Siuntionjoen vesistön alin järvi on parin neliökilometrin laajuinen Vikträsk, jonka pinta on vain parikymmentä senttiä meren pintaa korkeammalla- Järveen on joskus muinoin kuulunut länteen työntyvä lahti, jonka pohjoispuolella on Nordanvikin ja eteläpuolella Sunnanvikin kylä. Lahti on nykyisin peltona, mutta 1500-luvulta saakka tunnetut nimet ovat jääneet elämään.
Sunnanvik oli aikoinaan merkittävä tienristeys. Siinä haarautui kahteen Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie, tai Kuninkaantie kuten sitä nyt kutsutaan. Pohjoinen haara kulki Siuntion, Virkkalan ja Mustion kautta Karjaalle ja eteläinen Inkoon, Snappertunan ja Raaseporin.
Helsingin ja Karjaan välinen kantatie 51 on vanhaa rantatietä "hieman" suorempi ja oikaisee Pikkalasta Sunnanvikin kautta Degerbyhyn kulkevan laajan kaaren ja vanha risteys on jäänyt pikatiestä runsaat kaksi kilometriä pohjoisemmaksi.
Sunnanvikin risteyksenä tunnetaan nykyisin Siuntioon ja edelleen Lohjalle vievän seututien 115 ja kantatien risteys. Se on suunnilleen alkuperäisessä 1980-luvun asussaan. Siuntioon on muuttanut paljon uutta väkeä ja risteys on käynyt pullonkaulaksi jo aikaa sitten.
Risteyksen korvaajaksi suunniteltiin aikaisemmin köyhän miehen eritasoliittymää, jossa Siuntiosta itään Helsingin suuntaan kulkeva liikenne olisi kulkenut kantatien ylitse tai alitse.
Nyt on kuitenkin mieli muuttunut ja valmisteilla on ollut tiesuunnitelma täydellisen eritasoliittymän rakentamiseksi.
Silmiinpistävää on, että suunnittelijat ovat onnistuneet sijoittamaan pienelle alueelle kolme liikenneympyrää. Siuntiolaiset olisivat ehkä tykänneet köyhän miehen liittymästä, jossa reitti Helsingin suuntaan olisi ollut suora ja juoheva. Nyt se tehdään selvittämällä kolme liikenneympyrää, yksi tiukka S-mutka ja silmukkaramppi.
Seudulla suunnitelma on aiheuttanut jäsentenvälistä skismaa. Liittymästä parin kilometrin päässä itään on pienehkö yritysalue, joka jäisi rinnakkaistien varaan niiden kantatie 51:n parantamissuunnitelmien toteutuessa, joissa tie nelikaistaistetaan ja liittymät olisivat Kelassa ja Sunnanvikissa. Tilanteesta kärsisi paikallinen aakkosruokala ja pieniä valkoisia palloja maan sisään vierittelevä väki menettäisi suoran liittymänsä kantatielle ja joutuisi kääntelemään rattia enemmän, mahdollisen hallitsemattoman ylikunnon uhatessa.
Vaikuttaa melko ylimitoitetulta tuohon paikkaan. Toki Siuntion asukasluku on noussut parilla tuhannella 80-luvulta, mutta silti.
VastaaPoistaVoisiko tuossa toimia vielä köyhemmän miehen ratkaisu: liikenneympyrä varsinaiseen kantatien risteykseen. Jos ympyrä olisi vain kolmihaarainen (ilman etelän suunnan haaraa), voisi kantatien liikenteen lännestä itään ohjata ympyrän ohi. Etelän suunnan liikenne toimisi Kalliotien ja kaavan mukaan rakennettavan Läntisen Timalantien kautta, jotka yhdistyvät toisiinsa. Näiden risteykset kantatielle voisi toteuttaa niin, että turvallisuussyistä vain oikealle kääntyminen on sallittu. Esimerkiksi Kalliotieltä kantatielle länteen haluavat ajaisivat ensin Läntiselle Timalantielle, sieltä kantatietä itään liikenneympyrään ja siitä 360 astetta kääntyen länteen. Kantatien eteläpuolelle on niin vähän liikennettä, että tämä tuskin muodostuisi ongelmaksi.
Toki se alkuperäinen köyhän miehen suunnitelmakin voisi olla ok, mutta miten siinä aiottiin hoitaa etelän suunta?
Suunnittelurahaa on helpompi saada kuin toteutusrahaa. Tämä maa on täynnään vanhenemaan päässeitä tiesuunnitelmia, joilla on lähinnä kuriositeettiarvoa historiantutkijoille.
VastaaPoistaMelkoisen kallioista aluetta. Suomi on suuri maa, mutta tuollainen "pikku-Norja" on kyllä maastollisesti omalaatuista lakeuden kasvatille. Enpä edes tiedä kuinka kauas pitäisi mennä, ennen kuin vastaan tulisi ensimmäinen kallioleikkaus. No, lähin maaleikkaus on tuossa kilometrin päässä...
Risteyksen itäpuolella KVL 2019 oli yli 12000, länsipuolella yli 8000 ja pohjoispuolella yli 4300. Ei 12000:n teille juuri taideta liikenneympyröitä rakennella maaseutuosuuksille. Luvut kertovat, että noin kolmasosa risteyksen liikenteestä on Helsingistä Siuntioon tai päinvastaiseen suuntaan kääntyvää.
VastaaPoistaSuunnitelmat lähtevät kt51:n nelikaistaistamisesta Kirkkonummelta Sunnanvikiin.
Kun teiden parantamisrahaa on tarjolla niinkin vähän mitä on, tämä liittymä olisi aika hintava eikä sijaitse päätieverkolla, en itse odota näkeväni tätä eritasoliittymää tällä vuosikymmenellä enkä kt 51:n nelikaistaistusta siihen asti vielä 2030-luvullakaan.
VastaaPoistaAinakin tuo keskimmäinen ympyrä vaikuttaa perin turhalta. Ne harvat jotka ajavat idästä etelään tai etelästä länteen voisivat koukata pohjoisen ympyrän kautta. Tällöin reitti Siuntiosta Helsiinkin ja päinvastoin nopeutuisi ja helpottuisi yhden ympyrän verran.
VastaaPoistaSunnanvikin tapaisia eritasoliittymä-ratkaisuja tarvittaisiin moneen paikkaan tässä maassa.
VastaaPoistaHaarasillan(Liminka), Mettalanmäen(Raahe), Jämsän liikenneympyrä ja onhan tuolla Kokkolassakin Vt:8:lla liikenneympyröitä(useampi vai muistanko väärin?) jotka tarvitsisivat tilalle eritasoliittymän.
Lainsäändäntöön pitäisi lisätä kielto rakentaa liikenneympyröitä valtateille.
Suunnitteluun menee huomattava summa, eiks tollanen ETL pitäis olla standardi perustieverkolla.
VastaaPoistaJoka mestaan omat pläänit
Ei olisi kovin jouhevaa kulkea Siuntiosta Helsinkiin edes etl:n valmistuttua. Toki parempi kuin nykyinen päätien yli vasemmalle kääntyminen, mutta kyllähän siuntiolaiset mielummin haluaisivat tuon kevytversion, koska siinä kulku Helsinkiin sujuisi mukavasti puolisuoraa ramppia pitkin. Toisaalta jos kantatie ikinä levennettäsiin nelikaistaiseksi, jouduttaisiin tuo kevytversio kuitenkin rakentamaan täydelliseksi liittymäksi. Mutta kyllähän tuo kolmen ympyrän kautta kulkeminen hieman rasittavaa olisi, jos tuossa muodossa etl toteutuu.
VastaaPoista