Äiti, pojat kiusaavat taas!

Taas tuli köniin, totesi saksalainen.

Puolalaisen kuljetusyhtiön nostama oikeusjuttu Saksaa vastaan on johtanut puolalaisten voittoon. Kuljetusyhtiö on esittänyt kantanaan, että Saksan raskaan liikenteen tietulli on suuruudeltaan liian korkea siihen nähden, kuinka paljon liikenne aiheuttaa kustannuksia. Oikeusjuttu ei menestynyt alioikeudessa, ja käsittelyä jatkettiin Nordrhein-Westfalenin osavaltion ylimmässä hallintotuomioistuimessa. Tämä pyysi Euroopan Unionin tuomioistuimesta ennakkopäätöstä ja se on nyt tullut: Tuomioistuin on päättänyt, että Saksan tiemaksujen taso ei perustu EU:n sisämarkkinasäädöksiin, koska siihen on leivottu mukaan poliisin kustannuksia. Säädökset sallivat vain puhtaiden infrastruktuurikustannusten kattamisen tietulleilla.

Päätöksen vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta lehdistössä arvellaan sen luonnollisesti johtavan maksujen alenemiseen.

Tämähän ei ollut ensimmäinen turpiin otto.

Saksa pitkään suunnitteli tietullijärjestelmää, jossa maksumiehinä olisivat olleet pelkästään ulkomaiset kuljetusliikkeet: Saksalaisten ajoneuvojen tiemaksut olisi hyvitetty verotuksen kautta. Tämä nosti melkoisen äläkän. Itävalta ja Alankomaat veivät asian EU:n tuomioistuimeen, joka vuonna 2019 ampui mallin alas syrjivänä ja Euroopan Unionin lain vastaisena.

EU:n tuomioistuimen tuomarit tyylikkäissä pyjamissaan

Saksan nykyjärjestelmä perustuu ajoneuvon päästöluokkaan, massaan ja ajettuun matkaan. Taksahaarukka on 9,3–26,1 senttiä kilometriltä.

Alun perin tietullia oli tarkoitus periä vain moottoriteillä, mutta nykyisin maksun piirissä on koko joukko "B-teitä", eli alemman luokan maanteitä.

Ja saksalainen on perusteellinen. Maassa julkaistaan kerran kuussa taulukko, jossa on sadan metrin tarkkuudella lueteltu kaikki maksulliset tieosuudet. Lokakuun 2020 taulukossa on 143 983 riviä. Kyllä lähtee!

Ote maksullisten teiden luettelosta