Siltojen profiili on suomalaisittain hieman epätavallinen: Nousu silloille on varsin jyrkkä, noin 6 %. Parina harjoittelutalvena on rekkoja jäänyt jumiin mäkeen ja liukkauden hoidosta on tullut sanomista.
Vauhtiakaan ei oikein saa otetuksi, etenkään Savonlinnasta poispäin kuljettaessa. Nousu alkaa jokseenkin suoraan mäen alla olevasta liikenneympyrästä.
Sillan valokuvaaminen on tehty hieman hankalaksi. Mutta sen alle sentään pääsee. 180 asteen panoraama zeniitin kautta tuottaa melkoisen veikeän kuvan. Eritoten kannattaa huomata kuvan ylösalaisin oleva auto.
Toi Savonlinna - Huutokoski -rata on kyllä yksi surkuhupaisuuden huipentumia suomalaisessa liikenneinfrassa. Sitä rempattiin 42 miljoonalla vuonna 2008, mutta sinne ei silti tullut junia. Kun syväväylä Savonlinnassa sitten siirrettiin Laitaatsalmeen, todettiin, ettei junaradalle kannata enää tehdä siltaa, kun ei kerran junia kulje.
VastaaPoistaWarkauden Lehti on kirjoittanut asiasta hyvin pääkirjoituksessaan "Turha rataremontti?": https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Turha-rataremontti/1224645
Kyseessä kuitenkin oli tuolloisen liikenneministerin toinen saavutus virkakautensa aikana, 42 miljoonaa tarpeettomaan rataan. Toinen saavutuksista jäänee pitempiaikaiseksi: Kuopion ja Joensuun välisen valtatien 17 uudelleennumerointi valtatieksi 9. Tällaisista saavutuksista on tapana palkita, esimerkiksi nimityksellä eduskunnan puhemieheksi.
VastaaPoistaSavonlinna-Huutokoski rataan liittyy kyllä jotain outoa. Olisihan se oiva reitti Karjalan ja Keski-Suomen välillä ja keino vähentää Kouvola-Vainikkala välin ruuhkia. Eikä sen kunnostusvaatimus tietenkään tyhjästä tullut, mutta joistain syistä joita ei ole ikinä oikein avattu peruskorjattu raideyhteys jäi vaille käyttöä. Ja kuin pisteenä tyhmyyden päälle se vielä katkaistiin jättämällä oleellinen silta Laitaatsalmen yli rakentamatta. Kääntösiltanahan se olisi pitänyt toteuttaa, mutta eipä se ensimmäinen sellainen ratasilta Suomessa olisi.
VastaaPoistaKartalta katsoen Parikkala–Savonlinna–Huutokoski tosiaan vaikuttaa hyvinkin kätevältä poikittaisreitiltä. En ole asiantuntija mutta arvelisin, että ainakin sähköistyksen puute vaikuttaa siihen, että rata ei ole houkutteleva vaihtoehto. Lisäksi Parikkala–Savonlinna-osuudella on vielä puupölkyt ja ilmeisesti myös kevyempi K43-kiskotus, jotka rajoittavat radan käyttöä raskaampien junien osalta. Eli olisi pitänyt korjata rata Parikkalaan asti, jos olisi haluttu lisää liikennettä. (Toki tässä olisi ollut sekin riski, että olisi mennyt vain enemmän rahaa hukkaan.) Lisäksi jos rataa aiottaisiin käyttää esim. Vainikkalasta tulevaan liikenteeseen, pitäisi junien kulkusuunta vaihtaa Luumäellä.
VastaaPoistaEi edes liikenneministeri saa polkaistua Suomessa hankkeita tyhjästä toteutukseen, vaan ne tarvitsevat valmistelua alleen. Tietysti liikenneministeri voi vaikuttaa vahvasti siihen, mitä hankkeita valmistellaan, mutta yleensä yksi vaalikausi ei riitä siihen että hanke ehtisi suunnittelusta toteutukseen. Savonlinna - Huutokosken tapauksessa ennen peruskorjauspäätöstä oli tehty taustaselvityksiä jo edellisellä vaalikaudella, joissa uskottiin peruskorjauksen moninkertaistavan junamäärät. Eittämättä Anu Vehviläinen edisti radan korjaamista ja saattoi olla ratkaiseva henkilö peruskorjauksen toteutumiselle, mutta tuskin olisi saanut riittävää tukea korjaamiselle, jos jo aiemmin tehdyt taustaselvitykset eivät olisi sitä tukeneet.
VastaaPoistaKasvupotentiaali nähtiin Venäjältä tulevassa liikenteessä: raakapuukuljetuksissa ja transitokuljetuksissa Pohjanlahden satamiin. Jo olemassa olevia raakapuukuljetuksia olisi voinut siirtyä Savonlinnan - Huutokosken radalle, mutta jostakin syystä ne jäivät vanhoille reiteille. Transitokuljetukset Venäjältä Pohjanlahden satamiin taas kuulostaa ideana jo pöhköltä, kun satamia on Suomessa paljon lähempänäkin. Savonlinnassa eläteltiin myös toiveita matkustajaliikenteen avaamisesta, mutta niillä toiveilla ei koskaan tainnut olla realismia.
Uuden sillan rakentamatta jättäminen Laitaatsalmeen oli minusta erittäin hyvin perusteltua, koska siinä vaiheessa kun rakentamatta jättämisestä päätettiin, oli jo nähty, ettei peruskorjaus tuonut radalle junia. Turha rakentaa siltaa radalle, jolla kuitenkaan ei ole käyttöä.
