Infrarakentaminen ominaisuuksia on se, että virheistä saadaan nauttia vuosikymmenet. Yksi tällaisista suunnittelun kukkasista oli tylppäliittymä, jollaisia artikkelissa Doktriinin loppu on myös Teillä ja Turuilla kommentoinut. Kolmostietä on vuosien saatossa paikkailtu, mutta nyt on ajatus parannella lisää.
Suunnitelmana on rakentaa kolmannet kaistat Kannelmäen ja Kaivokselan liittymien väliin, parantaa mainittuja liittymiä ja rakentaa niiden väliin Kuninkaantammen liittymä.
Kuninkaantammen liittymä tulee vain noin 600 metrin päähän Kaivokselan liittymästä, eli liittymät ovat hyvin lähellä toisiaan. Joku saattaisikin kysellä, että miksi, ja eikö olemassa olevaa voitaisi virittää.
Perussyy lienee se, mitä ei koskaan julkisesti myönnetä. Helsingin esikaupunkialueet muistuttavat muinaisia heimokyliä ja sen lisäksi kaupunginmuuria, siis rajaa, ei ole sopivaa mennä ylittämään. Heimokulttuuriin kuuluu se, että toisen heimon kulkua oman reviirin kautta ei suvaita, vaan jokaiselle mökkiperälle pitää rakentaa oma pääsy pääteiden kautta. Sen takia muun muassa Kannelmäen ja Malminkartanon välinen vajaan 200 metrin matka autolla on runsaat viisi kilometriä valtion teiden kautta.
Helsingille vain sattui kelju vahinko: Kuninkaantammen asuinalue rakennettiin paikalle, jonne suorimman kulkutien käyttö aiheutti heimosodan. Lisäksi paras tie kulkee Vantaan kautta, mikä on täysin hävettävää ja kestämätöntä.
Alustavia suunnitelmaehdotuksia on nyt esitelty hallintoalamaisille. Kuninkaantammen liittymään tulisi rampit vain Helsingin suuntaan, eli pohjoisesta saavuttaessa olisi alennuttava edelleen kulkemaan Vantaan katuverkossa, ellei sitten käydä tekemässä U-käännöstä Kannelmäen liittymässä.
Havainnekuva Kuninkaantammen liittymästä
Kaivokselan liittymään tulisi kuudes ramppi, jonka tarkoitus on helpottaa kolmostien itäpuolen alueelle kulkemista. Samalla se helpottaa Kuninkaantammeen liikkumista. Kaivokselan liittymään pohjoiseen suuntaan kulkevaan liittymisramppiin ei aiota tehdä muutosta, vaan ylämäkensä, tiukan shikaaninsa ja onnettoman nysäkiihdytyskaistansa takia se säilyy potentiaalisen pellinrypytyspisteenä.
Kannelmäen liittymän rampit uusitaan mielekkäiksi.
Kannelmäen liittymä. Huomaa nykyiset tylppärampit.
Kolmikaistainen osuus ulotetaan Kaivokselaan asti. Tässä tunnustetaan se, että liikennemäärät ovat kasvaneet siksi suuriksi, että ulospäinkin kulkeva liikenne ruuhkautuu. Jossain määrän paradoksaalista, että tieosuus välitön jatke sille, josta Helsinki suunnitteli kaupunkibulevardia, jonka havainnekuvissa ei näkynyt auton autoa.
Toteutusaikataulusta ei ole tietoa. Nyt vasta suunnitellaan.
Kuninkaantammen liittymän piirustuksissa muuten on merkittynä liito-oravan ylitysalue. Se kyseisessä paikassa voi vielä aiheuttaa takapakkia. Valtakunnan lakien ja eritoten luontoa suojelevien lakien olemassaolo on ennenkin tuottanut Helsingin kaupungille kiusallisia vastoinkäymisiä. Onhan esimerkiksi raidejokerin louhintatyöt Pajamäessä keskeytyksissä, koska tuomioistuimet totesivat, että lakia täytyy noudattaa myös Helsingissä. Pajamäessä on havaittu liito-oravan papanoita. Myös Natura-alueiden sitovuus on tyrmistyttänyt Helsinkiä: Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) pitää kohtuuttomana ajatusta, että Helsingin Östersundomin asukasmäärää karsittaisiin 10 000 asukkaalla parin lintulajin takia. (Helsingin Sanomat 23.10.2014)
Tässä ollaan samassa suunnitelmassa ratkaisemassa sekä Hämeenlinnanväylän kapasiteettiongelmaa (lisäkaistat) että Kuninkaantammen liittymäkysymystä.
