Kantatiereitti 63–86 Kauhavalta Ylivieskan kautta Liminkaan olisi varsin pätevä vaihtoehtoreitti Etelä-Pohjanmaan ja Oulun välillä, ellei rakentaminen olisi jäänyt kesken parissa kohdassa.
Reitti Kauhavalta valtatien 19 ja kantatien 63 risteyksestä Liminkaan valtatien 8 ja kantatien 86 risteykseen on 16 kilometriä lyhyempi kuin rantatietä Kokkolan ja Raahen kautta kulkeva pääreitti. Kiinnostavuuseroa kurovat umpeen muun muassa sisämaareitin verraten vaatimattomat tienvarsipalvelut ja Evijärven–Sievin välisen osuuden alempi talvihoitoluokka.
Kantatie 86 on alun perin rakennettu päätieksi ja se on valmistunut aivan 1970-luvun alussa. Kantatie 63 sen sijaan on yhdistelmä vanhoista maanteistä. Reitille tehtiin 1980-luvulla tienoikaisuja ja aukkoja kurottiin umpeen. Ehkä parempi olisi kuitenkin kirjoittaa, että Kauhavan-Evijärven ja Kaustisen-Sievin tieosuudet rakennettiin uudelleen lähelle entistä tielinjaa.
Uutta ja vanhaa tielinjaa Kauhavan ja Kortesjärven välillä. Uudempi sinisellä.
Tie Kauhavalta Ylivieskaan numeroitiin remonttien jälkeen yhtenäisesti seututieksi 740 ja vuoden 1996 reformissa se korotettiin kantatieksi 63. Numerohan oli ollut pitkään käyttämättä sen jälkeen, kun se jäi vapaaksi samannumeroisen tien lakattua Viipurin–Kivennavan–Terijoen kantatienä tunnetuista syistä.
Mutta kävi vanhanaikaisesti.
Koska aiemmin jonkin verran oiotut osuudet Evijärveltä Kaustiselle ja Sievistä Ylivieskaan olivat jollain tavalla tolkullisia ajan mittapuissa, niihin ei koskettu. Niin siis kävi, että parhaat osuudet muuttuivatkin tien huonoimmiksi.
Evijärven ja Inan väliä parannettiin vuosina 2016–2018 varsin asialliseen kuntoon. Se toki oli kohtalaisen helppoa, koska tietä oli joskus 1960-luvulla jo parannettu ja uljaimmat shikaanit poistettu. Jäljelle jäi Inan ja Kortjärven välinen osuus, jota ajettaessa saattaa hyvinkin epäusko vallata mielen: Olenko muka kantatiellä, vai olenko ehkä eksynyt Latva-Räyringin metsäautotielle.
Tieosuudesta on vuonna 2021 valmistunut pääsuuntaselvitys. Se päätyy pitämään parhaana kokonaan uutta maastokäytävää Lotaksen, Högnabban, Djupsjöbackan ja Kortjärven länsi- ja pohjoispuolella. Ollaan kielirajalla ja Kortjärvsjön ohitetaan pohjoisen puolelta.
Evijärven ja Kaustisen välinen osuus 1980-luvulla. Kantatie 63 on synteesi teistä 744, 743, 7431 ja 755. Pääsuuntaselvityksen ehdotus piirretty vihreällä katkoviivalla.
Suunnitelma-alueella on mittaa 14 kilometriä ja tästä 11 kilometriä kuljettaisiin uudessa maastokäytävässä. Suunnitelman esittelyyn liittyy tuttu loppukaneetti: Hankkeen tarkemmalle jatkosuunnittelulle ei ole vielä aikataulua tai rahoitusta.
Jäin vähän miettimään mitä nykypäivänä tarkoittaa verraten vaatimattomat tienvarsipalvelut.
VastaaPoistaOnhan tuolla välillä kuitenkin
-levähdysalueita säännöllisesti (mitättömin palveluin toki, kuten miltei kaikkialla muutenkin)
-polttoainetta saa säännöllisesti
-latausmahdollisuus löytyy joka taajamasta, poislukien Paavola, Vihanti, Sievi(!) ja Kortesjärvi.
-liikenneasemien taukopaikkoja löytyy Lapualta, Kaustisilta ja Ylivieskasta, vaatimattomammin muualtakin.
-kaupallisia palveluja on yllinkyllin Ylivieskassa
Mutta toisaalta, kameravalvontaa ei taida tuolla osuudella olla lainkaan, joten ainakin se on puutteena tienvarsipalveluissa. Heikot mahdollisuudet ottaa selfie!
Päiväsaikaan liikkujille palveluita tosiaan löytyy tasaisin välimatkoin, mutta pitkänmatkan liikenteessä tarpeellisia 24h paikkoja ei ilmeisesti taida olla yhtään. Lapuan Shell jää aavistuksen tien alkupään ulkopuolelle. Reitin varrelle se toki osuu jos tulee etelästä. Tampereelta tuota tietä osin pohjoiseen Kurun ja Kaustisen kautta hyödynnettäessä kahvihampaan öiselle kolotukselle ei sitten saakaan lääkettä kuin omasta termarista.
VastaaPoistaToisin kuin artikkelista voisi ymmärtää, 63:n Evijärven-Kauhavan väliä on oiottu isommin 1995-97 ja vielä muutamissa kohdissa vuoden 2005 paikkeilla. Tuohon 90-luvun remonttiin kuului mm. tien uusi linjaus Kauhavan lentokentän viertä.
VastaaPoistaIhmettelen miksei koko sisämaareitti Kauhava-Liminka ole numeroitu kt 63:na vaan Ylivieska-Liminka kulkee numerolla 86. Minusta olisi paljon loogisempaa jos tällä sisä-Pohjanmaan kantatiereitillä olisi yhtenäinen numero ja nykyinen Kannus-Ylivieska kt 86 olisi vaikka pelkkä seututie. Vastaavanlaisia epäloogisuuksia löytyy muualtakin Suomesta, esim vt25/kt55, vt 18 sekä kt 58 ovat nykykuosissaan hyvinkin irvokkaita lukuisine käännöksineen sekä heikon laatunsa takia. Toisaalta taas en ymmärrä miksi vt 12 piti jatkaa Tampereelta Raumalle, sillä eihän vt 12 ole lyhin ja sujuvin reitti tämän hetken päätepisteidensä välillä, sama vt 9 jatkaminen Kuopiosta aina Venäjän rajalle asti. Viitos- ja kuutosteiden jatkamisen Sodankylään ja Kajaaniin jotenkin ymmärrän, sillä vaikkeivät kumpikaan mainituista valtateistä olekaan lyhin reitti päätepisteidensä välillä, tuntui kummankin vt:n jatkaminen nykyisiin päätepisteisiinsä jotenkin loogiselta ratkaisulta toisin kuten aiemmin mainitut.
VastaaPoista