Karjaalla on alkanut valtatien 25 ja seututien 111 Lepin risteyksen rakentaminen kevennetyksi eritasoliittymäksi. Valmista on luvassa vuoden kuluttua, elokuussa 2022.
Kevennetty eritasoliittymä?
Ei, se ei ole styroksista tehty liittymä. Kyseessä on liittymätyyppi, jossa T-risteyksen kannasta vasemmalle kääntyvä liikenne ohjataan päätien ylitse tai alitse omaa ramppiaan; tässä tapauksessa alitse.
Valtatiellä 25 on paikassa runsaasti liikennettä ja vasemmalle liittyminen on ollut aika ajoin ongelma. Seututie 111 on niin Karjaan sisääntulotie kuin reitti seudun teollisuusalueille. Suuret huoltoasemat eivät nekään vähennä liikennetarvetta.
Vt25 Hangon suunnasta
Osana urakkaa muutenkin uusitaan alueen tieverkkoa, muun muassa rakennetaan uusi liikenneympyrä.
Kevennetty eritasoliittymä on erikoisuus Suomessa, mutta ei ainutkertainen. Sellainen on muun muassa Helsingin Kehä I:n ja Kontulantien risteys. Liittymätyypin huonona puolena on se, että päätieltä vasemmalle kääntyvä liikenne risteää samassa tasossa kuin vastaantuleva. Siksi Kontulan liittymässä on liikennevalot.
I
Kehä I/Kontulantie
Vastaavaa risteystyyppiä on jo vuosikaudet suunniteltu Jalasjärvelle valtateiden 3 ja 19 risteykseen, jossa Seinäjoelta etelään pyrkivä liikenne joutuu joskus odottamaan vuoroaan pitkään.
Vt3/Vt19 suunnitelma
Vaikuttaa ihan kelvolliselta liittymätyypiltä, jos sivutien ja päätien välinen liikenne on voimakkaasti keskittynyt päätien toiseen suuntaan.
VastaaPoistaKehä I:n Kontulan liittymässä näin ei ole ja siksi siinä tarvitaan liikennevalot. Järjestelyn ymmärtää siksi, että paikkaan ei mahtuisi perinteistä trumpettiliittymää, ja koko liittymä on ylipäätään aikakaudelta, jolloin Kehä I:n liittymistä iso osa oli liikennevaloliittymiä. Asemakaavassa on tilavaraus Kehä I:ltä lännestä Kontulantielle menevälle rampille, joka nousisi pitkällä sillalla koko liittymäalueen yläpuolelle ja tekisi siellä n. 120 asteen käännöksen, joten ei mikään halpa homma.
Nämä kaksi tulevaa liittymää (Karjaan Leppi ja Jalasjärven Kivistö) eroaa toisistaan ainakin niin, että Karjaalla päätien ali menevä ramppi tekee aika voimakkaan mutkan, kun taas Jalasjärvellä rampin geometria mahdollistaa kohtuullisen kovaa ajamisen. Jalasjärvellä liittymässä runkoverkon pääväylä kääntyy (vt 3 on runkoverkkoa vain tuohon liittymään asti ja runkoverkko jatkuu vt 19:ää pitkin) ja liittymän luoteispuolella vt 19:n liikennemäärät onkin korkeammat kuin vt 3:n, mikä selittää ratkaisun.
Lepin liittymä on Väyläviraston toteutuksessa oleva hanke, vaikka se onkin hankkeena aika pieni. Yleensähän noi pienet hankkeet menee ELY-keskuksen toteutusvastuulle.
Kuinka paljon halvempi tällainen kevytversio on kuin esimerkiksi trumpetti- tai koiranluuliittymä? (Jälkimmäinen ei toki ole optimiratkaisu T-risteykseen.) Siltojahan täysiverinen eritasoliittymä ei tarvitse sen enempää; vähän pitempiä tai leveämpiä siltojen pitää toki olla, jotta mahtuu yhden sijaan kaksi kaistaa. Haen siis kysymykselläni sitä, onko säästö oikeasti niin merkittävä, että se kannattaa.
VastaaPoistaEri asia tietysti on, jos tilanpuute estää täysiversisen eritasoliittymän rakentamisen tai tekee siitä suhteettoman kallista, mutta kummassakaan tämän postauksen tapauksessa siitä ei näyttäisi olevan kyse; ainakin maastokartan mukaan tilaa näyttäisi olevan. (Maanomistusoloja en toki tunne.)
