Perustienpidon lisäpanostusten lisäksi on Väylävirastolle osoitettu valtuudet aloittaa useita kehittämishankkeita:
- Kehä III parantaminen vaihe 3: Askiston mutakuopan korjaus ja kolmannet kaistat kolmostien ja Pakkalan välille. Tien rakenne Askiston kohdalla on pettänyt ja uhkana on tien putoaminen Kiinaan. Tie rakennetaan uudelleen. Lisäksi Askiston ja Hämeenkylän jossain määrin koomiset liittymät rakennetaan uusiksi ja ne yhdistetään uudella katuyhteydellä. Kolmostien ja Pakkalan välinen 2+2-kaistainen osuus ruuhkautuu joka ainut päivä ja kolmansien kaistojen odotetaan tuovan helpotusta. Petikon kohdan liittymille ei tässä yhteydessä tehdä mitään.
- Nelostien parantamista Oulun ja Kemin välillä jatketaan. Simossa rakennetaan kaksi eritasoliittymää ja tehdään muitakin liittymäjärjestelyjä.
- Nelostietä Heinolan ja Jyväskylän välillä parannetaan uusimalla Hartolan ja Oravakivensalmen välinen osuus. Tämä jäi tekemättä taannoisen suurparannuksen yhteydessä.
- Teillä ja Turuilla -blogin inhokkilistalle päätynyttä kasitietä parannetaan Eurajoen kohdalla. Syntyy yksi eritasoliittymä, nelisen kilometriä uutta tielinjaa ja ohituskaistaparin puolikas.
- Paimenportin liikennevaloristeys Kotkan sisääntulotiellä (vt15) uusitaan eritasoliittymäksi ja radan ylittävä kulahtanut silta korvataan uudella.
- Valtatielle 19 Seinäjoen ja Lapuan välillä rakennetaan ohituskaistapari ja parannellaan muita liittymiä. Tie on osa runkotieverkkoa
- Toisella inhokkiosuudella valtatiellä 23 Varkauden ja Joensuun välillä jatketaan aiempien kesken jääneiden parannussuunnitelmien toteuttamista.
- Karjaalla parannetaan valtatien 25 ja seututien 111 liittymäjärjestelyjä
- Pedääsissä eli Pedersören kunnassa, jota aiemmin Pietarsaaren maalaiskunnaksi tituleerattiin, uusitaan kantatiellä 68 sekä Pohjanmaan radan ylittävä silta että parannetaan valtatien 8 eritasoliittymää.
- Ohituskaistojen suunnittelu valtatielle 8 Vaasan ja Kokkolan välille. Kyse on siis suunnitteluhankkeesta, ei rakentamisesta.
- Kaarinan läntisen ohikulkutien suunnittelu Kaarinan-Paraisten-Nauvon-Korppoon saaristotiellä (seututie 180)
Jostain löytyi jo keväällä lisärahoja päällystystöihin. Esimerkiksi 813 -tiellä, jonka päällystämistarpeen ELY-keskus kyllä myönsi (päällysteen huonon kunnon vuoksi talvinopeus 70 km/h jätettiin myös kesäksi), mutta totesi sen olevan toteutuslistalla vasta kesällä 2021. Mutta niinpä vain on kohde työn alla jo tänä kesänä.
VastaaPoistaNykyautot tuntuvat vain kestävän huonosti nostalgiaa. Ennen päällystämistä kun on vanha päällyste jyrsitty pois, ja tie on ollut soratienä kuin 60-luvulla ikään. Tuloksena huomattava määrä rengasrikkoja Siikajoenkylän-Pattijoen välillä.
Mutta hyvä, että saavat edes hiukan lyhennettyä tienhoidon to do -listaa. Paljon, kovin paljon jää odottamaan tulevia rahoituspäätöksiä.
Viimeistään nämä lisäbudjetin hankkeet käänsivät kevään korona-alakuloa minulla ilon puolelle. Sen verran hyvä setti saatiin.
