Rymättylä

Rymättylän entinen kunta, nykyisin Naantalin kaupungin Rymättylän kaupunginosa, sijoittuu pääosin Otavan saarelle, joka on Suomen merialueiden viidenneksi suurin saari. Lisäksi Rymättylään kuuluvat suuremmat Airismaan ja Aaslaluodon saaret ja niiden lisäksi epälukuinen määrä pienempiä saaria.

Otavan saaren pohjoisosiin sijoittui osa Merimaskun kunnasta. Rymättylä, Merimasku ja Velkua liitettiin vuoden 2009 alussa Naantaliin.

Rymättylä oli vuoteen 1970 saakka puhdas saaristokunta, jonka kaikki maantieyhteydet mantereelle kulkivat lossiväylien kautta. 

Seudulla on aikoinaan ollut viisi lossiyhteyttä, jos kohta eivät kaikki yhtaikaa:

Lossien katoaminen alkoi vuonna 1934, kun Naantalin kaupungin ja Luonnonmaan saaren välisen Naantalinsalmen ylitse valmistui Ukko-Pekan silta. Salmi oli aikaisemmin ylitetty enemmän tai vähemmän epämääräisellä kapulalossilla. Valtio oli vuonna 1922 ostanut Kultarannan tilan tasavallan presidentin kesäasunnoksi ja lossilla kulkemista sinne pidettiin epäsopivana. UkkoPekan silta on näyttävä kaarisilta, joka oli aikansa merkittäviä matkailunähtävyyksiä.

Ukko-Pekan silta

1960-luvulla rymättyläläiset rupesivat vaatimaan kunnollista kulkuyhteyttä Särkänsalmen sinänsä asiallisten lossien sijaan. Kunnan väkiluku oli uhkaavasti putoamassa ja kalanpakkaamoa lukuun ottamatta teollisuus oli häipymässä. Särkänsalmeen rakennettiin komea silta ja sen kävi kesällä 1970 vihkimässä itse Kekkonen.

Särkänsalmen lossiliikennettä

Särkänsalmen silta rakenteilla

Kekkonen ja lakeijat liikkeellä

Särkänsalmen sillan alikulkukorkeus on 16,5 metriä, jotta Naantaliin päästään isoilla purjeveneillä.

Tietä Röödilästä, nykyisin Röölästä, ryhdyttiin jatkamaan vuonna 1955 ja vuonna 1958 tämä "luotojen tie" Aaslaluotoon asti oli valmiina. Kirveenrauma ylitettiin kunnan ylläpitämällä moottorilossilla, mutta Aaslaluodon kulkijat joutuivat kiskomaan itsensä Hämmärönsalmen ylitse käsipelillä.

Luotojen tien lossit olivat vaatimattomia ja niin kävi, että jo vuonna 1964 valtio asetti salmiin kaksi uutta lossia. Niiden kanssa oli kuitenkin teknisiä pulmia eritoten talvikäytössä. Nämä korvattiin 1970-luvun alussa valmistuneilla losseilla, joita valtio tilasi kymmeniä kappaleita.

Kirveenrauman lossi jäi eläkkeelle, kun sen korvaava silta valmistui vuonna 1999. 

Kirveenrauman silta

Merimaskun Kirkonsalmen ylittävän sillan rakennustyöt alkoivat vuonna 2000 ja silta valmistui vuonna 2002. Silta aiheutti skisman saaristolaisten ja purjeveneilijöiden välillä, koska silta sulki viimeisen Naantaliin johtavan väylän, jota suurimmat purjeveneet kykenevät käyttämään. Ratkaisuksi on esitetty läppää Särkänsalmeen, mutta tämä ajatus aiheutti aikanaan myrskyn Rymättylässä ja kaikki puolueet ilmoittivat sitä vastustavansa.

Kirkonsalmen silta

Läppää ei ole tullut, eikä Naantalin taivaskaan ole pudonnut niskaan. Isomman metelin syntymistä lienee hillinnyt 30 vuoden takainen vesiylioikeuden päätös, jonka mukaan se, että isoimpien veneiden masto joudutaan kaatamaan, ei ole sellainen este vesien virkistyskäytölle, että valtiolla olisi velvollisuus mahdollistaa mitä tahansa, noin vapaasti tulkiten.

Viides lossipaikka, Hämmärönsalmi, on edelleen jäljellä. Tievaltiolla oli aikanaan Turun saariston siltaohjelma, jossa piti lähes kaikki lossit korvata silloilla. Kävi kuitenkin niin, että siltojen rakentamiseen meni yllättävän paljon rahaa ja lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto nosti hankkeen tikun nokkaan epäilleen hyöty-kustannuslaskelmia. Ohjelma ei toteutunut suunnitellussa laajuudessa ja siksi Aaslaluotoon kuljetaan edelleen lossilla. 

Hämmärönsalmen lossi

Korvaavasta sillasta ehdittiin tehdä yleissuunnitelma, johon sisältyi matalahko silta Hämmärönsalmeen ja korvaava laivareitti rakentamalla avattava silta Sattiraumaan Kirveenrauman pohjoispuolelle.