Hölö ja Mörkö

Suomalaisten rakkaimpia lomakuvakohteita on Ruotsissa E4-tien liittymän 139 viitoitus. Viitoissa kun aivan selvästi lukee suomeksi HÖLÖ ja MÖRKÖ. Otetaanpa viitasta kuva ja lähetetään kaikille sukulaisille ja ystäville; eivät varmastikaan ennen ole kuullut tästä hauskasta jutusta.

Mutta mitä Hölö ja Mörkö oikeasti ovat?

Tukholman eteläpuoleinen alue on vanhastaan hyvin vaurasta seutua. Hölön ja Mörkön kirkkopitäjät ovat keskiaikaista perua. Ruotsin paikallishallinnon muutoksissa alueet ovat vuodesta 1971 kuuluneet Södertäljen kuntaan. Hölön pinta-ala on noin 90 neliökilometriä ja Mörkön 50.

Hölön taajama E4:n länsipuolella on noin tuhannen asukkaan perusruotsalainen kylä nätteine taloineen ja hoidettuine pihoineen.

Kirkkoja seudulla on tiheästi. Hölön kirkko sijaitsee muutaman kilometrin päässä taajamasta E4:n itäpuolella.

Mörkö puolestaan sijaitsee saman nimisellä saarella. Saaren sisäosat ovat laajoja maanviljelysalueita ja rannat ovat lähiseutujen asukkaiden kesämökkeinä.

Mörkön pohjoispäästä on lyhyt lauttayhteys Skanssundetin ylitse Sandvikeniin mantereen puolelle Grödingenin kunnan puolelle. Lautta kulkee päiväsaikaan puolen tunnin välein.

Mörkön kirkko on 1700-luvulta ja sen ulkoasu pääosin 1840-luvulta. Kirkko sijaitsee saaren keskiosassa

Seudulla on myös pieniä vaatimattomia maatiloja. Hörsholmin linnan edeltäjät tunnetaan 1300-luvulta. Nykyinen päärakennus on 1700-luvun puolesta välistä. Tila oli parisataa vuotta sääntöperintötilana, kunnes järjestely purettiin vuonna 1971 Ruotsin lakkautettua sääntöperintöjärjestelmän. Linna on yksityisomistuksessa eikä se ole avoinna yleisölle.

Hölön kautta kulkee entinen Riksettan, eli valtatie 1 Tukholman ja Helsingborgin välillä. Tie sijaitsee nykyisen E4:n itäpuolella. Södertäljen, Trosan, Nyköpingin, Oxelösundin kunnat, liikennevirasto ja eräät muut tehot ovat piirtäneet karttaan Utflytksvägenin, joka osin seuraa vanhaan Riksettania. Reitin läheisyydestä on lueteltu toistasataa nähtävyyttä ja palvelua. Tie on merkitty maastoon.