Yksi suurista Saimaan syväväylän silloista on Varkaudessa sijaitseva Komminselän silta. Silta mainittiin valmistuessaan 1972 Suomen toiseksi pisimmäksi maantiesillaksi 461 metrin pituudellaan. (Tähän tilastoon ei ollut laskettu kymmenkunta metriä pitempää Tattarisuon siltaa; kaiketi siksi että se on tiepenkereen sisään piilotettu.) Nykyisin silta on pudonnut kauas pistesijoilta.
Silta sijaitsee yhdystiellä 16367. Miksi ihmeessä tuolloin paikallistieksi luokitellulla tiellä on tällainen valtava silta?
Vastaus tähänkin löytyy historiasta: Nykypäivää on vaikea ymmärtää tuntematta historiaa.
Vuoden 1970 kartta Varkauden alueesta on kovin eri näköinen kuin nykyisin.
Tiekartta 1970
Saimaan uusin kanava oli saatu valmiiksi vuonna 1968. Jotta kanava saataisiin tehokkaaseen käyttöön, rakentamistyöt jatkuivat Suomen puolella Saimaan syväväylätöillä.
Varkauden kohta oli varsin pulmallinen. Luonnonväylän ylittää rautatie ja maantie, kaupungin keskustassa on voimala, jossa vesi putoaa viisi metriä. Väylä ylös Kuopioon kulki mutkikasta ja kapeaa Kopolanvirtaa Unnukka-järvelle. Kevyitä linjausvaihtoehtoja ei ollut. Raskaiden vaihtoehtojen välillä syntyi melkoisia kiistakysymyksiä.
Pääasiallisina vaihtoehtoina olivat Kopolanvirran perkaaminen syväväyläksi tai kokonaan uuden väylän kaivaminen kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan kannaksen poikki. Kummassakin oli isoja pulmia ratkottavana.
Helsingin Sanomat 29.1.1969
TVH:lla oli tarve päästä jatkamaan syväväylätöitä mahdollisimman pikaisesti ja tukea tievaltio sai Tamminiemestä saakka. Kekkosen arvovaltakin oli pelissä. Siksi ratkaisu löytyi kuitenkin verrattain pian ja erilaisten myöhempien aikojen pyhien byrokraattisten hömpötysten kuten ympäristövaikutusten arvioinnin ei annettu haitata tahtia.
Kopolanvirran oikaisu nähtiin vaikeaksi, ja lopputulos olisi silti ollut mutkainen väylä. Siksi päätettiin kaivaa Pussilantaipaleen poikki noin 700 metriä pitkä avokanava, jonka avulla väylästä saadaan selvästi parempi kuin Kopolanvirran kautta. Pulma tuli siitä, että avokanava katkaisee tieyhteydet Puurtilaan. Vaihtoehtoina olivat sittemmin toteutunut silta ja avattava silta avokanavan ylitse. Kiinteä silta nähtiin paremmaksi. Valtion ja Varkauden kaupungin väliseen diiliin kuului myös tien rakentaminen Kopolanvirran poikki, jolloin Puurtila sai kulkuyhteyden myös toiseen suuntaan.
Valtatie 23, tuolloin vielä kantatie 70, sai myöhemmin uuden reitin Varkauden ydinkeskustan sivuitse. Se ylittää syväväylän Taipaleen kanavan kohdalla läppäsiltaa pitkin.
Varkaus 2020. Syväväylä merkitty leveällä mustalla viivalla, Komminselän silta vihreällä ympyrällä ja Pussilantaipaleen avokanava punaisella. Kopolanvirran yli on silta, kantatie 70 on muuttunut valtatieksi 23, saanut uuden reitin ja tie on jatkettu länteen Pieksämäen kautta kohti Jyväskylää.Vaikka teräsbetonisillat rakennetaan kestämään 100 vuotta, niitä pitää korjata välillä. Komminselän silta on jo pitkään ollut vauriopistelistojen kärkisijoilla. Lisäksi sen jalkakäytävän siltaa on moitittu pelottavan matalaksi; nouseehan silta 30 metrin korkeuteen järven pinnasta. Mataluus on mahdollistanut myös urheilusuorituksia, joista kaikki eivät ole päättyneet onnellisesti.
Sillan peruskorjaus onkin alkanut 48 vuoden iässä kesällä 2020 ja remontin yhteydessä korjataan "kaikkea". Puolentoista vuoden mittaisen urakan kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi todetaan sillan hinnaksi lasketun vuonna 1972 noin 5,74 miljoonaa markkaa. Tämä on elinkustannusindeksillä korjattuna nykyrahana noin 7,5 miljoonaa euroa. Peruskorjaus maksaa siis noin kaksi kolmannesta sillan rakentamiseen aikoinaan käytetystä rahasta.
"Urheilusuoritukset" sillalta ovat pitkään kuuluneet puurtilalaisten nuorten miesten aikuistumiseen.
VastaaPoistaHintaesimerkki oli hyvä osoitus siitä, kuinka teiden rakentamiskustannukset ovat nousseet paljon yleistä kustannustasoa enemmän. Nykyisin tuollaisen sillan hinta olisi kymmeniä miljoonia.