Antti, jostakin syystä ainakin Jalasjärvellä normaali eritasoliittymä on piirretty Jalastuulen pohjoispuolelle, mikä edellyttäisi kokonaan uutta linjausta vt 3:lle ja luonnollisesti paljon isompia kustannuksia.
PoistaEn kyllä itse yhtään ymmärrä tuo liittymätyypin ajatusta. Mitä ihmeen säästöä tuo jättää päätieltä vasemmalle kääntyminen samaan tasoon, jos etl kuitenkin vaatii vähintään yhden risteyssillan. Minusta eritasoliittymän idea on nimenomaan poistaa kaikki samassa tasossa tapahtuvat kääntymiset vasemmalle ainakin päätien osalta. Sellaisen liittymätyypin ymmärrän, missä oikealle kääntyville suunnille on T-risteykset, jottei tarvitse rakentaa täysiä ramppeja, mutta vasemmalle kääntyvät suunnat kulkevat kuitenkin risteyssillan yli/ali.
VastaaPoistaPienetkin säästöt etsitään, jo periaatteen vuoksi. Siltojen kustannus on enemmän tai vähemmän suoraan verrannollinen pinta-alaan. Yksi kaista, halpa silta, kaksi kaistaa kallis silta. Ja siltahan on liittymän kallein komponentti. Näin kai se ajatus kulkee.
VastaaPoistaJa jos Karjaa saa kunnollisen liittymän, Tammisaarenkin pitää saada. Tästä se todellinen kustannus syntyy. Ja sekin pitää muistaa, että laajempi liittymä söisi enemmän Pyhää Maata: ruotsinkielistä peltoa, eikä se siksi käy, se ei käy se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy.
Ylisäästämisen diplomityö on paperi, jonka pohjalta rakennettiin Kehä II:n liittymät Länsiväylälle ja Turunväylälle. Vesirakennusmiehet puhuvat, että heidän virheistään päästään nauttimaan sata vuotta. Eiköhän noiden Kehä II:n sikarupuliitymien kuntoon saattamiseen ainakin puolet siitä saada kestämään; 20 vuotta on jo kulunut.
Muistaakseni aikanaan Kehä II:n suunnitelmien karsimisella saatiin tiputettua hankkeen kustannukset puoleen. Jos karsintaa ei olisi tehty, olisi kohtalo varmaan ollut sama kuin Turuntien ja Hämeenlinnanväylän välisellä osuudella eli olisi jäänyt ikuiseksi unelmaksi.
PoistaMatti: Tarkoittanet Tammisaaresta puhuttaessa vt 25/ kt 52 tasoliittymän korvaamista etl:llä. Kyseisessäkin tapauksessa olisi mahdollista tehdä kunnollinen etl siirtämällä kt 52 linjausta hieman lännemmäksi, missä vt 25 kulkee etäämällä Hanko-Hyvinkää -radasta, nykyisellä paikallahan tilaa ei ole kunnolliselle eritasoliittymälle.
VastaaPoistaJa mitä tuohon Kehä I:n ja Kontulantien etl:ään tulee, kaikista helpointa olisi vain ohjata liikenne lännestä Kontulan suuntaan Kivikontien etl:n kautta, jotta liikennevaloista voitaisiin luopua
VastaaPoistaKivikon liittymä on jo nyt aivan tukossa ruuhka-aikaan, se ja varsinkaan Kivikonkaari tuskin kestäisivät kaikkea Kontulan suuntaan kulkevaa liikennettä.
VastaaPoistaKontulan risteyksessä on toinenkin erikoisempi(?) piirre, ikuisen vihreän liikennevalot. Lännesta Kehää saapuessa suoraan menevät liikennevalot ovat aina vihreällä, vain vasemmalle Kontulaan kääntyviä pysäytetään valoihin
Ikuisen vihreän valot on ainakin löytynyt myös turusta, VT1 ja Hämeenrampin (VT10) valoista Helsinkiin päin ajaessa. Siinäkin ainuat jotka valoihin pysäytetään on vasemmalle kääntyvät.
VastaaPoistaVoi toki olla muuttunut nyt TYKS:in rakentamisen yhteydessä joka rakennetaan VT1:sen päälle.
Ikivihreästä:
VastaaPoistaNe ovat päivänselvä seuraus tieliikennelain nojalla annetusta Valtioneuvoston asetuksesta liikenteenohjauslaitteiden käytöstä, 4 § 1 mom: "Risteyksessä olevilla liikennevaloilla on niiden ollessa toiminnassa ohjattava kaikkia liikennesuuntia."