VastaaPoistaYhteensä uusiin tiehankkeisiin valtuuksia myönnettiin n. 150 miljoonaa euroa eli suunnilleen yhden ison hankkeen verran. Nyt samalla summalla saatiin purettua paitsioon jääneiden keskisuurten hankkeiden sumaa ja niitä aloitetaan ympäri maata (niin saadaan äänestäjiä kaikkialla iloisiksi). Kovin montaa sellaista keskisuurta hanketta (> 10 milj. euroa, < 30 milj. euroa) ei jäänyt puuttumaan listalta, joista olisi olemassa lainvoimainen tiesuunnitelma. Nyt näiden toteutettavienkin joukkoon mahtui hankkeita, joissa tiesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty tai tiesuunnittelu on vielä jopa osittain kesken. Niissä hankkeissa kuokan lyömiseen maahan menee varmaan yli vuosi.
Suurin osa näistä hankkeista rakennettaneen alle kahdessa vuodessa. Iso osa todennäköisesti aloitetaan 2021 ja ne valmistuvat 2022. Lyhytaikainen elvyttävä vaikutus on silloin myös parempi kuin yhdellä isolla hankkeella, jota rakennettaisiin 3 - 4 vuotta. Jos vaan nykyinen hallitus pysyy pystyssä, ehtii se vielä korjata seuraaviin vaaleihin äänet näiden valmistumisesta ja ehkä myös vaalibudjettiinsa 2023 aloittaa taas uusia hankkeita.
Itse hankkeista jatkan erillisissä vastauksissa.
Kehä III:n hankkeessa tehdään oikeastaan kolme eri juttua: rakennetaan Askistossa uusiksi lahonneilla puupaaluilla oleva vajoava eteläinen ajorata, tehdään Askistoon eritasoliittymä ja sitten kolmannet kaistat Hämeenlinnanväylän ja Pakkalasta alkavan lyhyen 6-kaistaisen osuuden välille.
VastaaPoistaVajoava ajorata on pakko rakentaa uusiksi ennen sen romahtamista, joten siitä ei sen enempää.
Askistossa nykyiset liittymäjärjestelyt on tosiaan koomiset: Kehä III:n E18-osuudella tasoliittymät on suurimmaksi osaksi poistettu rakentamalla oikeita eritasoliittymiä, mutta tuolla kohdalla se tehtiin vain kieltämällä vasemmalle kääntymiset Askiston ja Hämeenkylän T-liittymissä. Toiseen suuntaan ajavien on tehtävä iso lenkki st 120:n kautta ja esim. HSL:n bussiliikenteen hoitoon tulee isot lisäkustannukset, kun Askiston läpi ei voi ajaa (tai maalle päin voisi, mutta Helsinkiin päin ei, ja seurauksena bussit käyvät kääntymässä ympäri Kehä III:n Askiston liittymän kohdalla). Uusikin järjestely on vähän koominen, kun eritasoliittymä tehdään muuttamalla Askiston liittymä pohjoispuolen rampeiksi ja yli 500 m päässä oleva Hämeenkylän liittymä eteläpuolen rampeiksi. Kehä III:n yli menevä silta rakennetaan Hämeenkylän liittymän itäpuolelle ja matkaa risteyssillalta pohjoispuolen rampeille tulee luokkaa 800 m.
Kolmannet kaistat Hämeenlinnanväylän ja Pakkalan välille piti rakentaa jo 2009 - 2011 tehdyssä remontissa, jolla tie käytännössä rakennettiin uusiksi moottoritietasoiseksi. Jostakin syystä ne kuitenkin säästettiin pois ja siitä on sitten saatu kärsiä ruuhkien muodossa. Osuus on vähintäänkin yksi vilkkaimmista ellei kaikkein vilkkain nelikaistainen tässä maassa, KVL 75 800. Kolmannet kaistat saa pilkkahinnalla, vähän yli 8 miljoonaa euroa, joten hyöty/kustannus -suhde on poskettoman hyvä (7,66). Pääkaupunkiseudulla olisi muitakin vastaavia pätkiä, jossa suhteellisen halvalla saataisiin kolmannet kaistat toivottomasti ruuhkautuneille osuuksille, esim. Lahdenväylän osuus Kehä III - Koivukylän liittymä.
