Tusinapohdintaa - Ratkaisut

 Ratkaisuja 8.10.2022 esitettyihin arvoituksiin. Kaikkiin on esitetty vähintään yksi oikea vastaus.

1. Kaupungin laitamilla on risteys, jossa on saman numeroisen kantatien läntinen päätepiste kuin ennen oli itäinen. Risteyksestä pääsee toiselle kantatielle, jonka pääviitoituskohde on toinen, kuin minne kantatie johtaa.

Kyseessä on Iisalmen keskustan koillispuolella oleva risteys. Aikoinaan oli kantatie 87, joka kulki aluksi Iisalmesta Ylivieskaan ja sittemmin Kalajoelle. Risteyksestä itään Varpaisjärven ja Rautavaaran kautta Nurmekseen kulkeva maantie sekin numeroitiin kantatieksi 87. Järjestely ei kestänyt kovin kauan, vaan 1990-luvun reformissa Iisalmen ja Kalajoen välinen tie nostettiin valtatieksi 27, mutta Iisalmen ja Nurmeksen välinen tie on edelleenkin kantatie 87. Kantatie 88 Iisalmen ja Pulkkilan välillä on entinen valtatie 19. Sen ykkösviitoituskohde pohjoiseen kuljettaessa on Oulu ja tien päätepiste Raahe mainitaan toisena, jos mainitaan.

2. Risteyksessä kohtaavat valtatie ja kantatie, jotka kumpikin kääntyvät. Suoraan ajettaessa mihin suuntaan tahansa valtatieltä siirrytään kantatielle tai päinvastoin.

Tämä ihme on Tampereen kehätien läntinen päätepiste Ylöjärvellä. 

3. Ensin siinä kohtasivat kääntyvä valtatie ja toisen valtatien pääpiste. Sitten päättyvää jatkettiin ja risteyksen yksi haaroista kantoi kahta numeroa. Kääntyvä valtatie siirtyi muualle ja nyt risteyksessä kohtaavat sen kautta kulkevan valtatien lisäksi kantatien ja toisen valtatien päätepiste.

Tämä on tiehistoriaa, jossa lähes kaikki on muuttunut. Kyse on Jämsän risteyksestä, jossa on nykyisin pystyyn tökätyllä paperikoneen telalla koristeltu liikenneympyrä. Ennen Jyväskylän-Kuopion valtatien valmistumista risteys oli valtatien 9 päätepiste ja nelostie kääntyi siinä. Myöhemmin Jämsän-Jyväskylän tie oli numeroitu sekä nelostieksi että ysitieksi. Kun nelostie siirtyi Päijänteen itäpuolelle, risteyksen eteläinen haara muuttui valtatieksi 24. Lisäksi maantie Mänttään on muutettu kantatieksi 56.

4. Mikä on se kaupunki, jossa alle viiden kilometrin päässä keskustasta on kolmen kantatien päätepiste ja alle 30 km:n päässä lisäksi kahden muun?

Rovaniemi. Kantatie 78 Kajaaniin, 79 Kittilään ja Muonioon, 81 Kuusamoon, 82 Kemijärvelle ja Sallaan ja 83 Pelloon.

5. Missä kaupungissa sijaitsee risteys, jossa kolmen eri tienumerokilven numeroina esiintyy vain yksi tietty numero?

Raahessa. Kyseessä on teiden 8/E8 ja 88 risteys.

6. Yhdellä valtatieparilla kaksi toisistaan erillistä multipleksiä, eli tieosuutta, jotka on numeroitu kummallakin numerolla. Mitkä nämä tiet ovat ja missä osuudet sijaitsevat?

Kyseessä ovat tiet 9 ja 23. Yhteiset osuudet ovat Jyväskylä-Hankasalmi (54 km) ja Viinijärvi-Joensuu (26 km).

7. Eritasoliittymässä, jonka jälkeen moottoritie päättyy, kohtaavat risteävinä teinä kaksi erinumeroista kantatietä. Missä?