Tästä on sitten poikkeuksia, muun muassa rakenteelliset kriteerit täyttävät vapaa oikea.
Tammisaaresta:
Mielessä ei ollut mikään erityinen tapaus, vaan "kun noi saavat niin meidänkin täytyy" -ajattelu. Kesällä Oulun seudulla oleskellessani sattui jonkin aviisin, en muista oliko jonkin paikallislehti vai peräti Kalevala, artikkeli jossa Pohjois-Pohjanmaan jonkin edunvalvontakomppanian edustaja oli millimetrimitalla mitannut Keski-Suomen maakunnassa tehtäviä tietöitä ja oli sitä mieltä, että Pohjois-Pohjanmaa oli jäänyt heikommalle ja siten tullut sorretuksi. Ilmeisesti Oulun seudun nelostien isoja tietöitä eikä Hailuodon siltaa lasketa. Tätähän se keskustelu on.
Onkos tätä kevennettyä liittymätyyppiä esitetty Sunnanvikin(tulevan) eritasoliittymän korvaajaksi?
VastaaPoistaSunnanvikissa oli alun perin esillä kevennetty malli, mutta nykyiset suunnitelmat lähtevät puolirombisesta hieman erikoisesta härpäkkeestä. Se liittyy katuverkkoonkin liikenneympyrän kautta, eli Siuntiosta Helsinkiin ja Hangosta Siuntioon kulkeva liikenne soljuisi kolmen liikenneympyrän ja yhden tiukan S-shikaanin kautta.
VastaaPoistaAluevaraussuunnitelman piirustukset
Vaikka siltojen kustannus on aika suoraan verrannollinen pinta-alaan, niin ilmeisesti sillan jatkaminen se vasta kallista onkin. Aika säännönmukaisesti pää- ja sisääntuloteillä tehdään niin pitkiä siltoja, että joskus mahdollisesti rakennettava toinen ajorata mahtuu sillan ali. Aika usein sitä toista ajorataa ei ikinä tule, mutta käyttöä on tullut esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakentamisessa.
VastaaPoistaEikös vt 25/kt 51 etl:kin täytä kevyteritasoliittymän kriteerit? Siinähän tosin erona on vain, että vt 25 yli on vasemmalle kääntyminen kantatieltä idästä päin tultaessa. Kaipa tuokin korjataan jossain vaiheessa "täydelliseksi" eritasoliittymäksi, tosin kiirettä tuskin pidetään, sillä pääsuunnat ovat oikealle kääntyviä. Näin ollen kohta puoleen Karjaalla on peräti kaksi kevyteritasoliittymää ainoastaan muutaman kilometrin päässä toisistaan.
VastaaPoistaLepin (Läpp, eli tämä rakenteilla olevan) ja vt25/kt51:n liittymän kuormitusprofiili on kuitenkin aivan erilainen: Jälkimmäinen on selvä haarautuma, jossa liikennevirta jakautuu lähes tasan Lohjan ja Helsingin suuntiin: Helsinkiin vajaat 60% ja Lohjalle runsaat 40%. Lisäksi suuntien itä ja itäkoillinen välillä tuskin mahdottomasti on kääntyvää liikennettä. Helsingistä Lohjan suuntaan vasemmalle kääntyvä liikennevirta ei kulje Helsinkiin kulkevan liikennevirran poikki, koska tämän suunnan liikenne on jo ryhmittynyt omalle kaistalleen. (Lohjan suuntaan on risteyksessä ohituskaista.) Ohituskaistalle vasemmalle kääntyminen on kyllä aikamoinen suoritus ja onnistuu vain volyymien ollessa alhainen.
VastaaPoistaRisteyksen luokittelun vaikeusastetta nostaa vielä siinä oleva yksityistien liittymä.
Lepin tapauksessa olettaisin yhdeksi merkittäväksi tilankäyttöä rajoittavaksi tekijäksi sen, että vt25:n rinnalla kulkee kolme Fingridin 110 kV:n voimajohtoa, joista lähin on vain noin 100 metrin päässä nykyisen tielinjan reunasta. Kovin letkeät trumpettirampit edellyttäisivät johtojen siirtoa, joka saattaisi maksaa mansi- tai kirsikoita. Trumpettien ulkoreunat ovat usein noin 120-150 metrin päässä päätien reunasta.