Matin listassa ei ollut (pienen) rahoituksen saanutta vt 12 / kt 65 lisäkaistaa Tampereen Vaitinarossa eli T-liittymässä, jossa vt 12 kääntyy ja kt 65 alkaa. Pienellä investoinnilla saadaan siinä iso vaikutus: Tampereen uudehko rantatunneli joudutaan aika ajoin sulkemaan, koska tunnelin valmistumisen jälkeen pullonkaula siirtyi Vaitinaroon ja jonot ulottuvat pahimmillaan tunnelille asti. Länteen päin tehdään uusi kaista, joko ulottuu Enqvistinkadun liittymään asti. Lisäkaistan ansiosta jonoutumisen länteen päin pitäisi vähentyä niin, ettei rantatunnelia enää tarvitse sulkea.
VastaaPoistaTämä lisäkaista lähti lisäbudjetin hankkeista liikkelle ensimmäisenä ja se laitettiin kesäkuussa kiireellä tarjouslaskentaan jo ennen lisäbudjetin hyväksymistä. Valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden puolella eli varmaankin se valmistuu ennen kuin osaa näistä uusista hankkeista on vielä edes alettu kilpailuttaa. Kiireessä tosin tarjouspyynnössä olleeseen sopimusluonnokseen oli jäänyt sisäisiä kommentteja, joissa mm. spekuloitiin aikataulun kireyttä ja paikkaan liittyvää stigmaa :)
Vaitinaroon on historian saatossa piirretty erilaisia eritasoliittymiä ja nyt tehtävä lisäkaista onkin vain tekohengitystä eritasoliittymää odotellessa. Viime vuosituhannen loppupuolella siihen suunniteltiin perinteistä trumpettia, joka olisi vaatinut Näsijärven täyttämistä. Nyt samalle paikalle Näsijärveä suunnitellaan tekosaarta, jonka kautta ratikka kulkisi, ja sehän on kohdannut kovaa vastustusta. Tampere suunnittelee Nokian moottoritien muuttamista kaupunkibulevardiksi ja Vaitinaron eritasoliittymästä on tehty uusi suunnitelma, jossa liikennevalottomalla reitillä olisi vain Tampere - Vaasa -suunnan liikenne. Järjestely olisi hieman erikoinen: liittymäjärjestely kattaisi koko Vaitinaronkadun ja Enqvistinkadun välin ja sen molempiin päihin tehtäisiin haarautumaliittymät. Haarautumista siirryttäisiin nelikaistaiselle rinnakkaistielle, jolle risteävät kadut (ml. vt 12) liittyisivät liikennevaloliittymin. Hässäkän kustannusarvio on yli 60 miljoonaa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNelostien Simon liittymäjärjestelyjen toteutusta ei ole sidottu Kemin biotuotetehtaan investointipäätökseen toisin kuin joitakin lisäbudjetin ratahankkeita, mutta biotuotetehdas varmasti vauhditti näiden toteuttamista. Toisaalta hankkeessa tehtävät työt olisi varmaan voitu ottaa osaksi jo alkuperäistä Oulu - Kemi -hanketta, jos rahaa olisi riittänyt.
VastaaPoistaKarsikon eritasoliittymä on jo tarjouslaskennassa ja töiden pitäisi alkaa tänä syksynä. Valmista pitäisi olla jo ensi vuonna eli samaan aikaan alkuperäisen Oulu - Kemi -hankkeen viimeisten osuuksien kanssa.