VastaaPoistaSilloin kun Kuninkaantammea suunniteltiin, uskottiin myös Kehä II:n jatkuvan Hämeenlinnanväylälle asti. Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän spagettiliittymä olisi tullut tuohon nyt suunniteltavan Kuninkaantammen liittymän paikalle ja Kuninkaantammi olisi kylkiäisinä saanut yhteyden Hämeenlinnanväylälle. Kaivokselan liittymä Hämeenlinnanväylälle olisi säilynyt siinäkin suunnitelmassa, mutta sille olisi tehty rinnakkaisrampit, koska Kehä II:n liittymä olisi tarvinnut myös pohjoisen suunnan rampit.
Oma liittymänsä Kuninkaantammelle on perusteltu ainakin bussiliikenteen kannalta. Hämeenlinnanväylältä Ylästön suuntaan menevät bussit eivät juurikaan hidastuisi Kuninkaantammen kautta menemisestä, jos ne pääsisivät Kuninkaantammeen sen kohdalla olevasta liittymästä. Kuninkaantammi saisi siitä nopean bussiyhteyden Mannerheimintien varteen. Nykyisellä tie- ja katuverkolla Kuninkaantammessa käynti vaatisi busseilta joko edestakaista koukkausta Silvolasta käsin tai kiertämistä Perhekunnantien kautta. Molemmat vaihtoehdot hidastaisivat matkaa selvästi ja sopivat huonosti yhteen pääkaupunkiseutulaisen doktriinin kanssa, jossa joukkoliikenteen halutaan oikeasti olevan kilpailukykyistä.
Hämeenlinnanväylän kapasiteettiongelma olisi kaivannut ratkaisua jo aikaa sitten. Kolmannet kaistat on yleensä tosi halpoja verrattuna siihen, kuinka paljon hyötyä niillä saadaan teillä, joiden kapasiteetti on käytetty kokonaan. Ennen koronaa iltapäiväruuhkassa Ruskeasuolta Kehä I:lle matka taittui ihan nopeusrajoituksen mukaan, mutta sen jälkeen alkoi matelu ja pahimmillaan pysähtely. Kehä I:ltä liittyvän tylppäliittymän loiventaminen muutama vuosi sitten helpotti ongelmaa itse Kehä I:n kohdalla, mutta liikenne alkoi puuroutua sitten vähän myöhemmin, kun kolmas kaista päättyy Kannelmäen liittymässä. Bulevardisointia on suunniteltu Kehä I:n sisäpuolella, missä ruuhkaa aiheuttaa vain Ruskeasuon liikennevalot ja nekin vain keskustan suuntaan mennessä.
Bulevardipätkän liikennemäärät eivät ole kuin parikymmentä prosenttia pienemmät kuin Kehän pohjoispuolella. Saattaa hyvinkin olla, että totuus ei olisi ollut havainnekuvien idyllin kaltainen. Havainnekuvista kertoo karua kieltään ajoratojen väliin piirretty vesiallas. Kolmostiellä on Haagan ja Pirkkolan välillä korkeuseroa sen verran kuin Tammerkoskella korkeutta.
VastaaPoistaJoo, olisihan siellä bulevardilla liikennettä vähintään saman verran mitä Mannerheimintiellä. Niitäkin kellonaikoja on, jolloin liikennettä ei paljoa ole, vaikkapa tällainen sateinen sunnuntai-ilta, mutta suurimman osan päivästä liikennettä riittää. Siitä huolimatta Mannerheimintien varren asunnot ovat haluttuja.