Tämän kesän lisäbudjetissa annettiin 81 miljoonan valtuus korpiradan Kontiomäki - Pesiökylä peruskorjaamiseen. Toivottavasti sille tulee käyttöä eikä kohtalo ole samalla kuin Savonlinna - Huutokoskella.
Jos liikenneministeri saa jotain aikaan, se on liikenneministerin ansiota. Jos ei, se johtuu järjestelmästä. :-)
VastaaPoistaYleensä ei saa, koska yleensä liikenneministeriksi valikoituu joku puolueiden kolmosketjun keskinkertaisuus, jolla tasataan puolue-, sukupuoli- tai alueellisuusjakauma.
Olettaisin, että ELY-keskuksissa ja ministeriöissä on lähes valmiita suunnitelmia tynnyrikaupalla kunkin ministerin toteutettavaksi vaalikauden kuluessa. Tuskinpa tuo suunnitelmien puutteesta kiinni jää.
Yleensä ihan höpöhöpö-hankkeet eivät pääse suunnittelussa kovin pitkälle. Se rajoittaa myös poliitikkojen mahdollisuuksia kaataa rahaa viemäriin. Jos hallituksen pöydälle tuodaan vaihtoehtoina vain kohtuullisia, hyviä ja loistavia hankkeita, ei hallitus voi valita hankkeita pahasti pieleen :) Savonlinna - Huutokosken tapauksessa suunnittelijatkin erehtyivät.
VastaaPoistaViime vuosikymmenen liikenneministereistä Berner ja Kyllönen muistetaan aikaansaavina. Heillä painopiste oli laajemmissa asioissa kuin yksittäisissä liikennehankkeissa.
Muistelen kuulleeni sellaista tietoa (huhua), että VR olisi hinnoitellut Huutokoski - Parikkala välin kuljetukset kalliimmiksi kuin kiertämisen Kouvolan kautta. Jos tämä pitää paikkaansa niin se selittää miksi radan käyttömäärät eivät nousseet ennustetusti.
VastaaPoistaVaasasta oli hyvä poikittaisyhteys Parikkalaan reittiä Vaasa - Seinäjoki - Jyväskylä - Pieksämäki - Savonlinna -Parikkala. Harmi että matkalta puuttuu yksi silta. Parikkalasta olisi mahdollisuus jatkaa kiskoja vanhaa ratalinjausta myöden Kolmikannan kautta Elisenvaaraan, josta on raideyhteys Pietariin. Tälläinen reitti avaisi mahdollisuuksia matkailulle ja myös teollisuudelle.
Kun Laitaatsalmesta purettiin rautatiesilta niin samalla poistettiin varoituslaitteisto käytöstä välillä Rantasalmi - Laitaatsalmi. Nämä varoituslaitteistot oli rakennettu edellisessä investoinnissa.
Olin tekemässä ratasepeliä Savonlinnan Kallislahdessa 2007 ja urakka tehtiin lupamääräyksiä hipoen, kova kiire ja paikalliset uhosivat, että samalla uudelleenkiskotetaan Elisenvaaran rata.Eipä mennyt ihan putkeen... Kallislahdessa on muuten Suomen kevein ratasepeli, tiheys 2,6 vrt kivilajien keskiarvo 2,7 ja yleensä raitsikka tehdään 2,8-3,x painoisista kivistä. Lujaahan tuo oli kuin hitto ja kallion pinta kuin lasia, poravaunut oli pakko laittaa vinssin varaan loivassakin paikassa.
VastaaPoistaVeivasin itte kesäkuun aamukasilta Savonlinnan suurimman paukun, 16 t Kostamuksen Sibiritiä ja noin 500 kg muuta päälle, kylässä ja lähimökeissä koitti sen jälkeen suuri hiljaisuus, kevyt kivi ja melkoisen räväkkätehoinen emulsiomyrkky aiheutti hitonmoisen KABOOMin ja veikkaan naapureilta karanneen lusikallisen böxyihin.
Samalla kamalla tuli säikäytettyä Valkeakoski samana vuonna, testattiin vennään herkun rajoja ja 1,27 kg kuutiolle oli aika jipii, kivimatto oli yli 500 m pitkä eikä joukossa ollut yhtään yli 40 cm lohkaretta. Lähtöpisteestä 50 m päähän ei ollut kiven murenaakaan. Sibiritiä käytetään rautamalmin louhintaan Kostamuksen kaivoksella.
Laitaatsalmeen onneksi jätettiin tilavaraus rautatien kääntösillalle, että sikäli se on mahdollista toteuttaa jälkikäteen ilman kaiken mahdollisen infran uusiksi laittamista. Tilanne on sikäli muuttunut raiteilla, että 2010-luvun alussa ei vielä ollut yksityisiä pitkän matkan tavarajunia vetäviä rautatieoperaattoreita, vaan liikennöintitarpeen määritteli VR. Tilanne on sittemmin muuttunut. Fenniarail ajaa mm. Suomen pitkämatkalaisinta tavarajuna- Kotkasta Kemijärvelle. Ja uusi Operail aloittaa syksyllä 2020. Sähköistämättömien ratojen osakkeita parantaa vielä sekin että nämä operaattorit vetävät kaikki junansa dieseleillä. Lisäksi VR on hankkimassa uusia taloudellisempia diedelvetureita. Tätä kautta voisi Savonlinnan ja Pieksämäen välille syntyä uudelleen ihan varteenotettavaakin liikennetarvetta kun se ei ole enää kiinni vetokaluston puutteesta. Toivottavasti rataosa kokisi uuden nousun näiden mahdollisuuksien myötä.
VastaaPoista