Siilinjärvellä. Kuopion moottoritien pohjoisimmassa liittymässä kohtaavat kantatiet 75 Nurmekseen ja 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle.

8. Missä valtatien ja kantatien risteyksessä numerot ovat "lähinnä" toisiaan eli niiden erotus on pienin?

Teoreettinen minimi on 40–29 = 11, mutta koska tiet eivät kohtaa, tämä ei toteudu. Vt25 ja Kt45 ovat Hyvinkäällä hyvin lähellä toisiaan, mutta eivät kuitenkaan kohtaa. Sen sijaan Vt23 ja Kt44 risteävät Kankaanpäässä, erotus on 21.

9. Kaupungissa kohtaavat kaksi valtatietä, joista kumpikaan ei ole päätepisteidensä välinen lyhyin tie. Lisäksi se on kahden sellaisen valtatien päätepiste, jotka haarautuvat omiin suuntiinsa noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Mikä kaupunki?

Kajaani. Valtatie 5 ei ole lyhyin tie Heinolan Lusin ja Sodankylän välillä, eikä valtatie 6 ole lyhyin tien Pernajan Koskenkylän ja Kajaanin välillä. Mainitut valtatiet ovat Vt22 Ouluun ja Vt28 Kokkolaan.

10. Eräällä valtatiellä on kohta, jossa se runsaan kahden kilometrin matkalla ylittää maakuntarajan kahdesti ja kulkee kolmen eri maakunnan alueella. Tästä noin 50 kilometrin päässä on kohta, jossa runsaan 15 kilometrin matkalla tie kulkee neljän eri maakunnan alueella. Mikä tie?

Valtatie 2. Vorsan (virallisesti Forssan) kaakkoispuolella pistäydytään Karkkilasta Somerolla. Samalla kuljetaan Uudeltamaalta Varsinais-Suomen kautta Kanta-Hämeeseen Tammelaan. Matka jatkuu Porin suuntaan. Kanta-Hämeen Humppilasta siirrytään ensin Varsinais-Suomeen Loimaalle, sitten Punkalaitumen Kanteenmaalla Pirkanmaalle ja lopuksi Huittisiin Satakuntaan.

11. Yksi Suomen valtateistä kohtaa toisen valtatien vain yhdessä paikassa, kun kaikilla muilla kohtaamisia on vähintään kaksi. Mikähän tämä yksinäinen susi on?

Kyseessä on Ruotsin rajaa seuraava valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle. Se haarautuu Torniossa valtatiestä 29 ja kohtaa matkallaan kantatiet 98 Övertorneåån Ruotsiin, 83 Rovaniemelle, 80 Kittilään ja Sodankylään, 79 Rovaniemelle ja 83 Enontekiön Hetan kautta Altaan Norjaan.

12. Kolmen tai useamman valta- ja kantatien rajaama alue voi olla hyvin suurin tai varsin pieni. Esimerkiksi tiet 18, 23 ja 58 rajaavat Keuruulla, Petäjävedellä ja Multialla noin 290 neliökilometrin kokoisen kolmiota muistuttavan alueen. Kun jätetään laskuista Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kehäteiden sisälle jäävät alueet, mikä tällaisista alueista on Suomen pienin?

Varsin pieni on valtateiden 1, 2 ja 25 rajaama kolmio Lohjalla ja Vihdissä, noin 23 neliökilometriä. Tätä pienempi on Kajaanin koillispuolella sijaitseva teiden 5, 22 ja 89 välinen kolmio, vajaat 14 neliökilometriä. Se on kuitenkin lähes kaksinkertainen verrattuna Seinäjoen noin 8 neliökilometrin kolmioon, jonna reunoina ovat tiet 18, 19 ja 67. Pienuudessa nämä kaikki kuitenkin häviävät valtateiden 16 ja 19 sekä kantatien 66 väliin jäävälle alueelle Lapualla. Tämän pinta-ala on noin 1,9 neliökilometriä.