Simon taajaman päässä taas suunnitelmavalmius on ihan eri: st 924:n eritasoliittymän tiesuunnitelman odotetaan valmistuvan loppuvuonna, mutta luonnoksia on jo valmiina. Simon kohdan liittymäjärjestelyt välillä Etappitie - Simojoen silta on vielä suunnitteilla, sielläkin tavoite olisi saada tiesuunnitelma valmiiksi tämän vuoden aikana. 1,8 km osuudelle ei tule uutta eritasoliittymää (tuo st 924:n eritasoliittymä tulee heti osuuden itäpuolelle), mutta kustannusarvio on silti 6 milj. euroa. Sitä selittää, että hankkeessa uusitaan nykyiset valtatien sillat. Tie muutetaan 1+1 -kaistaiseksi keskikaidetieksi, Etappitien risteys muutetaan suuntaisliittymäksi ja Simon eritasoliittymään tehdään kiihdytyskaistat.
Sekä Karsikon liittymä että Simon taajaman päässä tehtävät järjestelyt yhdistävät aikaisempia / parhaillaan rakenteilla olevia keskikaideosuuksia. Nelostielle tulee siten melkein koko Simon kunnan alueelle yhtenäinen keskikaide (joka jatkuu Kemi - Tornio - moottoritienä).
Nelostie Hartolan ja Oravakivensalmen välillä oli minusta kaikkein kipeimmin rahoitusta kaivannut tiehanke tässä maassa. Kesämökkiläisten valitusten käsittely kesti 10 vuotta (!) ja jos ensi vuonna ei olisi päästy rakentamaan, olisi tiesuunnitelma vanhentunut ja pitänyt aloittaa alusta - mistä olisi tullut taas uusi valitusrumba. Osuudelle tulee yksi kohdakkainen ohituskaistapari, joka on tiesuunnitelmassa hassusti pohjoiseen päin selvästi lyhyempi kuin etelään. Varaus on kyllä molempien suuntien tekemiselle yhtä pitkäksi. Toivottavasti urakkahinta olisi sen verran edullinen, että rahaa jäisi tuon pohjoisen suunnan ohituskaistan pidentämiseen. Rakentamaan pitäisi päästä ensi keväänä.
VastaaPoistaKasitien Eurajoen kohta oli vähän yllätys. Tiesuunnitelma on vasta valmistunut ja sen vuoksi rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuoden syksyllä eli ei nyt ihan sitä nopeaa aloitusvalmiutta, mitä lisäbudjetin hankkeissa korostettiin. Turun ja Porin välillä Laitilan kohta olisi sekä Eurajokea isompi pullonkaula että hyöty/kustannus -suhteeltaan selvästi parempi, mutta sen suunnitelmavalmius ei ollut yhtä hyvä, joten heikompi Eurajoen hanke meni sen edelle. Usein tiehankkeissakin mainostetaan kuinka ne hyödyttävät joukkoliikennettä, mutta tässä hankkeessa tiesuunnitelmavaiheessa Eurajoen kohdalle tulevat bussipysäkit karsittiin pois ja bussit joutuvat koukkaamaan vanhalle tielle, jos mielivät pysähtyä Eurajoella. Tiesuunnitelmavaiheessa hankkeeseen lisättiin muuten toinen eritasoliittymä vanhan ja uuden osuuden pohjoiseen haarautumiskohtaan. Siihen tulee vain pohjoisen suunnan rampit.
Paimenportin eritasoliittymä oli ehtinyt odottaa rahoitusta pitkään. Kotka oli ehtinyt jo aloittaa sen kulahtaneen rautatiesillan peruskorjauksen, mutta se keskeytettiin kun silta korvataankin nyt uudella.
Seinäjoen ja Lapuan välille saada kaksi kohdakkaista ohituskaistaparia eikä yksi. Toinen tulee Nurmoon Atrian pohjoispuolelle ja toinen Lapualle patruunatehtaan eteläpuolelle. Niiden on tarkoitus olla ensimmäinen vaihe Seinäjoki - Lapua -välin myöhemmin tehtävää nelikaistaistusta. Liikennemäärät onkin sellaisia, että yksiajorataisella tiellä ajetaan rekkojen perässä 80 km/h.
