Aikanaan tie on syntynyt sinne, minne se lapio ja hevoskärry ‑tekniikalla on saatu syntymään. Nykyinen tie on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sillä paikallaan kuin se oli sata vuotta sitten.
Taloudellinen kartta vuodelta 1919
Pohjoispäästään tie on 1980-luvun alussa rakennettu nelikaistaiseksi ja myöhemmin tietä jatkettiin Kehä III:lle saakka. Tämä osuus on leuhkasti nimetty Espoonväyläksi. Eteläosassa tiellä on jonkin verran uutta linjaa, joka rakennettiin 1960-luvulla Länsiväylän rakentamisen yhteydessä.
Topografikartta vuodelta 1939
Tie on nykyisin vilkas kulkuväylä. Siksi väliosuutta on suunniteltu toistamiseen, mutta toteutusta on saatu jäädä odottelemaan. Parikymmentä vuotta sitten tie oli lähes toivottoman ruuhkainen. Kehä II:n valmistuminen kuitenkin siirsi melkoisen osan Finnoontien läpikulkuliikenteestä muualle ja remonttiajatukset putosivat kiireellisyysasteikolla kohti pohjaa.
Tie on nykyisinkin paikoitellen varsin maaseutumainen. Tappajamutka Söderskogin nurkalla.
Jo vuonna 1986 oli esittelyssä uuden tieosuuden yleissuunnitelma, jonka kohtalona oli jäädä Ö-mappiin.
Kuulutus yleissuunnitelman esilläolosta vuonna 1986
Uusia suunnitelmia on tehty sen jälkeen toistamiseen, mutta kaikki ovat kohdanneet jyrkkää vastarintaa. Vastarinnan kohteita on kaksi: Näyttävän Söderskogin peltoaukean ylitys ja tien sovitus Malminmetsän purolaaksoon.
Nyt ovat asiat nytkähtäneet eteenpäin niin, että Suuren Shikaanin rakentaminen on alussa. Virallisesti projektin nimi on "Espoonväylä I vaihe". Tässä rakennetaan tien eteläosan nelikaistaisen osuuden jatkeeksi uutta katua Puolarintielle saakka nykyisen kadun itäpuolelle. Koska II vaiheen käynnistämisestä ei ole tietoa, tässä kohdassa sitten tehdään ensin 90 asteen käännös vasemmalle ja kohta oikealle. Liikenteen pääsuunta siis muuttuu nykyisessä Finnoontien ja Puolarintien risteyksessä.
Toteutumassa oleva katusuunnitelma. Pohjoinen oikealla.
Söderskogin aukean ylityksestä on kaiketi löytynyt poliittinen kompromissi. Jos se pitää, mikä ei ole tähtiin kirjoitettu, ylitys tapahtuisi laajana kaarena suunnilleen nykylinjausta pitkin. Autoja toistuvasti syövä tappajamutka toivottavasti oikaistaan. Isompi pulma on purolaakso, jonka osalta näkemykset ovat kaukana toisistaan. Toinen näkee sen arvokkaana maisemana samalla kuin toinen näkee paikalla ryteikköisen ja läpipääsemättömän lepikon.
Yhtä kaikki, selvästi keskeneräiseksi jäävä katu mitä todennäköisimmin nostattaa painetta linjausratkaisun löytämiseksi. Liikenteen määrä on asutuksen laajetessa kasvanut ja kapasiteetti loppuu ennen pitkää. Nykyinen tie on rakentamisen jäljiltä luonteeltaan jo enemmän asuntokatu kuin läpikulkuväylä.
(PS. Teillä ja Turuilla -blogin 750. artikkeli)
Finnoontie ja erityisesti Söderskogin kohta on minusta näyteikkuna siihen Espoon viime vuosituhannen liikennepolitiikkaan, jossa Espoo ei liikenneväyliin juurikaan panostanut muuta kuin rakentamalla katuverkon uusiin lähiöihin. Vai näyttääkö tämä mahamäki päätieltä Suomen toiseksi suurimman kaupungin keskustassa? https://www.google.com/maps/@60.1904154,24.664732,3a,75y,46.08h,88.6t/data=!3m6!1e1!3m4!1s78QkqsvvKpga87XgZFF3ww!2e0!7i13312!8i6656
VastaaPoistaTässä taas kaupungissa olemisesta kertoo vain bussipysäkki, jolla on linjaliuskat kaupunkimaiseen tyyliin:
https://www.google.com/maps/@60.1883457,24.6666382,3a,75y,141.58h,89.57t/data=!3m6!1e1!3m4!1scGVgoiJ3VAv4msmX0oozpw!2e0!7i13312!8i6656
Toivottavasti Espoonväylän rakentaminen ei jää tuohon eteläpäähän, vaan myös tuo Söderskogin kohta saataisiin kuntoon. Voin vaan kuvitella, millaista vastarintaa se kohtaa.
Saisikohan Finnoontie/Espoonväylä jossakin kohtaa peräti seututie-luokituksen, ja mikähän numero sille kuuluisi? Vai kuinka tasokasta tietä siihen vaaditaan?
VastaaPoistaFinnoontie on aikoinaan ollut maantie 11357. Se on siirtynyt palasissa Espoon kaupungin kaduksi, mikä vastannee kaupungin tahtotilaa. Aina, kun valtio on pelissä mukana, hommat käyvät monimutkaisemmiksi. Siksi seututieskenaario ei vaikuta kovin todennäköiseltä.
VastaaPoista