VastaaPoistaYlipäätään olisi hyvä, jos kaupunkibulevardeille löytyisi vaihtoehto, joka ei hidasta pitkämatkaista liikennettä, mutta mahdollistaa asuntorakentamisen. Sitä on aikaa miettiä sillä välin kun bulevardisoidaan niitä ulosmenoteitä, joilla pitkämatkaista liikennettä ei ole.
Tuo Kuninkaantammi näyttää kyllä kartalla aika uskomattomalta alueelta. Siinä on tainnut kaava-arkkitehti tosissaan päästä toteuttamaan itseään. Keskeneräinenhän tuo katuverkko on, tai täytyy olla, mutta järjettömältä se nykyisellään näyttää. Ihanko oikeasti on rakennettu tunneli Paloheinästä Kunikaantammeen??? Rakennnetaanko kahden liikenneympyrän välille jossain vaiheessa oikea tiekin???
VastaaPoistaKuninkaantammessa konkretisoituu heimokulttuuri. Paikka on pussinperällä ja sinne pitää tehdä katuja, mutta koska kadut kulkisivat muiden alueiden kautta, se ei käy. Koska joukkoliikenne on Hyvä Asia, sen katsotaan olevan delimilitarisoitu. Siksi poikittaiselle runkolinjalle 560 on tehty 30 miljoonalla eurolla tunneli. Keskuspuisto nimittäin jakaa kaupungin kahta ja "kehänollan" eli Hakamäentien pohjoispuolella ei ole kuin kolme kulkuväylää: Metsäläntie, Pirkkolantie ja Kehä I, eikä uusia tule. Tunneliin saa ajaa vain bussilla.
VastaaPoistaNiiden liikenneympyröiden välillä on yksikaistainen joukkoliikennekatu. Naapuriheimon asukkaat Hakuninmaalla ovat olleet aivan suunniltaan siitä, että sitä on harvakseltaan ajettu myös henkilöautoilla. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1198033
Kuninkaantammi on samankaltainen yritys kuin Kivistö tehdä kauas keskustasta kantakaupunkimainen asuinalue. Kaupunki ja luonto kättelevät Kuninkaantammessa, johon rakennetaan ekologisesti kestävää, elämyksellistä ja yhteisöllistä asuinympäristöä. Kuninkaantammesta tulee värikäs ja viihtyisä jalankulkukaupunki. [Helsingin kaupunki] Kivistöstä asunnon ostaneille näyttää jäävän Musta Pekka käteen eikä Kuninkaantammelle todennäköisesti sen paremmin käy. Ainakaan toistaiseksi sitten ei ole syntynyt mitään palveluita ja näyttää siltä, että jalankulkukaupungissakaan kaikkia asukkaita ei kiinnosta kulkea jalan tai bussilla kilometrien päähän ruokakauppaan.
Aina uusia lähiöitä markkinoidaan väittämällä, että ne eivät olisi lähiöitä, ja aina niistä kuitenkin tulee lähiöitä. Kuninkaantammi on vielä niin pieni, että valmiinakaan sinne ei ole odotettavissa pientä lähikauppaa enempää palveluita.
VastaaPoistaOn totta että Kuninkaantammi on vaarassa jäädä suunnittelijoiden taskun pohjalle odottamaan jotain ideaa. Jos alueesta ylipäätään halutaan muutakin kuin nukkumalähiötä ilman asiallisia palveluita niin turha odottaa sinne asukkaita. Jos jotkut nuoret jaksavalkin juosta ja polkea pitkin metsäpolkuja töihin ja naapurikunnan puolelle kauppoihin niin vanhemmat sitä eivät jaksa tehdä. Pakko käyttää autoa. Liikenneyhteydet kotikaupunkimme keskustaa ovat olemattomat. Jos haluaa vaikka käydä teatterissa niin joutuu vaihtamaan 1-3 kertaa jo menomatkalla julkisia liikennevälineitä. Kukaan ei halua iltamyöhällä palata kaupungista useilla kulkuvälineillä ja mahdollisesti vielä naapurikunnan puolelle. Olen Helsinkiläinen ja haluan liikkua kotikaupungissa sen alueella julkisilla välineillä suoraan Helsingin keskustaan ja Helsingin sisällä.
VastaaPoista