Jo inhokkiartikkelin kommenteissa ihmettelin, mitähän osuuksia vt 23:lla oikeasti aiotaan korjata. Väyläviraston sivuille tuli sen jälkeen tieto, että kohteet ovat Kurola ja Unnukanniemi, Mustikansalon ja Kortemäen kohdat sekä Hoikanmäki ja Varkaudentie. Ilmeisesti siis Varkauden ja Kypäräjärven ohituskaistaparin välillä tie saadaan jo aikalailla tavoitetilaan.
Karjaalle tehdään halvalla puolittainen eritasoliittymä, jossa Karjaalta vt 25:lle liittyvä liikenne liittyy kiihdytyskaistoilla (ja itään päin menevää ramppia varten tehdään silta). Hangon suunnasta tuleva liikenne joutuu edelleen kääntymään vasemmalle Karjaalle kääntyessään.
Kantatie 68:n Pohjanmaan radan ylittävän sillan uusiminen on enemmänkin rautatieliikennettä hyödyttävä hanke, koska nykyinen silta aiheuttaa pistemäisen nopeusrajoituksen radalla. Edsevön eritasoliittymään (vt 8:n risteys) rakennetavalla lisärampilla siitä tulee mielenkiintoisesti täydellinen eritasoliittymä, jossa rampit ovat kuitenkin lohenpyrstöpäisiä perusverkon ramppeja. Ennestään vähän samanlainen on Porissa vt 11:n ja Ulvilantien risteyksessä. Isompi muutos kuitenkin on, että kt 68:lle tulee paikallista maankäyttöä palveleva toinen eritasoliittymä heti vt 8:n liittymän länsipuolelle. Mielikuvituksen puutteessa se on nimetty Edsevön uudeksi eritasoliittymäksi.
Suunnitteluhankkeiden nostaminen erillisinä esiin on minusta ihan vain poliittisten irtopisteiden keruuta. Onhan suunnittelua tehty tähänkin asti ilman että suunniteltavia hankkeita on erikseen nimetty. Asia on eri isojen ratahankkeiden kohdalla, joissa suunnittelukin voi maksaa jo kymmeniä miljoonia.
Artikkelista on vierähtänyt lähes kolme kuukautta. Tarjouslaskentaan ei ole edennyt yhtään uutta hanketta sen jälkeen, joten nyt tiedetään että tänä vuonna työt ei ala enää missään sellaisessa kohteessa, jota ei tiedetty jo heinäkuussa. Tampereella Vaitinaron lisäkaistan odotetaan valmistuvan jo parin viikon kuluttua ja Simossa Karsikon eritasoliittymän työt ovat lähteneet käyntiin.
VastaaPoistaVäylävirasto markkinoi näitä tulevia urakoita urakoitsijoille kuluneella viikolla ja antoi samassa arvioita tulevista rakentamisen aloitusaikatauluista. Joidenkin hankkeiden sisältöä myös selostettiin.
Vaikka heinäkuussa kritisoin vt 8:n Eurajoen kohtaa huonosta aloitusvalmiudesta, kiilaa se melkein kaikkien muiden hankkeiden edelle. Hankinnan odotetaan alkavan pian, vaikkei tiesuunnitelma olekaan vielä lainvoimainen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti tiesuunnitelman saatua lainvoiman. Jos se tapahtuu riittävän aikaisin ensi keväänä, ehtinee hanke valmistua vuoden 2022 aikana.
Loppuvuodesta alkaa kahden seuraavan kohteen urakan hankinta, Kehä III:n ja vt 23:n Varkaus - Viinijärven.
