Kanta-Hämeen uudessa pari vuotta sitten hyväksytyssä maakuntakaavassa on merkitty Hämeenlinnan eteläpuolelle Hämeenlinnan ja Janakkalan kunnanrajan vaiheille teollisuus- ja yritysalueita. Kolmostien länsipuolelle on piirretty laaja Moreenin yritysalue. Nyt seutu on lähinnä metsää, jonka keskelle on sijoitettu Karanojan kaatopaikka jätteenkäsittelyalue. Maakuntakaavaan on piirretty kolmostielle uusi eritasoliittymä nykyisten Viralan ja Hattelmalan liittymien väliin.
Maakuntaliitto, kunnat ja paikallinen ELY-keskus ovat tarttuneet toimeen ja hahmotelleet tätä liittymää ja tuloksena on aluevaraussuunnitelma. Siitä varsinaiseen tiesuunnitelmaan ja ensimmäiseen lapionpistoon on pitkä matka. Eikä vähiten siksi, että varsinaiset rakentamispäätökset tehdään jossain aivan muualla kuin maakuntaliittojen kabineteissa.
Erilaisia liittymävaihtoehtoja on piirretty ja niiden yhteinen ominaisuus on rombinen rakenne.
Siihen on syynsä. Liittymästä pitää saada kapea.
Maaston muodot nimittäin pistävät vähän hanttiin. Alueelta pitää saada tie sekä kolmostielle että myös vanhalle kolmostielle, seututielle 130, joka on erikoiskuljetusreitti. Ongelma on se, että 130-tie on varsin lähellä kolmostietä, noin 300 metrin päässä, mutta myös parikymmentä metriä alempana. Tie moottoritieliittymän ja 130-tien välillä pitää saada riittävän pitkäksi, jotta se ei aivan vuoristoradaksi muotoudu.
Eritasoliittymän sillan ja 130-tien välillä on siis luokkaa 20-25 metriä oleva korkeusero, sen mukaan mihin kohtaan kohti Hämeenlinnaa nousevaa 130-tietä risteys laitetaan. Poikittaistien kuljettaminen moottoritien alta ratkaisi tämän pulman, mutta toisi uutta tilalle: Moreenin alue sijaitsee korkeammalla kuin moottoritie ja siten vuoristorata siirtyisi Moreenin tieverkkoon.
Erilaisia mielenkiintoisia ratkaisuja on piirretty ja voittaja on suunnitelma, jossa 130-tien risteys on mahdollisimman pohjoisessa, jossa tie muutenkin on korkeammalla. 130-tie siirretään noin 40 metriä idemmäs ja sitä nostetaan penkereellä pari metriä korkeammaksi 700 metrin matkalla ja tie nousee parhaimmillaan kuusimetrisen keinotekoisen harjun päälle. Lite-versio Hattelmalan harjusta siis tiedossa.
Yhdystielle jää kuitenkin vielä 4,5 prosentin pituuskaltevuus, joka on melkoisen paljon T-risteykseen päättyvältä tieltä. Samoin 130-tielle tulee risteyksen eteläpuolelle noin 3,0 prosentin pudotus kohtaan, jossa on nykyisin lievä mäki. Siihen saanee hyvän pulkkamäen talvella.
Varsinainen tiesuunnitelma on jo tekeillä. Tavoitteena on rakentaminen 2024 - 2025, mutta yllätys, yllätys - kunnat (Hämeenlinna ja Janakkala) eivät ole löytäneet yhteistä säveltä valtion kanssa kustannusjaosta. Sanoisin että tuolla aikataululla valtion rahaa on odotettavissa vain jos joku iso työllistäjä laittaa alueelle tehtävän investoinnin ehdoksi eritasoliittymän toteuttamisen.
VastaaPoistaRombiset liittymät ovat ylipäätään nousseet tällä vuosituhannella uuteen suosioon. Pitkään niitä tehtiin aika vähän. Ero on hyvin havaittavissa Helsingistä lähtevillä pitkillä moottoriteillä: ykkös-, kolmos- ja nelosteillä Helsingistä ulospäin rombiset liittymät ovat selvässä vähemmistössä, mutta uusimpana tehtyinä seiskatien osuuksilla rombisia liittymiä onkin paljon. Kun rombisen liittymän tuunaus pisaramalliseksi keksittiin, näyttäisi se vaan kasvattaneen liittymätyypin suosiota. Vt 9:n itäpään yleissuunnitelmassa Onkamon ja Niiralan välillä jopa kutostien t-liittymä Onkamossa on piirretty rombiseksi liittymäksi, vaikka ennen vanhaan se olisi ollut ilmiselvä trumpetin paikka.
Koiranluuliittymän risteysosa on topologisesti ekvivalentti liikenneympyrän kanssa. Siinä vain liikenneympyrä on litistetty päätien suunnassa mahtumaan yhdelle sillalle.
VastaaPoistaLiittymätyyppi ratkaisee perinteisen rombisen liittymän kaksi oleellisinta ongelmaa:
1) Kääntyminen väärään suuntaan vievään ramppiin. Onhan tuo toki edelleenkin mahdollista, mutta tiukan käännöksen takia vahingon vaara vähenee oleellisesti.
2) Liikenteen ruuhkautuminen sillalle risteysten väliin. Koska koiranluu on liikenneympyrä, sisään tulevat haarat merkitään väistämisvelvollisiksi, jolloin ympyrän tyhjeneminen on taattua.
Kun liittymätyyppi on vielä maankäytön kannalta edullinen (pienempi pinta-ala, vähemmän lunastuskorvauksia), niin olisihan outoa, jos se ei yleistyisi. 2010-luvun alkupuolen uusilla moottoritieosuuksilla (Kt51 Kivenlahti-Kirkkonummi, Vt7 Koskenkylä-Kotka) liittymätyyppi lanseerattiin laajemmin.