Valtatie 26 on Haminan ja Taavetin välinen tie ja seututie 387 kulkee itärajan pinnassa Vaalimaalta Lappeenrantaan. Kumpikin teistä edustaa tieteknisesti luokassaan jonkinlaista keskitasoa. Pulma synty siitä, että teiden kuormitusaste etenkin raskaan liikenteen osalta tekee tiet paikoitellen melko surkeiksi. Kumpikin pitäisi rakentaa kelvolliseksi ja siihen ei tunnu löytyvän rahaa, vaikka sitä korona-aikaan on kyetty jakamaan lapiokaupalla hyvinkin erikoisiin kohteisiin.
Seututie 387
Nytkin ELY-keskuksen suunnitelman toimenpiteet ovat kovin marginaalisia, eivätkä muuta kokonaiskuvaa. Numerologiaa sekin sisältää, eli ehdotuksen 387:n muuttamista kantatieksi.
Teillä ja Turuilla on silloin tällöin ottanut kantaa seutukunnan tiestöön, muun muassa vuonna 2013 artikkelissa Seiskatietä Lappeenrantaan?, jossa ehdotetaan tien 387 rakentamista moottoritieksi. Sittemmin suomussalmelaisen liikenneministerin jarrutuksesta huolimatta Taavetin ja Lappeenrannan välinen tie rakennettiin asialliseksi 2+2-tieksi ja maailma on siten muuttunut.
Nyt Teillä ja Turuilla esittääkin radikaalin ajatuksen: Tehdään puheena olevasta tieparista oikein peijakkaan leveällä keskikaistalla varustettu moottoritie! Tämä tapahtuisi yksinkertaisesti tekemällä teistä yksisuuntaiset. Näin syntyisi nelikaistainen kuljetuskäytävä. Jonkin verran tietysti täytyisi panostaa liittymäjärjestelyihin, mutta osa niistä voitaisiin tehdä viitostien tapaan kevennettyinä.
Moottoritie Hamina-Lappeenranta
Mitä tarkemmin tarkoitat niillä "erikoisilla kohteilla", johon on laitettu lapiokaupalla rahaa? Maanteille vai johonkin ihan muuhun laitettuun rahaan?
VastaaPoistaEntä mihin viittaat noilla viitostien kevennetyillä liittymäjärjestelyillä?
Vastahan tuosta on nelisen kuukautta, kun valtio jakoi lapiolla koronatukirahaa osapuilleen kaikille, jotka kehtasivat pyytää ja jotka osasivat kirjoittaa nimensä hakukuponkiin. Summa on aika lähellä sitä, jota on sanottu maanteiden korjausvelaksi.
VastaaPoistaViitostiellä Heinolan ja Mikkelin välillä on muutamia eräänlaisia kevytliittymiä pikkuteitä varten, esimerkiksi https://goo.gl/maps/ushqP5tSNZfxzjkq7
Vastaaviahan esitettiin ysitielle Jämsän ja Jyväskylän välille.
Ilman (kunnon) erkanemis- ja kiihdytyskaistoja rakentaminenko on kevytliittymän tekemistä? Silloinhan noita kevytliittymiä rakennettiin jo 70-luvun moottoriliikenneteille!
VastaaPoistaHauska heitto yksisuuntaisista teistä, mutta jos nyt jysäyttää realismin lyijyhansikkaalla, niin eihän se oikeasti toimisi. Olisihan se peijakkaanmoinen kiertotie, jos Ylämaan kirkonkylästä haluaisi poiketa Vaalimaalla.
70-luvullahan ei tehty oikeastaan minkäänlaisia kiihdytys- ja erkanemiskaistoja ei-moottoritielle, eli analogia menee vähän maalista ohitse. Noissa kevytliittymissä on ramppipituudet aika pieniä, kaarteet tiukkoja, rampit osin sorapintaisia ja risteyssilta usein halvinta mallia oleva kehäsilta. Eli moottoritienormien mukaisia liittymiä halvempia ratkaisuja käyttämällä tehdään liittymät yleensäkin mahdollisiksi. Esitetyssä yksisuuntaismallissahan riittää per liittymä yksi ramppi.
VastaaPoistaKevytliittymäkonseptista käytetään ysitien välin Jämsä-Jyväskylä kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2013 nimitystä "minieritasoliittymä".
Niiden yritystukirahojen vaihtoehtona ei tainnut olla niiden käyttäminen johonkin muuhun, vaan ne oli puhdasta lisärahankäyttöä. Jälkiviisaana voi sanoa, että ei olisi ehkä kannattanut, mutta en nyt itse lähde hirveästi arvostelemaankaan siinä paniikissa tehtyjä ratkaisuja.
VastaaPoistaNoi minieritasoliittymät on kelpo ratkaisuja yksityisteiden liittymiksi silloin kun kunnon rinnakkaistietä ei ole. Moottoriväylillä sellainen pitää olla, joten niillä pikkutiet voidaan ohjata liittymään rinnakkaistiehen ei miniliittymille ole tarvetta.
Tottakai rahat käytettiin siihen, mihin niitä oli tarkoitus käyttää. Episodi vain kertoo siitä, kuinka tyhjä on väite siitä, että tieverkon kunnossapitoon ei ole rahaa, jos rahaa tarvittaessa löytyy vaikka puluille syötettäväksi.
VastaaPoistaRahaa on tosiaan siihen mihin halutaan käyttää. Maanteiden kehityshankkeisiin osa nykyisestä hallituksesta tuntuu suhtautuvan ympäristösyistä jopa vihamielisesti ja veikkaisin, että sille puolelle ei nähdä suuria panostuksia tällä hallituskaudella. Tiemyönteisille puolueille myönnytyksenä on perusväylänpidon rahoituksen tasokorotus. Ehkäpä suhtautuminen tieliikenteeseen paranee sitä mukaa kun sähköautot yleistyvät.
VastaaPoistaYllättävästi sitä rahaa löytyi. Ainakin mökkikunnassamme päällystettyjen yhteyksien kunto muuttuu kesän aikana surkuhupaisesta tasolle erinomainen miinus
VastaaPoistaSe on tuota perusväylänpidon tasokorotusta. Lisäksi halvan öljyn takia asfaltti on nyt halpaa ja elvytyslisäbudjettiin tuli vielä lisärahaa päällystystöihin, joten uutta asfalttia tulee tänä vuonna reippaasti.
VastaaPoistaIsojen kehittähankkeiden rahat näyttää nyt valuvan pääosin rautateille. Kesäkuun ennätyksellisessä elvytyslisäbudjetissa aloitettiin tiehankkeita n. 150 miljoonan arvosta. Vertailun vuoksi Sipilän hallitus aloitti toisena vuotenaan isoja tiehankkeita yli 500 miljoonan arvosta (vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie, vt 4 Oulu - Kemi, vt 5 Mikkeli - Juva, kt 40 Kirismäki - Kausela 1. vaihe ja st 132 Klaukkalan ohikulkutie).