällä hetkellä tapetilla Kiinasta tehtävät hankinnat. Siellä keskustellaan kuitenkin hengityssuojaimia hieman painavammista tuotteista: sillan teräsosista.
Teillä ja Turuilla on noin kaksi vuotta sitten kommentoinut artikkelissa Pientä korjausvelkaa saksalaisten tekemisiä murenevien Reinin alajuoksun siltojen osalta.
Artikkelissa huonokuntoisimmaksi mainittu A1:n silta Leverkusenin kohdalla päätettiin vuonna 2016 rakentaa uudelleen ja päätöksenteko eteni saksalaisittain käsittämättömällä nopeudella: Lapio päästiin iskemään maahan jo joulukuussa 2017.
Leverkusener Rheinbrücke A1-tiellä on osa Kölnin ulointa kehätietä
Sillan urakoitsijaksi valittiin itävaltalainen yritys Porr AG, joka oli tarjonnut urakkaa 363 miljoonalla eurolla. (Jos yritys aikoo tehdä kauppaa Ruotsiin, sen kannattaa harkita lähestymistä jollain toisella nimellä.)
Kohta vuonna 2018 alkoi skandaalinkäry tuoksua projektin ympärillä. Kävi nimittäin ilmi, että Porr aikoo teettää sillan keskeiset teräskomponentit Kiinassa, alihankkijana China Railway Shanhaiguan Bridge Group. Ajatus siitä, että Euroopan hiili- ja teräsunionin syntysijoilla tehtäisiin silta kiinalaisesta läkkipellistä ei miellyttänyt.
Nykyinen vuonna 1965 valmistunut silta
Teräsosien valmistamista lähetettiin Kiinaan valvomaan 20 henkilöä urakoitsijalta ja lisäksi 10 TÜV Rheinlandin asiantuntijaa. TÜV on eräänlainen Saksan VTT, oikeastaan joukko sellaisia.
Ensimmäiset komponentit saapuivat äskettäin Rotterdamiin ja yhtäkkiä skandaali räjähti ilmoille: TÜV ilmoitti olevansa tyytymätön kiinalaisten suhtautumiseen laadunvalvontaan ja työn tilaaja Nordrhein-Westfalenin tielaitos Straßen NRW ilmoitti tavaran olevan niin virheellistä, että sitä ei voi korjata ja että se haluaa purkaa koko urakkasopimuksen. Hitsaussaumoissa on onteloita ja palkeissa on kovan käsittelyn aiheuttamia naarmuja.
Havainnekuva uudesta sillasta
Asiassa on se mielenkiintoinen juttu, että TÜV ei pidä vikoja niin vakavina, ettei niitä voitaisi korjata. Straßen NRW puolestaan haluaisi hylätä koko toimituksen ja teettää komponentit uudelleen, mistä syntyisi ainakin vuoden viive. Urakoitsija on luonnollisesti hämmentynyt. No, nyt neuvotellaan ja ratkaisu varmaankin löytyy ääripäiden välistä.
Straßen NRW:n jyrkkä käyttäytyminen tuskin johtuu pelkästään hitsaussaumojen laadusta, vaan usko urakoitsijaan on ilmeisesti rapautunut ja suhteissa on ollut kitkaa. Työmaan alku viivästyi, kun Straßen NRW ei ollut kyennyt järjestämään riittävää työnaikaista tilaa työlle. Loppuvuodesta 2019 esitti, että koska vanhassa sillassa on niin paljon enemmän asbestia ja PCB:tä kuin oli arvioitu, urakkahintaan pitäisi laittaa 250 miljoonaa lisää. Tämä ilmeisesti ärsytti tilaajaa äärimmilleen ja Porr vetäytyikin tästä vaatimuksesta; muutama päivä aikaisemmin kuin teräkset saapuivat Rotterdamiin.
Siltakomponentteja laivattuna Niehlerin satamassa Kölnissä. Tuotteiden purkaminen laivasta on toistaiseksi kielletty
Olisihan se TÜV Rheinlandille tosi noloa, jos siltakomponentteja ei saisi korjattua kuntoon, vaikka he ovat olleet valvomassa niiden tuotantoa tehtaalla.
VastaaPoistaKuinkahan Tukholmassa käy?
VastaaPoistahttps://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/3-400-tonnia-painava-kuuden-autokaistan-jattisilta-laivattiin-yhtena-kappaleena-kiinasta-tukholmaan-guldbron-rakennettiin-72-osasta-ja-asennetaan-kuin-ikean-kalusteet/9d10b864-3723-4ac8-8b25-3ba75ced6aee