Kehä III:lla rakennussuunnitelma on valmiina ja hankkeessa päästään rakentamaan nopeasti hankinnan jälkeen. Vantaankoski - Pakkala -lisäkaistat on tarkoitus rakentaa vuoden 2021 aikana. Askiston kohta on taas monipolvisine kiertotiejärjestelyineen pitkäkestoinen urakka ja sitä rakennetaan 2021 - 2023. Koronan kurittaman taloutensa vuoksi Vantaa on joutunut supistamaan osuuttaan hankkeesta kahdella miljoonalla. Sen seurauksena Askistontien jatketta ei voida tehdä, ellei urakan tarjoushinta ole tarpeeksi edullinen.
Varkaus - Viinijärvessä urakoitsija aloittaa rakennussuunnitelmien laatimisella ja rakentamaan odotetaan päästävän huhtikuussa 2021. Valmista pitäisi tulla 2022. Urakassa toteutetaan Varkaus - Viinijärvi tiesuunnitelmasta kilometrit 0 - 5 (Kurolan ja Sarkamäen jo parannetun osuuden väli), 10 - 17 (Sarkamäen ja Alakylän jo parannettujen osuuksien väli) ja 17 - 24 (Alakylän parannetulta osuudelta eteenpäin). Kypäräjärven parannettu osuus alkaa kilometriltä 30, joten ihan sinne asti remontti ei ulotu. Sisältönä on pystygeometrian parantamisia, kallioleikkausten avartamisia, yksityisteiden liittymien vähentämistä ja liittymäparannuksia.
Tammikuussa 2021 tarjouslaskentaan tulee vt 4 Hartola - Oravakivensalmi. Hankkeen tiesuunnitelma vuodelta 2008 ei ole kaikkien nykyohjeiden mukainen ja hankkeessa on aluksi kehitysvaihe suunnitelmaratkaisujen nykyaikaistamiseksi sekä vesiluvan edellyttämien dokumenttien toimittamiseksi ely-keskukselle. Rakentamaan on tarkoitus päästä heinäkuussa 2021 ja valmista olisi syksyllä 2023.
VastaaPoistaSimossa taajaman kohdan ja Ranuantien eritasoliittymän tiesuunnitelmien odotetaan valmistuvan keväällä 2021. Vielä on auki, kilpailutetaanko niiden urakka etukenossa odottamaan tiesuunnitelman lainvoimaa vai odotetaanko ensiksi tiesuunnitelmia ja kilpailutetaan urakka vasta sitten, jolloin rakentamaan päästäisiin vasta syksyllä 2021. Jos rakentamaan päästään jo kesällä, voisi valmistuminen olla 2022.
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän urakkalaskenta olisi alkuvuodesta 2021 ja työt alkaisivat alkukesästä. Suunnilleen sama hankinta-aikataulu olisi kt 68:n urakalla (Kolpin ylikulkusillan uusiminen ja Edsevön eritasoliittymän parantaminen olisi samassa urakassa).
Vt 25 Lepin liittymässä odotetaan myös tiesuunnitelman lainvoimaa. Hanke sinänsä on pieni ja suoraviivainen. Näillä näkymin urakka kilpailutettaisiin ensi keväänä ja rakentaminen alkaisi alkukesästä.
Vt 19 Seinäjoki - Lapuan aikataulu riippuu siitä, miten hyvin maastotutkimukset etenevät tämän syksyn aikana. Hyvässä lykyssä urakkaa päästäisiin kilpailuttamaan ensi kevään loppupuolella ja rakentaminen ehtisi alkaa kesän aikana, huonommassa tapauksessa rakentamisen aloitus taas lykkääntyisi syksyyn 2021. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 25 miljoonaa ja urakkaan sisältyvien kahden ohituskaistaparin sekä Atrian eritasoliittymän ramppien uusimisen kustannusarvio on vain 15,5 miljoonaa. Optiokohteiksi otetaan eritasoliittymän tekeminen Patruunatehtaan risteykseen Lapualla sekä risteyssillan tekeminen Tepontielle Seinäjoella. Niiden toteuttaminen on kiinni sekä kuntien osallistumisesta rahoitukseen että suunnitelmavalmiuden edistymisestä.