Kehä I:llä Espoossa rupeaa valmistumaan iso urakka, jossa Laajalahden kohdan tasoliittymät kadotetaan ja tilalle rakennettiin uusi eritasoliittymä. Tätä on odotettukin, jo vuosikymmenet.
Mutta kaikki ei mennyt kuin Strömsössä.
Niin kauan kuin Kehä I on ollut (vähintään) nelikaistainen, sen kaistat ovat olleet jatkuvia. Kun toisessa päässä tietä on valinnut kaistan, on sitä kyennyt ajamaan toiseen päähän saakka.
Nyt tämä on ryssitty.
"Länteen" kuljettaessa Leppävaarassa ns. Maxin suoralla etelään liikennettä välittävä kokoojaramppi liittyy Kehä I:n ajorataan uutena oikeanpuoleisena kaistana Turunväylän liittymässä.
Aiemmin tämä oli Tapiolaan Kalevalantiehen päättyvä bussikaista. Nyt on kuitenkin tämä Tapiolan/Otaniemen liittymä uusittu siten, että Itäkeskuksesta alkanut Kehä I:n vasen kaista kääntyykin Otaniemeen ja oikeasta kaistasta tuleekin yllättäen vasen. Uudeksi oikeaksi kaistaksi tulee Maxin suoran rampista alkanut.
Käytännössä merkittävä osa liikennevirrasta pakotetaan kaistanvaihtoon; operaatioon, josta suuri osa Kehä I:n liikennevahingoista syntyy. Slalomautoilua kerrakseen.
Kaistan yläpuoleisia viittoja on useita, mutta varsinaista suunnistustaulua ei ole katsottu aiheelliseksi laittaa.
Yllätysmomentin lisäämiseksi juuri ennen risteystä on keksitty ilmoittaa, että kehä jatkuukin yhdellä kaistalla. Onneksi sillan takana oleva viitta kertoo totuuden.
Pohjois-Tapiolan liittymän kaistajärjestelyt uusittiin itse asiassa omassa urakassaan jo 2019: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Otaniemi/Keha_Illa_sijaitsevan_PohjoisTapiolan_li(167395)
VastaaPoistaLaajalahden liittymän rakennustyöt käynnistyivät heti perään ja ne kavensivat Kehän rakennustöiden ajaksi 2+2 -kaistaiseksi, joten tämä Pohjois-Tapiolan kaista-slalom jäi ehkä huomaamatta niiden aikana, varsinkin kun työmaan kohdalla kaistat mutkittelivat välillä aika villistikin.
Pohjois-Tapiolan liittymä on nyt Kehä I:n ainoa liikennevaloliittymä Kontulan länsipuolella, joten sinänsä ymmärrettävää että siihen on tarvinnut tehdä kaistoja niin paljon kuin mahtuu. Eritasoliittymää odotellessa.
Itsekään en kuitenkaan heti keksi, miksi kaistajärjestely ei voi olla siinä mielessä ennallaan, että oikeanpuoleisin kaista kääntyisi Tapiolan suuntaan ja kaksi vasemmanpuoleisinta jatkaisi suoraan Kehä I:tä (ja Otaniemeen kääntyvät kaistat erkanisivat vasemmanpuoleisimmasta kaistasta, nykytilanteessa kääntyviä kaistoja on vain kaksi entisen yhden sijasta). Kustannuskysymys se ei ole, koska toteutus on kiinni vain siitä miten kaistaviivat maalataan. Ehkä vasen kaista sitten kuormittuisi liikaa, jos noin olisi?
Viitoituskin on tosiaan perisuomalaiseen tyyliin viime tipassa tulevaa. Paikalliset tietävät, miten kuuluu ajaa, mutta muille on yllätyksiä luvassa.
Tämä sentäs ei ole kaista-slalomin villimmästä päästä pääkaupunkiseudulla. Helsingissä Mannerheimintiellä Tukholmankadun ja Reijolankadun risteykset ovat ihan oma lukunsa (ne ovat niitä harvoja risteyksiä Mannerheimintiellä Meilahden eteläpuolella, joissa vasemmalle kääntyminen on sallittu). Kun Manskun kaistajärjestys on muuten 2+2, joista ulommaiset on bussikaistoja, niin noilla kohdin bussikaistat katkeavatkin ja ulommaiset kaistat ovat ainoat suoraan menevät, jolloin kaikkien suoraan menevien henkilöautojen on vaihdettava kaistaa sekä ennen risteystä että risteyksen jälkeen (jolloin uloimmat kaistat muuttuvat taas bussikaistoiksi). Toi kuitenkin on huolellisen simuloinnin perusteella tehty ratkaisu, jolla liikenteen välityskyky on paras. Kerrostalojen väliin ei mahdu rakentamaan enää enempääkään kaistoja.
Ja jos jatkan vielä tuosta etäisyyksien erosta risteykseen: 100 m ero tule selvästikin siitä, että oikealle kääntyvä kaista alkaa n. 100 m ennen risteystä. Etäisyydet viitoitetaan siihen, milloin kaistaa pitää vaihtaa. Koska vasemmalle kääntyvien ei nykyjärjestelyssä tarvitse vaihtaa kaistaa, viitoitetaan heille etäisyydeksi varsinainen risteys. Käytäntö on kuitenkin horjuvaa ja tässä käytännön vaihtelua näkyy sitten saman risteyksen peräkkäisissäkin opastetauluissa.
VastaaPoistaTästäkin on vähän koomisia esimerkkejä. Mieleen tulee vt 4 erkaneminen moottoritiestä Lusissa. Liittymän ennakkoviitoissa on ollut alun perin etäisyydet itse kääntymiskohtaan, mutta myöhemmin päälle on lätkäisty peitekilvet, jotka osoittavatkin etäisyyttä erkanemiskaistan alkuun (tuossa erkanemiskaista on n. 700 m pitkä). Viimeinen ennakkoviitta kertoo "kääntymiseen" olevan vain 100 m, koska viitta on juuri ennen erkanemiskaistan alkua. Sitten kun erkanemiskaista alkaa, onkin siinä kaistan yläpuolinen viitta, joka kertoo kääntymiseen olevan 600 m.
Tämä aihe on ollut odottamassa sitä, että oliko Tapiola/Otaniemi-risteyksen kaistajärjestely tilapäinen vai pysyvä. Keskeneräistä kun ei lähtökohtaisesti arvioida. Töitähän on aika ajoin tehty myös tuolla "valmiilla" osuudella.
VastaaPoistaSelitys metrimääristä ei nyt täsmää: Otaniemen suunnan ryhmittymiskaista alkaa paljon aikaisemmin kuin Tapiolan suunnan, mutta kilpien mukaan se olisi päinvastoin.
Metrimäärien logiikka on siinä, että Otaniemen ryhmittymiskaista jatkuu suoraan Kehän kaistasta (mikä oli koko artikkelin pointti), joten siinä ei tarvitse erikseen vaihtaa ryhmittymiskaistalle. Tapiolan suuntaan kääntyvien taas tarvitsee.
VastaaPoistaMyös Otaniemen suuntaan on erillinen ryhmityskaista; pituudeltaan noin kolminkertainen Tapiolan kaistaan verrattuna. Kun lukemien erotus heittelee, emmeköhän nyt päädy siihen, että järjestely on hölmö tai ryssitty. Saa valita.
VastaaPoistaMuisti palailee pätkittäin.
VastaaPoistaHiab ylhäällä ajanut kuorma-auto runnoi noita opasteita reilu vuosi sitten. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006539839.html
Kuvissa näkyy, että alkuperäisissä opasteissa 100 m ero Tapiolaan ja Otaniemeen kääntymisen välillä säilyi konsistentisti myös toisessa opasteessa. Onnettomuuden jälkeisessä uusinnassa etäisyys Tapiolaan kääntymiseen on kasvanut 100 m.
Sillassa kiinni ollutta Kehä I:n oikeanpuolimmaisen kaistan opastetta ei näköjään ole sitten katsottu tarpeelliseksi uusia ollenkaan.
Mieleen tulee ruotsalainen (?) idea keskikaiteellisesta moottoriliikennetiestä, jossa jokaisessa liittymässä tielle tulee uusi oikea kaista, entinen ainoa kaista muuttuu ohituskaistaksi, ja aikanaan ohituskaista päättyy. Jokaisen liittymän jälkeen pitää siis vaihtaa jossain vaiheessa kaistaa oikealle.
VastaaPoistaVastaavanlainen kaistajärjestely on ainakin 9-tiellä Orivedeltä länteen ja 11-tiellä Nokian Linnavuoresta itään.
Turun kehätiellä oli sellainen myöskin ennen nyt käynnissä olevaa remppaa 2+2:ksi. Siinä Raisiosta tullut kaista, joka oli hetkeä aikasemmin kutistunut 2-kaistasesta 1-kaistakseksi, päätty ohituskaistaan ja VT10:lta tullut ramppi jatko suoraan. Ja koko komeus vielä reippaassa ylämäessä.
VastaaPoistaGoogle Streetviewn perusteella ainakin vuonna 2011 myös kymppitiellä Forssassa oli eritasoliittymästä alkava ohituskaista, jossa päätie tulee ohituskaistaksi. Itse en ole siitä kohtaa koskaan mennyt, joten en osaa sanoa onko tilanne vielä tuo. Mitenkään aktiivisesti noista ei ole pyritty eroon, vaan päinvastoin, Orivedellä järjestely on muutettu tuollaiseksi joskus 2010-luvulla (ja sen on esitetty pysyvän samanlaisena myös Tampere - Orivesi -välin nelikaistaistuksen yleissuunnitelmassa).
VastaaPoistaLisäksi vastaavia on nelikaistaisten osuuksien alussa, mistä on puhuttukin tämän blogin kommenteissa muissa yhteyksissä. Kutostiellä Taavetissa on sellainen ja vitostiellä Juvan Vehmaalla parhaillaan rakenteilla.
Yllättävää kyllä, tämä aihe tuntuu nostattavan sen verran isoja laineita, että sen kommentointi sulkeutuu pysyvästi nyt. Se oli jäähyllä jo kertaalleen tilapäisesti.
VastaaPoistaKommentointiohje on voimassa. Jos muita tiellä liikkujia halutaan luonnehtia esimerkiksi perskärpäsiksi, siihenkin tarkoitukseen aivan varmasti löytyy foorumi jostain.
Ensi kerralla puhutaan ruotsalaisten tekemisistä. Jospa se ei aiheuttaisi ylenpalttisia tunteenpurkauksia.